Lue keskustelun säännöt.
Teenkö väärin, kun en kerro miehelle, että aion erota
18.06.2015 |
Tarinamme olisi pitkä taustoitettavaksi, mutta lyhykäisyydessään kyse on siitä, että olen jo pitkään ollut onneton avioliitossamme. Lasten ja oman kouluttautumattomuuden takia en ole uskaltanut aiemmin lähteä, mutta nyt viimeisen puolen vuoden aikana olen kerännyt rohkeutta ja nyt olen valmis lähtemään. Liian kilttinä ihmisenä poden kuitenkin huonoa omaatuntoa siitä, että en ajatellut kertoa erosta miehelle vasta kuin hänen lomansa jälkeen eli kesäkuun lopussa. Meillä on nimittäin mökkijuhannus ja ulkomaan matka tässä ennen sitä ja haluaisin, että lapsille (ja miehellekin) jäisi mukava muisto yhdessä vietetystä lomasta. Tiedän, että jos kertoisin, mitään reissuja ei enää tulisi tai ainakaan minua ei sinne huolittaisi ja muutenkin hän vain raivoaisi kun kulissit romahtavat. Erosta tulee joka tapauksessa kamala, mieheni tulee tekemään kaikkensa, että minulla menisi mahdollisimman huonosti:( Minulla ei ole töitä eikä mitään omaisuutta (lähdin nuorena miehen mukaan ulkomaille lastamme hoitamaan), enkä todennäköisesti saa ottaa mitään vaatteitakaan mukaan kun en ole niitä itse maksanut. Kiusanteko tulee siis olemaan tällä tasolla, mutta tärkeintä minulle on, että saan olla lasten kanssa. Muuhun tyhjän päälle putoamiseen olen kerännyt nyt sitä rohkeutta. Ensi viikon matkan jälkeen ajattelin viedä lapset heti anoppilaan ja sitten kertoa samantien. Joudun varmasti ulos samana päivänä. Teenkö väärin tämän väliajan teidän mielestänne?
Kommentit (63)
Aika usein olisin avoimuuden puolella, mutta jos nyt jonkun lomamatkan yli venytät kertomista niin en osaa pitää sitä kovinkaan tuomittavana toimintana. Avioehdon kohtuullistamisestakin kannattaa keskustella asianajajan kanssa. Plus kannattaa ottaa opiksi siitä, miten vitun urpo olit, kun menit tuollaisessa tilanteessa allekirjoittamaan täysin poissulkevan avioehdon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko sä jättämässä lapset isälle? Vai onko ne isoja jo? Asutteko yhä ulkomailla? Viet anoppilaan, niin tuskin enää lapsias näet, jos on nuoria ja asutte ulkomailla.
Mä pidän halpamaisena temppuasi kaikin puolin. Kyllä aikuisen on pystyttävä puhumaan ja käymään suhteensa karikkoja läpi. Yrittää korjata tilannetta, eikä noin vaan kylmästi: mä olen onneton MOIKKA.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 00:09"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 00:04"]
Onko miehesi ulkomaalainen? En ole tavannut kuin muutaman noin omistushaluisen suomalaisen.
[/quote]Minä olen ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. oikeusaputoimiston lakimies luuli että mieheni on ulkomaalainen (mamu), no ei ole vaan ihan täysin suomalainen. Seuraava kysymys oli onko hänellä psyykkisiä ongelmia.
on helppo tuomita jos elää suht normaalin ihmisen kanssa mutta kun on olemassa kontrolloivia, alistavia ja ovelia miehiä (toki naisia myös) niin normaalit pelisäännöt eivät enää päde jos haluaa selvitä, edes jotenkuten järjissään tulevasta prosessista.
[/quote]
Toki niitä vinksahtaneita tai hyviä miehiä löytyy kaikista maista. Olin vain vähän utelias, kun ap sanoi eron olevan miehelle jotenkin niin suuri häpeä ja ap oli ulkomaillakin asunut. Pohdin, liittyisikö miehen kulttuuriin tuo miten suurena häpeänä eroa pitää. Joissakin kulttuureissa ero ja perheen hajoaminen ovat vain ihan eri luokan asioita kuin täällä Suomessa noin yleisesti ottaen.
