Lue keskustelun säännöt.
Voiko parisuhde muuttaa alkoholistin
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Muuttuuko alkoholistin persoonallisuus, jos hän raitistuu? Eli voiko sanoa, että et tunne ihmistä todella, jos tunnet juovan alkoholistin?
ap
Alkoholisti muuttuu kun hän raitistuu. Alkoholiriippuvuus on aiemmin sanellut tavat joilla hän vuorovaikuttaa ympäristönsä ja kavereidensa kanssa. Kun se putoaa pois kuvioista niin menee jonkin aikaa ennenkuin hän taas on tasapainossa muun maailman kanssa. Ei enää voi lähteä jätkien kanssa pitämään hauskaa kun siellä ryypätään. Tuurijuoppo joutuu välttelemään tilanteita joissa putki lähtee päälle eli vähän naukkaileminen ei ole vaihtoehto. Ainoastaan täysraittius ja viinan ryyppäys - tilanteiden välttely toimii. Muuten ne "kaverit" tyrkyttävät viinaa ja siinä sitä taas mennään.
Monille ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Kun sitä viinaa ei enää ole niin usein muuttuvat ulkopuolelta katsovan mielestä tylsemmiksi ihmisiksi. Jos viina on pitänyt estot poissa ja tehnyt sosiaaliseksi niin nyt joutuukin miettimään asioita selvin päin eikä olekaan enää yhtä estoton kuin aiemmin.
Aikaa myöten tilanne tasaantuu. Mutta et voi laskea sen varaan että mies olisi edelleen samanlainen kuin alkoholia käyttäessään edes ryyppäämättöminä aikoinaan vaikka tuurijuoposta olisikin kysymys. Todennäköisesti vähemmän sosiaalinen ja kaveripiiri supistuu ellei sitten aloita jotakin uutta harrastetta.
Ensin raitistuminen, sitten parisuhde. Muuten ei raitistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuttuuko alkoholistin persoonallisuus, jos hän raitistuu? Eli voiko sanoa, että et tunne ihmistä todella, jos tunnet juovan alkoholistin?
ap
Muuttuu ja siihen raitistumisvaiheeseen voi liittyä yhtä lailla lievää hypomaniaa kuin masennustakin. Eikä raittius ole koskaan status quo. Itse olin raittiina 6,5 vuotta ja sen jälkeen aloitin jälleen juomisen. Alkuun kohtuudella, sittemmin niitä määriä, mitä tuolla edellä kerroin (keskimäärin 6-8 annosta/ilta).
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen alkoholin suurkuluttaja. Viime vuonna olin juomatta alle 10 päivää. Tavallinen kulutukseni on yksi iso keskiolut, 4-6 annosta brandya ja jos istumme iltaa puolison kanssa elokuvaa katsellen, niin sen sijaan/siihen päälle vielä 2-3 annosta viiniä. Keskimäärin 6-8 annosta/ilta.
Olen töissä (parhaillaankin etänä kirjoitan tätä incognito-ikkunassa), luottamustehtävissä ja minulla on harrastuksia. Yksikään ihminen ei tiedä juomisestani (tässä kohtaa joku katsoo aina tietävänsä minua paremmin, kuinka joku sittenkin tietää, mutta uskon itse tietäväni saamani palautteen perusteella asian paremmin). Koska juon säännöllisesti, en tule juurikaan humalaan tuon määrän jälkeen. Ja joka tapauksessa juon vasta, kun koira on ulkoilutettu eikä enää sille illalle tarvitse tehdä mitään erityistä.
Pointtini on, että parisuhde ei vaikuta millään tavalla juomiseeni. Puolisoni tietää, että juon päivittäin oluen ja hän tietää juomastani viinistä. Joskus hän heittää läpällä kysymyksen, olenko käynyt viinakaapillamme, kun viimeksi juomaa X oli hänen mielestään enemmän (en ole, minulla on omat piilopulloni). Kun tapasimme ja rakastuin häneen, uskoin voivani lopettaa tai ainakin vähentää. Sen sijaan juominen on vain lisääntynyt. En tiedä, mitä tapahtuisi, jos hän tajuaisi paljonko juon ja sanoisi, että minun on lopetettava juominen tai eroamme. En usko, että pystyisin lopettamaan. Siihen ei auta rakastaminen eikä rakastettuna oleminen, kyse on riippuvuudesta, aivojen välittäjäaineista jotka haluavat päivittäisen annoksensa,
Just tuo salailu! Olin vuosikausia alkoholisti ja nyt viides vuosi raittiina. Seurustelukumppani, nykyinen vaimo, ei koskaan tule edes tietämään kuinka paljon oikeasti join. Sietokyky oli korkealla ja erinäisiä piilopulloja ja tölkkejä oli. Ajelin usein parin promillen humalassa koska olin niin loistava kuski ettei haitannut, siis omasta mielestä.
