Mummi ei suostu hoivakotiin, vaan uhriutuu ja vaatii että perheen pitäisi hoitaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy sääliksi mummisi. Ymmärrän häntä täysin siinä, että haluaisi omassa kodissaan asua loppuun asti.

Teen kaikkeni, että minä pysyn niin hyvinvoivana kuolemaan asti, että voin kotonani asua ilman yhtään hoitajaa.

Ihan hyvä suunnitelma, jos ilman yhtäkään  hoitajaa tarkoittaa ettet velvoita lapsiasiasi hoitamaan itseäsi. Heillä on oma elämä. 

Mitä tarkoitat että "sullakin  on oma elämä" ? Jos käsitin oikein tarkoititko sitä että kun sinun äiti tai mummi, tai isä tai vaari, on niin vanha ettei ihan pärjää   yksin,  voit jättää  jättää hänet yksin, kun sulla on oma elämä? Aikaa ei liikene hänelle, joka on sinua kasvattanut, sinua  rahallisesti auttanut,  viettänyt aikaa ja hoitanut..ym, jehkä sinunkin lapsiasi, ihan kylmästi hän  on sinulle tarpeeton kun ei jaksa enää  sinua auttaa, niin  sinä et auta häntä??  Sinä voit mennä omaisesi kotiin kun apua tarviit, tai  koska vaan, mutta tämä omainen on rasittava kun tulee sinun kotiisi ja pyytää vaikka apua johonkin??? Ei varmasti tule mieleen että mummulla on omakin elämä???Miten voi olla näin kylmiä ihmisiä?

Hoh, perintö odottaa ja sitä kohti kirkuen ja tapellen kyllä on  asiallista vai?  Silloin kelpaa mummon  lipastot, ja matot, rahat ja asunnostakin voi saada sievoisen summan, silloin  mummu muistuu mieleen.

Minä siivoan juuri "Mummun", eli anoppini asuntoa. Voin kertoa, että kymmenkunta mattoa meni juuri kaatopaikalle ja ne sälöilleet lastulevylipastot tekee seuraa pian. 

 

Hauskoja nämä vuodatukset, joissa syytellään muita kylmyydestä ja epäempaattisuudesta (ikään kuin kylmä ja epäempaattinen ihminen välittäisi vähääkään jonkun palstakollon syyllistämisestä), ja samaan aikaan annetaan ymmärtää, että se oma ah-niin-pyyteetön hoiva ja rakkaus olikin vastikkeellista. 

 

Minusta on perin merkillistä ajatella, että jos vanhempi kantaa vastuunsa ja tekee velvollisuutensa ja hoitaa ne mukulat, jotka itse tähän maailmaan saattanut tieten tahtoen, siitä seuraisi jotenkin hirmuinen kiitollisuudenvelka niille lapsille. Että oi kiitos kun sain syntyä vaikken sitä pyytänytkään, miten voin maksaa tämän täysin pyyteettömän hoivan sinulle takaisin, oi pyhä ja mahtava Äiti?  

 

Pientä on se äidinrakkaus, joka täytyy maksaa takaisin. 

 

eri

Julma kirjoitus.

Kirjoitat jostain kiitollisuuden velasta, joka pitäisi syntyä lapselle siitä, että sai vanhemmiltaan hoivan ja kaiken muunkin siihen liittyvän.

Olet hakoteillä.

Ei siitä mitään velkaa synny.

Siitä kuuluisi syntyä vain ymmärrys ihmisyyttä kohtaan.  Että meillä ihmisillä on inhimillinen käsitys siitä, että autamme ja hoivaamme avuttomia ihmisiä, ja jopa eläimiä, ylipäänsä suojelemme elämää.  Pidämme huolta toisistamme 

Se on se opetus ja se meidän on tarkoitus elämämme aikana, mieluummin jo varhain, omaksua.

Meillä on liian hyvä yhteiskunta, vaikka siitä aina valitetaankin.

