Voiko parisuhde muuttaa alkoholistin
Kommentit (103)
Voi toki mutta enpä lähtisi asiasta vetoa lyömään.
Ei voi. Itse kyllä muutut joko juopoksi tai katkeroidut.
Ei kai se mitenkään mahdotonta ole. Jos nyt toisaalta kovin todennäköistäkään.
Itse sain mieheni ohjattua hoitoon ja nyt hän on ollut 8 vuotta juomatta.
Raitistuminen voi. Parisuhde voi olla syy haluta raitistua.
Mä olen alkoholisti mutten ole saanut juomista lopetettua, terveys kestää vielä hyvin. Silti pidän huolta perheestäni ja syyllisyyden vuoksi olen jopa parempi kumppani kuin ilman juomista. Kumppani ei minua koskaan syyllistä eikä kärsi juomisestani. Alkoholismia on monenlaista, se ei ole sama asia kuin itsekkyys tai pahuus.
Toivon että jonain päivänä raitistun koska muuten kuolen ennen aikojani.
Ei voi. Alkoholisti voi tehdä parannuksen ollessaan parisuhteessa ja kumppanista voi olla apua ja tukea, mutta parisuhde ei ole se, joka muuttaa alkoholistin vaan alkoholisti itse.
Vierailija kirjoitti:
Itse sain mieheni ohjattua hoitoon ja nyt hän on ollut 8 vuotta juomatta.
Näkyikö alkoholismi jo suhteen alussa vai alkoiko hiljalleen?
ap
Tottakai voi, mutta ei se mikään selviö ole.
Riippuu alkoholistista itsestään. Minut muutti. Ei siksi että mieheni olisi käskenyt tai edes pyytänyt, hän ei itseasiassa tiennyt edes että tissuttelin lähes joka ilta yksin kotona, koska en kertonut. Mutta hänen aktiivinen elämäntyylinsä inspiroi ja vei mukanaan. Halu olla paras versio itsestäni lähti kuitenkin ihan itsestäni.
En itse edes tiedostanut alkoholiriippuvuuden valtaa elämässäni ennenkuin yritin lopettaa (tai oikeastaan yritin vain vähentää) ja se ei onnistunutkaan vain päättämällä. Piti hakea apua. Sain tueksi lääkityksen ja kävin muutaman kuukauden kerran viikossa juttelemassa asiasta. En voi vielä sanoa raitistuneeni, mutta hyvää matkaa olen sinnepäin menossa. Puolisollekin kerroin ja hän on ollut mahtava tuki, vaikka ei taida vieläkään uskoa että minulla oli/on alkoholiongelma koska hänen seurassaan en juonut.
Parisuhde voi olla hyvä sysäys hoitoon hakeutumiselle, jos alkoholisti itse niin haluaa, mutta pelkkä rakkaus ei sairauksia paranna.
Voi kuinka paljon maailmassa on ihmisiä, useimmiten naisia, jotka ovat kuvitelleet noin. Pilanneet siinä samalla usein oman ja lastensakin elämän.
Alkoholisti tarvitsee ammattiapua parantuakseen sairaudesta nimeltä "alkoholismi". Yhtä hyvin voisit kysyä, että parantaako parisuhde psoriasiksen?
Ja sinä, joka leveilit olevasi jopa parempi kumppani alkoholismin takia. Älä nyt viitsi. Petät itseäsi ja pahasti. Lähiympäristösi ei pysty sinulle totuutta sanomaan tai tilanteesta irtautumaan . Niinhän se usein on alkoholistiperheissä. Ei se helppoa ole. Miksi muuten tilanne usein jatkuisi vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel. Hienoa. Ota se seuraavakin, tee elämäsi paras päätös ja hae apua. Terveytesikään ei ikuisesti kestä, kuten itsekin totesit.
Ei suoraan, mutta sikäli välillisesti, jos tyyppi tajuaa läheisen eli puolison eli peilin vaikutuksesta olevansa sairas, ja jos se saa hänet lähtemään hakemaan apua.
Mutta vaikeaa ja harvinaista se on, eli sillä toiveella ei kannata ryhtyä suhteeseen alkoholistin kanssa että tämä paranisi.
Vierailija kirjoitti:
Voi kuinka paljon maailmassa on ihmisiä, useimmiten naisia, jotka ovat kuvitelleet noin. Pilanneet siinä samalla usein oman ja lastensakin elämän.
Alkoholisti tarvitsee ammattiapua parantuakseen sairaudesta nimeltä "alkoholismi". Yhtä hyvin voisit kysyä, että parantaako parisuhde psoriasiksen?