Mihin sä olet menossa?
Aika kalsa siellä tulee peppupaljaana kuljeskellessa.
Pelkäänpä, että tuollainen mies myös tekee lapsista pelinappuloita viimeiseen saakka.
Jos olet hoitanut lapsia ja kotitöitä ja ollut pois työelämästä miehen vuoksi, niin avioehto ei välttämättä suojaa miehen omaisuutta. Sinä olet ollut kerryttämässä omaisuutta kotona tekemälläsi työllä. Ethän sinä ollut palvelija, vaan vaimo ja toinen vanhemmista.
Mielestäni sinulla on oikeus omiin vaatteisiisi, vaikka mies on maksanut ne.
Suosittelen keskustelua lakimiehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:20"]
Ymmärrän, että tämä on eettisesti arveluttavaa. Siksi asia mietityttääkin kovasti. Koen kuitenkin olevani hyvä ihminen ja haluaisin toimia sen mukaan. Mitään fyysisen väkivallan riskiä ei ole. Avioehto meillä on ja kaikki varallisuus on miehen, olen ollut kotiäitinä. Avioliitossa jos jatkaisin, niin juuri "mitään" ei puuttuisi rahallisesti, mutta kun se materia ei tuo onnea... Varmaan päädyn vielä sos.toimistoon ennen kuin saan järjestettyä itselleni ammatin ja työn. Ne ovat kuitenkin tavoitteitani. AP
[/quote]En tietenkään tunne miestäsi mutta psiti silmään tuo mitään fyysisen väkivallan uhkaa ei ole. Oletko varma siitä? Mies jolle kulissit ovat tärkeitä ja joka on tottunut hallitsemaan vaimoaan voi hyvinkin olla jopa fyysisesti väkivaltainen tilanteessa jossa kokee ettei vaimo olekaan enää se söpö pikku marionetti jota voi vedellä naruista kuten itse tahtoo.
mieti tarkasti haluatko olla kahdenkesken miehesi kanssa kun kerrot asiantilan hänelle vai pitäisikö siinä ola joku -esim poliisi- turvanasi ja tukenasi?
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 00:16"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 00:09"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 00:04"]
Onko miehesi ulkomaalainen? En ole tavannut kuin muutaman noin omistushaluisen suomalaisen.
[/quote]Minä olen ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. oikeusaputoimiston lakimies luuli että mieheni on ulkomaalainen (mamu), no ei ole vaan ihan täysin suomalainen. Seuraava kysymys oli onko hänellä psyykkisiä ongelmia.
on helppo tuomita jos elää suht normaalin ihmisen kanssa mutta kun on olemassa kontrolloivia, alistavia ja ovelia miehiä (toki naisia myös) niin normaalit pelisäännöt eivät enää päde jos haluaa selvitä, edes jotenkuten järjissään tulevasta prosessista.
[/quote]En siis tarkoittanut sinua sillä että on helppo tuomita, oioin vain hiukan ja vastasin sinulle ja muutamaan muuhun viestiin yhdellä kertaa. Tarkoitin heitä jotka paheksuvat ap:n suunnitelmaa.
Toki niitä vinksahtaneita tai hyviä miehiä löytyy kaikista maista. Olin vain vähän utelias, kun ap sanoi eron olevan miehelle jotenkin niin suuri häpeä ja ap oli ulkomaillakin asunut. Pohdin, liittyisikö miehen kulttuuriin tuo miten suurena häpeänä eroa pitää. Joissakin kulttuureissa ero ja perheen hajoaminen ovat vain ihan eri luokan asioita kuin täällä Suomessa noin yleisesti ottaen.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 00:13"]
Aika usein olisin avoimuuden puolella, mutta jos nyt jonkun lomamatkan yli venytät kertomista niin en osaa pitää sitä kovinkaan tuomittavana toimintana. Avioehdon kohtuullistamisestakin kannattaa keskustella asianajajan kanssa. Plus kannattaa ottaa opiksi siitä, miten vitun urpo olit, kun menit tuollaisessa tilanteessa allekirjoittamaan täysin poissulkevan avioehdon.
