Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa
87-vuotias mummi on asunut kotona ja saanut kotihoidon käyntejä päivittäin, mutta nyt tilanne alkaa olla se että hoivakotiin pitäisi päästä.
Mutta pelkkä kotihoidon palveluihin myöntyminen on ollut mummille haastavaa, koska on sitä mieltä eihän vieraan ihmisen tarvitse hoitaa kun kerran on perhekin olemassa. Hän on sanonut kotona käyvälle hoitajalle usein, että ei sinun tarvitse tulla vaan kerro tyttärille ja suvun tytöille että he tulisivat.
No, hoivakotiin muuttaminen on mummille tietenkin aivan käsittämätön ajatus ja hän uhriutuu siitä jatkuvasti. Olemme kuulemma hylänneet ja pettäneet hänet, kun emme auta häntä asumaan kotona.
Mikä avuksi tilanteeseen?
Kommentit (2179)
Sosialismissa ei hoideta itse vanhuksia. Heidät hylätään vanhainkotiin. Mummisi koittaa laittaa vastaan, kun tietää kuinka huonoa palvelua siellä on. Teille kelpaa perintö, mutta ei hän ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykynaiset, ei kaikki, ei viitti vanhempiaan hoitaa hyvä jos itsensä.
Italiassa nonnat on ihan osa arkea siinä elämän varrella. Nonnat hoitaa lapsia, siivoaa ja laittaa ruokaa, auttaa arjessa. Sitten kun eivät enää jaksa, niin heistä pidetään huolta lämmöllä ja kunnioituksella. Ja nimenomaan lastenlapset hoitaa nonnia, kun heillä on niin rakkaat muistot heistä. Suomikulttuuri ja sosialismi on ihan prsssiistä.
Vierailija kirjoitti:
Nykynaiset, ei kaikki, ei viitti vanhempiaan hoitaa hyvä jos itsensä.
Mites nykymiehet? Hoitavatko vanhempiaan, jos edes itseään?
Italiassa palkataan halpatyöläinen esim. Albaniasta tai Kroatiasta tms. hoitamaan nonna sinne nonnan omaan kotiin.
Harvemmin sielläkään nonna lasten perheiden nurkkiin otetaan riesaksi.
Tuskin Italiassakaan nonna kotoa mihinkään lasten nurkkiin haluaa asumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykynaiset, ei kaikki, ei viitti vanhempiaan hoitaa hyvä jos itsensä.
Italiassa nonnat on ihan osa arkea siinä elämän varrella. Nonnat hoitaa lapsia, siivoaa ja laittaa ruokaa, auttaa arjessa. Sitten kun eivät enää jaksa, niin heistä pidetään huolta lämmöllä ja kunnioituksella. Ja nimenomaan lastenlapset hoitaa nonnia, kun heillä on niin rakkaat muistot heistä. Suomikulttuuri ja sosialismi on ihan prsssiistä.
Suomessa vaan "nonna" on ollut kokopäivätyössä kodin ulkopuolella ja niin ovat "nonnan" lapsetkin sitten, kun "nonnasta" pitäisi huolehtia. Olisi mielenkiintoista tietää, miten homma käytännössä Italiassa toimii, kun työpäivä on 8 tuntia ja työmatkoihin menee tunti suuntaansa. Ja matkaa "nonnan" ja nuoremman sukupolven välillä voi olla satojakin kilometrejä.
vankilassakin on paremmat olot kun vanhainkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykynaiset, ei kaikki, ei viitti vanhempiaan hoitaa hyvä jos itsensä.
Tarkoitat naisia, jotka ovat noin kuusikymppisiä. Yleensä nykynaisilla on tarkoitettu tuota nuorempia, mutta näköjään kaiken ikäiset naiset on nykynaisia. Kuinka monta vanhusta sinä olet hoitanut ja kuinka kauan?
Tulevaisuudessa pitää puskea töitä 70 veeksi.
Eiköhän sitä ole itsekin aika loppu jos sinne jaksaa. Varsinki me fyysisen työn tekijät.
Jos sukupolvi ennen meitä eläköity VIIMEISTÄÄN 65 vuotiaana ja ei jaksanut hoitaa vanhempiaan niin mitenkä jaksaa myöhempään syntyneet?
Vierailija kirjoitti:
Italiassa palkataan halpatyöläinen esim. Albaniasta tai Kroatiasta tms. hoitamaan nonna sinne nonnan omaan kotiin.
Harvemmin sielläkään nonna lasten perheiden nurkkiin otetaan riesaksi.
Ainakin Saksassa on jo näin. Tai sitten saksalainen vanhus laitetaan Puolaan tms vanhainkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seitsemänkymppinen liikkuva anoppini kuoli viime talvena kotiinsa Itä-Suomessa kaatumisen seurauksena. Apua ei jääräpäisesti kotiinsa halunnut, itse asumme Helsingissä. Ei vaan enää yhtenä päivänä vastannut puhelimeen.