Ja sinä, joka leveilit olevasi jopa parempi kumppani alkoholismin takia. Älä nyt viitsi. Petät itseäsi ja pahasti. Lähiympäristösi ei pysty sinulle totuutta sanomaan tai tilanteesta irtautumaan . Niinhän se usein on alkoholistiperheissä. Ei se helppoa ole. Miksi muuten tilanne usein jatkuisi vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel. Hienoa. Ota se seuraavakin, tee elämäsi paras päätös ja hae apua. Terveytesikään ei ikuisesti kestä, kuten itsekin totesit.
Syyllisyys juomisesta tekee musta paremman kumppanin. En nipota mistään kun ajattelen ettei mulla ole siihen varaa. Jo nyt kuitenkin myönnät ettet vaan voi tietää tuntemattoman ihmisen parisuhteen tilaa. Meillä on hyvä ja lähetin suhde. Ei mulle tarvitse kenenkään mitään totuutta sanoa, tiedän sen itsekin.
Apua olen hakenut moneen kertaan.
Auutisteja ei kiinnosta parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuinka paljon maailmassa on ihmisiä, useimmiten naisia, jotka ovat kuvitelleet noin. Pilanneet siinä samalla usein oman ja lastensakin elämän.
Alkoholisti tarvitsee ammattiapua parantuakseen sairaudesta nimeltä "alkoholismi". Yhtä hyvin voisit kysyä, että parantaako parisuhde psoriasiksen?
Ja sinä, joka leveilit olevasi jopa parempi kumppani alkoholismin takia. Älä nyt viitsi. Petät itseäsi ja pahasti. Lähiympäristösi ei pysty sinulle totuutta sanomaan tai tilanteesta irtautumaan . Niinhän se usein on alkoholistiperheissä. Ei se helppoa ole. Miksi muuten tilanne usein jatkuisi vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel. Hienoa. Ota se seuraavakin, tee elämäsi paras päätös ja hae apua. Terveytesikään ei ikuisesti kestä, kuten itsekin totesit.
Syyllisyys juomisesta tekee musta paremman kumppanin. En nipota mistään kun ajattelen ettei mulla ole siihen varaa. Jo nyt kuitenkin myönnät ettet vaan voi tietää tuntemattoman ihmisen parisuhteen tilaa. Meillä on hyvä ja lähetin suhde. Ei mulle tarvitse kenenkään mitään totuutta sanoa, tiedän sen itsekin.
Apua olen hakenut moneen kertaan.
Oletko mies vai nainen? Miten paljon juot?
Älä lähde sillä oletuksella liikenteeseen, että saisit rakastettua hänet ehjäksi. Se ei onnistu. Sinun pitää hyväksyä kumppanisi täsmälleen sellaisena kuin hän nyt on. Muuta ei kannata edes miettiä.
Nainenhan sen juomisen syynä on ja tässä ei toimi se "lähtee millä tulikin" sanonta, parisuhde siis luultavasti lisää juomista entisestää, koska se saa raittiinkin juomaan.
Ap, olen alkoholin suurkuluttaja. Viime vuonna olin juomatta alle 10 päivää. Tavallinen kulutukseni on yksi iso keskiolut, 4-6 annosta brandya ja jos istumme iltaa puolison kanssa elokuvaa katsellen, niin sen sijaan/siihen päälle vielä 2-3 annosta viiniä. Keskimäärin 6-8 annosta/ilta.
Olen töissä (parhaillaankin etänä kirjoitan tätä incognito-ikkunassa), luottamustehtävissä ja minulla on harrastuksia. Yksikään ihminen ei tiedä juomisestani (tässä kohtaa joku katsoo aina tietävänsä minua paremmin, kuinka joku sittenkin tietää, mutta uskon itse tietäväni saamani palautteen perusteella asian paremmin). Koska juon säännöllisesti, en tule juurikaan humalaan tuon määrän jälkeen. Ja joka tapauksessa juon vasta, kun koira on ulkoilutettu eikä enää sille illalle tarvitse tehdä mitään erityistä.
Pointtini on, että parisuhde ei vaikuta millään tavalla juomiseeni. Puolisoni tietää, että juon päivittäin oluen ja hän tietää juomastani viinistä. Joskus hän heittää läpällä kysymyksen, olenko käynyt viinakaapillamme, kun viimeksi juomaa X oli hänen mielestään enemmän (en ole, minulla on omat piilopulloni). Kun tapasimme ja rakastuin häneen, uskoin voivani lopettaa tai ainakin vähentää. Sen sijaan juominen on vain lisääntynyt. En tiedä, mitä tapahtuisi, jos hän tajuaisi paljonko juon ja sanoisi, että minun on lopetettava juominen tai eroamme. En usko, että pystyisin lopettamaan. Siihen ei auta rakastaminen eikä rakastettuna oleminen, kyse on riippuvuudesta, aivojen välittäjäaineista jotka haluavat päivittäisen annoksensa,
Oot varmaan vielä melko nuori ja naiivi kun edes kyselet tuollaista. EI voi.