Asioiden pitäisi olla huonommin, että pystyisimme näkemään toisetkin ihmiset ja heidän hätänsä.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin mennään hoivakotiin kun ei enää itsekseen pärjätä omassa kodissa.  Siinä ei mummelin haluamisia kysellä, kuten ei pienen lapsenkaan haluamisia kysellä, jos kyseessä on asia, jossa lapsen vanhempi päättää tärkeästä asiasta. Miksi vertaan lasta ja vanhusta? No just siksi, että ovat haluamisineen ja oikkuineen samalla tasolla.

suomessa on itsemääräämisoikeus, jokaisella, niin vanhalla kuin nuorellakin (ei lapsilla)

Toki niillä vanhuksen lapsillakin.

Miettikääpä itse millaisen kohtelun haluaisitte vanhana.  Tehkää hoitotahtopaperi, puhukaa, jos mahdollista, lastenne kanssa asiasta hyvissä ajoin.

Voimia teille jotka jaksatte läheistänne hoitaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "suvun tyttärille" kuulostaa ikävältä, hoitaminen ja auttaminen ei ole mikään naisten asia.

Muuten tavallaan ymmärrän mummoa, kyllä suvun kuuluu auttaa, voimien mukaan, ei vanhusten auttaminen kuulu vain yhteiskunnalle.

Kyllähän se ON naisten asia! Vai kuinka monta vanhusta hoitavaa poikaa tai vävyä tunnet? Entä kuinka monta lastenlastaan hoitavaa isoisää tunnet? Niinpä. Kyllä hoitaminen ja auttaminen on vain naisten tehtävä. Ei tälläkään palstalla ole ikinä haukuttu isoisiä ja vaadittu heiltä lastenhoitoapua. Kyllä se syyttävä sormi osuu AINA, IHAN AINA vain mummoihin eli naisiin.

On tekopyhää vaatia miehiltä ja pojilta vanhustenhoitoapua, kun ette koskaan itsekään ole vaatineet isoisiä auttamaan. Vain mummoja haukutte. Älkää nyt sitten ihmetelkö ja valittako, kun mummokin vaatii apua vain tyttäriltä ja miniöiltä eli naisilta.

Miten se miniälle kuuluisi, eihän hän ole anopin lapsi? Minä en ainakaan sormeani edes liikuta anopin puoleen, mutta omaa äitiäni autan taatusti, kun tarvitsee apua. Hoitakoot anoppia hänen omat lapsensa, ei se lasten puolisoille kuulu.

En ole tuo jolle kommentoit, mutta siis miksi et auta? Kyllä minä ajattelen, että voin auttaa sitten, kun anoppi mahdollisesti apua tarvitsee, mikäli sitä minulta toivotaan. Näin toimisin myös puolisoani tukeakseni.

Tähän mennessä molempien vanhempien tarvitsema apu on ollut pientä, mutta kyllä me on kummatkin toistemme vanhempia autettu.

Tieysti jos välit on huonot, niin ehkä sitten ei ja toki jos omat lapset auttaa. Mutta en vain ymmärrä, että miksi ei voisi puolison vanhempia auttaa :)

Kyllä minäkin tarvittaessa voin auttaa ketä tahansa, jos minulla on siihen mahdollisuus.  En minä osaa niin ajatella, että ei se minulle kuulu!

Ei minulle tälläkään hetkellä kuulu auttaa naapurin vanhaa miestä, mutta autan minä kuitenkin jos vain pystyn ja kun hänellä ei aina muita ole apuna.

Johan nyt on vallan kylmäsydämistä porukkaa täällä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvontaan ja hoivakotiin.

Joo, tämä se ratkaisu on, valitettavasti.

Jep, edunvalvonta vie omaisuuden ja hoivakoti vie hengen - pääsee mummusta nopeasti eroon ja perinnöstä.

Niin kauan, kun ihminen itse haluaa asua omassa kodissaan, niin kauan kannattaa ja pitää asiaa tukea.

Ja jos on älyissään kannattaa samalla jakaa sitä omaisuuttaan pois kuten haluaa sen jaettavan - säästää kaikkia.