[/quote]nuorena (?) ja rakastuneena sitä ei ajattele karun järkevästi.
Mieheni on suomalainen. Käytännön asioiden järjestäminen tuntuisi tosi järkevältä, mutta siihen taas menisi aikaa ja tuntuisi kurjalta tehdä tätä kovin pitkään salaa. Tämä lomakin jo arveluttaa.
Ystävät kyllä auttavat onneksi, vaikka ovat yhteisiämme. En haluaisi nähdä mitään vastakkainasetteluja, mutta olen lähes varma, että lapset ja suuri osa ystävistämme asettuisivat puolelleni. Siksikin uskallan tähän ryhtyä. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän teini-ikäinen lapsi suunnitteli muuttavansa pois kotoa, kun oli vihainen vanhemmilleen. Sitten hän rupesi katselemaan asuntojen hintoja ja omia tulonlähteitään, ja pikku hiljaa valkeni, että voisi olla fiksumpaa miettiä tilannetta kaikessa rauhassa.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:20"]Ymmärrän, että tämä on eettisesti arveluttavaa. Siksi asia mietityttääkin kovasti. Koen kuitenkin olevani hyvä ihminen ja haluaisin toimia sen mukaan.
Mitään fyysisen väkivallan riskiä ei ole. Avioehto meillä on ja kaikki varallisuus on miehen, olen ollut kotiäitinä. Avioliitossa jos jatkaisin, niin juuri "mitään" ei puuttuisi rahallisesti, mutta kun se materia ei tuo onnea... Varmaan päädyn vielä sos.toimistoon ennen kuin saan järjestettyä itselleni ammatin ja työn. Ne ovat kuitenkin tavoitteitani. AP
[/quote] AP:n ongelma selvästi on kiltteys. Tietenkin menet lomalle. Olet hoitanut kodin ja lapset samaan aikaan, kun mies on saanut kaiken: työn, perheen, kodin ja vaimon. Et ole mitään velkaa. Minua jopa ärsyttää tuommoinen epäkunnioitus omaa itseäsi kohtaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP erittäin hyvä että teit tämän aloituksen. Toivottavasti olet vielä paikalla ja luet näitä vastauksia.
On tainnut tulla esiin paljon tärkeitä asioita joita et ole osannut ottaa huomioon.
Ota tosissasi neuvot joita olet saanut niin kaikki menee mahdollisimman hyvin.
Älä ole sinisilmäinen äläkä luota mieheesi ja hänen hyväntahtoisuuteensa, ole tiukka ja luja ja pidä puolesi.
Ennenkaikkea, älä lähde tuohon hankkeeseen yksin. Varmasti sinulla on joku/joitakuita jotka ovat konkreettisestikin tukenasi. Jos sinulla ei ole ketään niin sosiaalityöntekijä tai poliisiviranomainen on se henkilö jonka puoleen voit kääntyä.
ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Usko pois, tarvitset apua ja tukea. Sekä lainopillista että muutakin.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 00:25"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:20"]Ymmärrän, että tämä on eettisesti arveluttavaa. Siksi asia mietityttääkin kovasti. Koen kuitenkin olevani hyvä ihminen ja haluaisin toimia sen mukaan. Mitään fyysisen väkivallan riskiä ei ole. Avioehto meillä on ja kaikki varallisuus on miehen, olen ollut kotiäitinä. Avioliitossa jos jatkaisin, niin juuri "mitään" ei puuttuisi rahallisesti, mutta kun se materia ei tuo onnea... Varmaan päädyn vielä sos.toimistoon ennen kuin saan järjestettyä itselleni ammatin ja työn. Ne ovat kuitenkin tavoitteitani. AP [/quote] AP:n ongelma selvästi on kiltteys. Tietenkin menet lomalle. Olet hoitanut kodin ja lapset samaan aikaan, kun mies on saanut kaiken: työn, perheen, kodin ja vaimon. Et ole mitään velkaa. Minua jopa ärsyttää tuommoinen epäkunnioitus omaa itseäsi kohtaan!