Mahtavaa, tällaisen lähdön minäkin voisin itselleni haluta. Tätä parempi voisi olla vain äkillinen sairaskohtaus, joka vie nopeasti tajun ja kuolee siihen, kesken normaalipäivien askareiden, eli ns. terveiltä jaloilta.
Vuosien makaamista sängyssä ja kuoleman odottamista en kyllä halua yhtään, tai dementoitumista. Tarpeeksi monta tuttavaa ja sukulaista olen nähnyt odottamassa vuosia kuolemaa laitoksissa. :(
Voi se mennä näinkin. Vanhus on tottunut saamaan hyvää palvelua arjen askareisiin lapsiltaan. Tämä vanhus haluaa kyllä muuttaa palvelutaloon, jos sitä hänelle ehdotetaan, mutta se ei välttämättä helpota hänen lastensa omia arkiaskareita. Vanhus tahtoo edelleen ne kauppareissut, kampaajareissut., lääkärireissut, taulun sijoituspaikan vaihdon seinällä yms. lastensa tulevan tekemään hänen kanssaan tai hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seitsemänkymppinen liikkuva anoppini kuoli viime talvena kotiinsa Itä-Suomessa kaatumisen seurauksena. Apua ei jääräpäisesti kotiinsa halunnut, itse asumme Helsingissä. Ei vaan enää yhtenä päivänä vastannut puhelimeen.
Luuletko, että kerran päivässä käyvä kotiavustaja olisi voinut estää kaatumisen? Sehän tarvitsisi kokopäiväistä valvontaa. Miksi halvennat anoppivainaatasi luonnehtimasta häntä jääräpäiseksi. Kuulostaa itsenäiseltä ja voimakastahtoiselta. Mutta onko se niin, että nuori tai lapsi on "voimakastahtoinen", mutta vanhus "jääräpäinen"? :)
Vierailija kirjoitti:
No ap katsoo sitten, kun itseä halutaan hoivakotiin, että kuinka mielellään ihminen lähtee kodistaan. Se karma.
Se on asia, jota ei halua vanhana kovasti ajatella. Varsinkin kun oma koti tulee vanhuudessa paljon merkittävämmäksi kuin se nuorena oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei pakota potkaisee mummo ojaan ja lähe lomalle
Vierailija kirjoitti:
Juu anoppini oli tälläinen, uhriutui ja kiukkusi kotonaan jos ei heti sitä mehupurkkia kähdetty viemään.
Viikon oli palveluasumisen asiakkaana, tilas taksin ja tuli kotiin eikä enää mennyt.
Tosin reissu oli hyödyllinen koska pärjäs kotonaan sen jälkeen aivan mainiosti.
Ai saakeli kun tästä vanhenen pistän kaikkien elämän pilalle hatkuvine marmatuksineen.
Ihmisillä on ällöttäviä ihmissuhteita. Onneksi itse ei tarvitse olla tekemisissä ihmisten kanssa, joita inhoaisin noin syvästi kuin sinä anoppiasi.
Nykyään ei mummojen apua voida käyttää loppuun asti. Suurperheissä hommaa riitti kaikille, ja tilat olivat sen mukaiset. Kun molemmat vanhemmat ovat töissä ja lapset, jopa tytöt, opiskelevat ja menevät sitten myös töihin, niin ei jää ketään, joka hoitaisi mummoa tai vaaria. Elämäni meni pilalle, kun äiti ei keksinyt lähettää minua hoitamaan mummoa. Sen sijaan karkasin kaupunkiin ja sekoilin vuosikaudet.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ei mummojen apua voida käyttää loppuun asti. Suurperheissä hommaa riitti kaikille, ja tilat olivat sen mukaiset. Kun molemmat vanhemmat ovat töissä ja lapset, jopa tytöt, opiskelevat ja menevät sitten myös töihin, niin ei jää ketään, joka hoitaisi mummoa tai vaaria. Elämäni meni pilalle, kun äiti ei keksinyt lähettää minua hoitamaan mummoa. Sen sijaan karkasin kaupunkiin ja sekoilin vuosikaudet.
Etkö sinä sitten opiskellut itsellesi ammattia missään vaiheessa? Tarinasi kuulostaa tosi oudolta.
Jostain syystä mummon luokse muuttaminen ei kotoa pois muuttavia nuoriammekaan innostanut, vaikka mummo niin toivoi kaikkien kohdalla :)
Alue: Aihe vapaa
Mä taas ajattelen just päinvastoin. Nimenomaan perintöjen kyttääjät eivät halua, että vanhukselle hankittaisiin sellaiset palvelut - joko kotiin, palvelutaloon tai hoivakotiin - jotka maksavat ja pienentävät tulevaa perintöä. Just toissapäivänä juttelin 96v isäni kanssa ja hän sanoi, että taitaa sittenkin myydä sijoitusasuntonsa ja käyttää rahat omaan hyvinvointiinsa ja pärjäämiseensä. Sanoin, että kerrankin sulta oikein hyvä päätös.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/