Moni ei tunnu ajattelevan, että se vanhuksesta huolenpito kestää vuosia. Meilläkin on jo yhdeksäs vuosi menossa. Minulla alkaa olla takki tyhjä ja päätin, että nyt se loppuu minun osalta. Jatkossa keskityn vain omaan hyvinvointiini. Toki tuossa vaikuttaa saamani syöpädiagnoosi ja tuleva leikkaus hoitoineen. Se nyt on ihan varma, että vanhus ei tuota hyväksy vaan syyllistää, miten hänet jätetään yksin. Kotihoito käy jatkossa kolme kertaa päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin mennään hoivakotiin kun ei enää itsekseen pärjätä omassa kodissa.  Siinä ei mummelin haluamisia kysellä, kuten ei pienen lapsenkaan haluamisia kysellä, jos kyseessä on asia, jossa lapsen vanhempi päättää tärkeästä asiasta. Miksi vertaan lasta ja vanhusta? No just siksi, että ovat haluamisineen ja oikkuineen samalla tasolla.

suomessa on itsemääräämisoikeus, jokaisella, niin vanhalla kuin nuorellakin (ei lapsilla)

Juu ja itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös, että kykenee itse kantamaan vastuun ja huolehtimaan valintojensa seurauksista. Jos ei, pitää itsemääräämisoikeuden olla vähintäänkin rajattu. Kenenkään ei tarvitse uupua, jotta kantaa vastuun toisen tekemistä huonoista valinnoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tommosessa tilanteessa mä häipyisin. Ei ole sun ongelmasi huolehtia mummon ongelmista

Onko tässä kyseessä isoäiti vai aloittajan oma äiti? On varmaan kyse siitä äärimmäisen itsekkäästä sukupolvesta, joka ei todellakaan vaivaudu edes sen vertaa, että välittäisi omista vanhemmistaan silloin, kun he ovat avuttomia, sairaita ja heikkoja. Joskus nämä  samaiset ovat äiteinä hoitaneet  lapsiaan ja mahdollistaneet koulut, opiskelut, kenties vielä ollet ilmaisina lapsenvahteina jälkikasvunsa omille lapsille. Aika raadollista.

Vanhemman kuuluukin hoivata ja huoltaa lapsensa, ei toisinpäin. Ja luulisi, että isovanhemmat ihan omasta tahdostaan ovat lapsenvahtina, eivät pakotettuna. Eli kylläpä taas on empaattisten (lue rajattomien) uhriutujien kokoontumisajot täällä. Itsellä oma lapsi menee äidin edelle koska tahansa ja niin kuuluukin olla. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä mumminkin kannan tuohon hoivakotiasiaan. Nähty on.... eräänlainen "hoivakoti". Ei taida kauaa kestää mummin kanssa enää viikatemiehen tapaamiseen. Hoivakotiin kiikuttaminen lyhentää tuota aikaa, siitä pitää huolen välinpitämättömät, työhönsä leipääntyneet "hoitajat". Jos löytyy joku aasialaistaustainen hoitaja, hän tekee ylikuormitettuna kyllä kaikkensa. Mutta ne kantaväkeen kuuluvat....

Entä sitten? Jos ei ymmärrä maailman menosta yhtään mitään, miksi täällä pitäisi kauaa kituutella? On toisten huolehdittavana ja käänneltävänä. Itse valitsen mielummin eutanasian. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mummo on hoitanut lastenlapsia, on teidän velvollisuutenne nyt vuorostaan hoitaa mummoa.

En rupeaisi hoitamaan 87-vuotiasta. Hän mahdollisesti elää vielä 10 vuotta.

Kun esim. itse olen jo yli 70-vuotias ja alkaa sydän temppuilemaan, en todellakaan jaksaisi ja pystyisi hoitamaan tätä meidän tapauksessamme itseäni kookkaampaa ihmistä. On tekemistä, kun avustan kyläilyjen aikana. Saa varoa, ettei itselle käy mitään, kun autan häntä vessassa. Vanhustenhoito on riuskojen ammattilaisten työtä.

Ja ei ole tämä vanhus hoitanut lapsiamme. Itse hoidimme tai maksoimme päivähoidosta.