[/quote]Hyvin on miehen manipulointi tehnyt tehtävänsä. Nimin olin joskus tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä juuri. Nuorena sitä ei moni vielä tiedä niin paljoa elämästä kuin kuvittelee. Näin kävi minullekin. Mutta en voi sanoa katuvani. Pääasia, että nyt pääsisi eteenpäin kohti omien arvojen mukaisia unelmia... AP
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 23:25"]
No mistä teillä kiikastaa, lapsia kuitenkin tehty jne?
[/quote]Eihän se lastenteko ole mikään mitta tai todiste hyvästä parisuhteesta.
Ap, sinun kannattaisi ottaa todellisista asioista selvää. Olet ilmeisesti elänyt hyvin suojattua elämää kotiäitinä. Kerran teit sen rohkean hypyn että lähdit vaikeiden vanhempiesi luota ja päädyit tähän avioliittoon. Silloin ihmeen kautta kävi taloudellisesti hyvin vaikka muuten ei niinkään hyvin. Nyt olet tekemässä hypyn tuntemattomaan, mutta nyt olet aikuinen ja sinulla on lapsia, ja voi hyvin käydä, että hyppy ei kannakaan niin kuin edellinen. Ota selvää asioista, rauhoitu. Ehkä voit opiskella ja hankkia ammatin avioliitossasi? Onko miehesi tosiaan niin kamala, että häntä täytyy loukata noin järkyttävällä tavalla? Ei kannattaisi laskea appivanhempien varaan, jos aiot hylätä miehesi ja ruveta taisteluun lapsistasi.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 00:31"]
Niinpä juuri. Nuorena sitä ei moni vielä tiedä niin paljoa elämästä kuin kuvittelee. Näin kävi minullekin. Mutta en voi sanoa katuvani. Pääasia, että nyt pääsisi eteenpäin kohti omien arvojen mukaisia unelmia... AP
[/quote]Sinä pääset. Äläkä kadu elettyä elämää ja tehtyjä valintoja, olet tehnyt ne niillä resursseilla jotka sinulla silloin oli. Elämä on kasvua ja kypsymistä, on suurta viisautta huomata että on aika mennä eteenpäin ja luopua entisestä.
Minä sitäpaitsi luulen että kaikesta huolimatta tunnet surua ja kipua myös miehesi takia ja sen kaiken minkä nyt tulet jättämään taaksesi. Et ole itsekäs ja kylmä ihminen vaan herkkä ja vahva, olet oivaltanut jotain tärkeää. Älä luovuta tässä vaiheessa vaan pidä linjasi, moni nainen on taipunut miehen puheiden edessä tai pelosta kun ei tiedä mitä se tulevaisuus on ja kuinka siitä selviää.
Tämä kaikki tulee vaatimaan sinulta rohkeutta ja voimia ja kuten sanottu lujuutta, mutta se kannattaa käydä läpi. Tulet elämään itsesi näköistä, omien arvojesi mukaista elämää.
Äläkä missään nimessä lankeaa enää samanlaiseen tai pahempaan mieheen, sekin mahdollisuus on olemassa.
Paljon voimia sinulle. Minusta sinun kannattaisi ehdottomasti eeota loman jälkeen, pysyt vain vahvana kyllä sw siitä!<3 vaikka olet sanojesi mukaan valmistautunut jo kaikkeen tulevaan paskaan, niin sinun ei tarvitse kuitenkaan hyväksyä niitä. Ja toivon, että jättäisitte lapset sivulle erosta, vanhempien erot satuttavat todella suuresti lapsia.:/ paljon voimia
Jatkan huomenna, mutta nyt on pakko mennä nukkumaan. Kiitos kaikille tähän asti vastanneille, viestejä tuli niin nopeasti, että en huomannut kaikkeen varmaan vastatakasn, mutta luen vielä ne uudestaan läpi huomenna. AP
Ilmeisesti olet päätöksesi tehnyt ja haluat toteuttaa sen mahdollisimman pian mutta kommentoija 39 ja muutama muu on oikeassa siinä että viisasta ja järkevää olisi suunnitella ja toteuttaa käytännön asiat mahdollisimman pitkälle valmiiksi.
Jos suurempaa uhkaa ei ole ja mitenkään kestätä vielä hetken, niin malttia ja hoida ne muutamat jutut ennenkuin täräytät miehellesi yhtään mitään.