Ja sekös on syy, ettei että vanhusta voi arvostaa ja auttaa häntä. Kun ei hänkään niin emme menkään????  Tekosyitä löytyy aina asiaan kun asiaan.. mutta entäs sitten sinä tuet vanhaksi ja lapsesi kääntää sulle selän?? Kiekuen  tulevat  kun perintöä jaetaan!!! Eikös hävetä, ettei voinut olla rinnalla silloin kun apua joku tarvii? 

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ja ketään ei pidä auttaa pelkästään velvollisuudesta, eri juttu, jos sitä oikeasti haluaa. Ammattiapua on se paras, koska pakotettuna apu voi olla kaikkea muuta.

En ole lukenut 105-sivuista ketjua läpi. Aloituksesta reilu 4 vuotta. Onko vanhus päässyt/joutunut hoivakotiin?

En pysty kuvittelemaan, että vaatisin lastani hoivaamaan itseäni. Hoitaisin itseni pois päiviltä, jos ei pysty elämään enää ihmisarvoista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tommosessa tilanteessa mä häipyisin. Ei ole sun ongelmasi huolehtia mummon ongelmista

Onko tässä kyseessä isoäiti vai aloittajan oma äiti? On varmaan kyse siitä äärimmäisen itsekkäästä sukupolvesta, joka ei todellakaan vaivaudu edes sen vertaa, että välittäisi omista vanhemmistaan silloin, kun he ovat avuttomia, sairaita ja heikkoja. Joskus nämä  samaiset ovat äiteinä hoitaneet  lapsiaan ja mahdollistaneet koulut, opiskelut, kenties vielä ollet ilmaisina lapsenvahteina jälkikasvunsa omille lapsille. Aika raadollista.

Vanhemman kuuluukin hoivata ja huoltaa lapsensa, ei toisinpäin. Ja luulisi, että isovanhemmat ihan omasta tahdostaan ovat lapsenvahtina, eivät pakotettuna. Eli kylläpä taas on empaattisten (lue rajattomien) uhriutujien kokoontumisajot täällä. Itsellä oma lapsi menee äidin edelle koska tahansa ja niin kuuluukin olla. 

Eli hoida itse se lapsesi, äläkä vie äidillesi hoidettavaksi.  Koska sinun pitää hoitaa lapsesi ihan omasta tahdostasi.

Kun äitisi on vanha, ei lapsesi mitään hoitoa silloin enää tarvitse, joten tuollainen vertailu, kumpi on tärkeämpi hoidettava, on naurettava.

Omituisia, itsekkäitä vaatimuksia täällä.  Isovanhempien muka PITÄÄ  hoitaa lapsenlapsia jostain omasta suuresta halustaan.  Eikös lapsen vanhempien sitten kuulu tehdä samoin?  Eikös ne lapset ole tehty sinun tarpeeseesi, eikä vanhempiesi?

Ei kuule isovanhempien ole mikään pakko olla mitään innokkaita ja ihastuneita lapsenhoitaja, on heillä muitakin asioita elämässään, ihan niin kuin sinullakin.  Ja tuolla asenteella on varmaa, ettet sinä tule niitä vanhempiasi hoitamaan missään tapauksessa muutenkaan, joten ei ole  vanhempiesikaan pakko olla hoitoautomaatteja.

Vierailija kirjoitti:

En pysty kuvittelemaan, että vaatisin lastani hoivaamaan itseäni. Hoitaisin itseni pois päiviltä, jos ei pysty elämään enää ihmisarvoista elämää.

Siinä vaiheessa kun et sitä ihmisarvoista elämää enää pystyisi elämään, et pystyisi itseäsi myöskään pois hoitelemaan.

Lapsellista höpötystä tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä mumminkin kannan tuohon hoivakotiasiaan. Nähty on.... eräänlainen "hoivakoti". Ei taida kauaa kestää mummin kanssa enää viikatemiehen tapaamiseen. Hoivakotiin kiikuttaminen lyhentää tuota aikaa, siitä pitää huolen välinpitämättömät, työhönsä leipääntyneet "hoitajat". Jos löytyy joku aasialaistaustainen hoitaja, hän tekee ylikuormitettuna kyllä kaikkensa. Mutta ne kantaväkeen kuuluvat....

Entä sitten? Jos ei ymmärrä maailman menosta yhtään mitään, miksi täällä pitäisi kauaa kituutella? On toisten huolehdittavana ja käänneltävänä. Itse valitsen mielummin eutanasian. 

Minkä ikäisenä aiot sen eutanasian tehdä?

Jos et ymmärrä maailman menosta enää yhtään mitään, et ymmärrä eutanasiastakaan mitään.

Mummi on viisas henkilö, tietää ettei hoitokodissa (keskitysleiri) elin vuosia ole paljon jäljellä jos joutuu sinne.

Sen ymmärrän ja monessa tapauksessa allekirjoita kun, että lasten ei ole pakko vanhempiaan hoitaa.

Mutta sitä en allekirjoita, että mummoilla ja papoilla olisi pakko hoitaa lapsenlapsiaan.

EI OLE!

Vaaditaan jopa, että on annettava taloudellista apua ja oltava kaikessa avuksi ja hyödyksi, autettava kahta sukupolvea yli äyräitten, ikään kuin oma elämä unohtaen.  

Tuon oletuksen saatte painaa peräpäähänne!  

Ihmisellä on vain yksi elämä ja jossain kohdassa siitä on voitava nauttia jo ilman velvollisuuksia.

Tai sitten muistakaa tämä joka hetki kun itse vanhenette, tulette isovanhemmiksi (mikä tapahtuu yllättävänkin nuorina).  Sitten olette maksumiehinä ja lapsenhoitajina vuorostaan ja silloin viimeistään muistatte nämä kirjoituksenne täällä.  Onko teillä sitä aikaa, rahaa ja terveyttä, sitä EI KYSYTÄ!  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tommosessa tilanteessa mä häipyisin. Ei ole sun ongelmasi huolehtia mummon ongelmista

Onko tässä kyseessä isoäiti vai aloittajan oma äiti? On varmaan kyse siitä äärimmäisen itsekkäästä sukupolvesta, joka ei todellakaan vaivaudu edes sen vertaa, että välittäisi omista vanhemmistaan silloin, kun he ovat avuttomia, sairaita ja heikkoja. Joskus nämä  samaiset ovat äiteinä hoitaneet  lapsiaan ja mahdollistaneet koulut, opiskelut, kenties vielä ollet ilmaisina lapsenvahteina jälkikasvunsa omille lapsille. Aika raadollista.

Vanhemman kuuluukin hoivata ja huoltaa lapsensa, ei toisinpäin. Ja luulisi, että isovanhemmat ihan omasta tahdostaan ovat lapsenvahtina, eivät pakotettuna. Eli kylläpä taas on empaattisten (lue rajattomien) uhriutujien kokoontumisajot täällä. Itsellä oma lapsi menee äidin edelle koska tahansa ja niin kuuluukin olla. 

Missä sinun empatiasi?

Minä en ole koskaan elämässäni luokitellut ihmisiä tuolla tavalla.  Kaikki läheiseni ovat tärkeitä sillä omalla kohdallaan ja jokaista olen pyrkinyt vointini mukaan auttamaan jos ovat apua tarvinneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "suvun tyttärille" kuulostaa ikävältä, hoitaminen ja auttaminen ei ole mikään naisten asia.

Muuten tavallaan ymmärrän mummoa, kyllä suvun kuuluu auttaa, voimien mukaan, ei vanhusten auttaminen kuulu vain yhteiskunnalle.

Kyllähän se ON naisten asia! Vai kuinka monta vanhusta hoitavaa poikaa tai vävyä tunnet? Entä kuinka monta lastenlastaan hoitavaa isoisää tunnet? Niinpä. Kyllä hoitaminen ja auttaminen on vain naisten tehtävä. Ei tälläkään palstalla ole ikinä haukuttu isoisiä ja vaadittu heiltä lastenhoitoapua. Kyllä se syyttävä sormi osuu AINA, IHAN AINA vain mummoihin eli naisiin.

On tekopyhää vaatia miehiltä ja pojilta vanhustenhoitoapua, kun ette koskaan itsekään ole vaatineet isoisiä auttamaan. Vain mummoja haukutte. Älkää nyt sitten ihmetelkö ja valittako, kun mummokin vaatii apua vain tyttäriltä ja miniöiltä eli naisilta.

Miten se miniälle kuuluisi, eihän hän ole anopin lapsi? Minä en ainakaan sormeani edes liikuta anopin puoleen, mutta omaa äitiäni autan taatusti, kun tarvitsee apua. Hoitakoot anoppia hänen omat lapsensa, ei se lasten puolisoille kuulu.

En ole tuo jolle kommentoit, mutta siis miksi et auta? Kyllä minä ajattelen, että voin auttaa sitten, kun anoppi mahdollisesti apua tarvitsee, mikäli sitä minulta toivotaan. Näin toimisin myös puolisoani tukeakseni.

Tähän mennessä molempien vanhempien tarvitsema apu on ollut pientä, mutta kyllä me on kummatkin toistemme vanhempia autettu.

Tieysti jos välit on huonot, niin ehkä sitten ei ja toki jos omat lapset auttaa. Mutta en vain ymmärrä, että miksi ei voisi puolison vanhempia auttaa :)

Kyllä minäkin tarvittaessa voin auttaa ketä tahansa, jos minulla on siihen mahdollisuus.  En minä osaa niin ajatella, että ei se minulle kuulu!

Ei minulle tälläkään hetkellä kuulu auttaa naapurin vanhaa miestä, mutta autan minä kuitenkin jos vain pystyn ja kun hänellä ei aina muita ole apuna.

Johan nyt on vallan kylmäsydämistä porukkaa täällä.  

Oletko usein valvonut öisin ja sitten parin tunnin unilla töihin? Pelkästään vanhuksen soittelu ihan mihin aikaan tahansa sekoittaa muiden arjen. Itselle tuli lopulta jatkuvia rytmihäiriöitä (flimmereitä) joita sitten hoidettiin ablaatioills ja verenohennuslääkityksellä. 

Vierailija kirjoitti:

Moni ei tunnu ajattelevan, että se vanhuksesta huolenpito kestää vuosia. Meilläkin on jo yhdeksäs vuosi menossa. Minulla alkaa olla takki tyhjä ja päätin, että nyt se loppuu minun osalta. Jatkossa keskityn vain omaan hyvinvointiini. Toki tuossa vaikuttaa saamani syöpädiagnoosi ja tuleva leikkaus hoitoineen. Se nyt on ihan varma, että vanhus ei tuota hyväksy vaan syyllistää, miten hänet jätetään yksin. Kotihoito käy jatkossa kolme kertaa päivässä.

Meillä kahdeksas vuosi vasta, loppua ei näy. Verrattuna lastenhoitoon (meidän kaikki lapsemme, teini-ikäiset nykyään asuvat edelleen kotona ja tarvitsevat edelleen meitä vanhempia) vanhusten hoito ja auttaminen on kamalaa. Vanhukset eivät etene vaan heikkenevät. Lapset ja heihin liittyvät velvollisuudet on valittu, vanhuksiin liittyviä ei. Lapsilla ei ollut itsemääräämisoikeutta, vanhuksilla on. Lapsi ei voi ilmoittaa, että hänpä ei menekään päivähoitoon ja nyt  aikuiset ei voi mennä töihin kun pitää jäädä hoitamaan. Vanhukset todellakin tekee tätä. 

Tämä on suoraan sanoen kuluttavaa ja vastenmielistä ja erittäin sitovaa. Nytkin kesä mennään vanhusten ehdoilla.

Ja jos joku tulee kertomaan, että kyllä sitten on haikeaa, kun vanhusta ei enää ole, niin ei. Yksi hoidettava vanhus jo kuoli. Ei hän ollut oma itsensä enää vuosiin ennen kuolemaansa ja hänen lähtönsä oli pelkkä helpotus ihan kaikille. Eikä edes jälkikäteen tullut mitään hyvää mieltä hoitoon käytetystä ajasta ja vaivasta. Hukkaan heitetyltä se aika tuntuu jälkukäteenkin. Hyvältä tuntuu vain vapaus ja helpotus, mutta sekin on lyhytaikainen riemu. Näitä vanhuksia on edelleen jäljellä kolme.