Kotimatkalla töistä oli normia käväistä tuopilla, sitten ostaa oluttölkki kioskista tai kaupasta (ei koskaan samasta kaupasta tai kioskista peräkkäisinä päivinä) ja naukata se vielä jossain puskassa. Kotona sitten saatoin kiiruhtaa avaamaan "sen yhden oluen" jotta en jäisi hajusta kiinni ym.
Eli ap, jos seurustelukumppanisi juo mielestäsi paljon mitä todennäköisimmin hän juo vielä paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttuuko alkoholistin persoonallisuus, jos hän raitistuu? Eli voiko sanoa, että et tunne ihmistä todella, jos tunnet juovan alkoholistin?
ap
Muuttuu ja siihen raitistumisvaiheeseen voi liittyä yhtä lailla lievää hypomaniaa kuin masennustakin. Eikä raittius ole koskaan status quo. Itse olin raittiina 6,5 vuotta ja sen jälkeen aloitin jälleen juomisen. Alkuun kohtuudella, sittemmin niitä määriä, mitä tuolla edellä kerroin (keskimäärin 6-8 annosta/ilta).
Menee ihan samalla lailla kuin muillakin pitkäkestoisilla kroonisilla sairauksilla. Diabetes, syöpä tai vaikkapa skitsofrenia voi olla kurissa mutta sitten elimistö muuttuu ja yhtäkkiä ollaankin ongelmissa vuosien tasapainotilan jälkeen.
Alkoholismia pitää ajatella yhtenä parantumattomana mutta kurissa pidettävänä sairautena muiden tautien joukossa. Raitistunut alkoholisti on edelleen alkoholisti ja joutuu lopun elämäänsä varomaan taudin aktivoitumista uudelleen. Jossakin vaiheessa repsahtaminen ei ole mitenkään harvinaista mutta siitäkin on mahdollista palata takaisin raittiuteen.
Alkoholisti saattaa olla hetken juomatta, mutta mikä tahansa stressi, juhlinta yms voi laukaista juomiskierteen uudelleen se on parantumaton sanoisiko "krooninen" sairaus. Alkoholisti voi jaksaa olla juomatta pitkäänkin jopa vuosia ja saatat ehtiä hyvin tehdä hänen kanssaan lapsia, rakentaa talon jne ja yhtäkkiä kuitenkinkäsissäsi onkin lapset, velat sekä alkkis jonka sairaus on taas aktivoitunut. Ikävä kyllä ainakin omasta mielestäni yksi toivottompimpia hankalimpia tuhoavimpia sairauksia jonka aikana alkkis ehtii tuhota monia elämiä jopa sukupolvesta toiseen. Ehdottomasti ei kannata parisuhde ei paranna ketään, jos kuitenkin haluat jatkaa hänen kanssaan niin ehdottomasti ilman sitoumuksia parisuhteeseen, lapsiin, velkoihin etc Suomessa on niin monenmonituista tuhottua suhdetta, lapsuutta, nuoruutta, vanhuutta elämää jotta tuota epäonnistumisen kierrettä kannattaisi tietoisesti jatkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuurijuoppo.. raittiit jaksot koukuttaa ja sitten se ralli taas alkaa.
ap
Raittiin jakson pituus on mikä? Kuinka suuri osa hänen elämästään menee viinahuurussa?.
1-2 kk, mutta putki voi kestää viikon. Välillä normaalia viikonloppuryyppäämistä. Mutta kyllä hän liikaa juo. En ole tuntenut häntä pitkään ja tavallaan on hankala sanoa paljonko on humalassa vs selvinpäin. Sitä paitsi vaikkei joisikaan, onko krapulassa. Sitten lisäksi jos hänen elämästään menisi esim. 30 % viinanhuurussa, niin miten paljon minun elämästäni menee hänen juomisen miettimiseen...
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuurijuoppo.. raittiit jaksot koukuttaa ja sitten se ralli taas alkaa.
ap
Raittiin jakson pituus on mikä? Kuinka suuri osa hänen elämästään menee viinahuurussa?.
1-2 kk, mutta putki voi kestää viikon. Välillä normaalia viikonloppuryyppäämistä. Mutta kyllä hän liikaa juo. En ole tuntenut häntä pitkään ja tavallaan on hankala sanoa paljonko on humalassa vs selvinpäin. Sitä paitsi vaikkei joisikaan, onko krapulassa. Sitten lisäksi jos hänen elämästään menisi esim. 30 % viinanhuurussa, niin miten paljon minun elämästäni menee hänen juomisen miettimiseen...
ap
Ei kuullosta hyvältä. Ei toki ole minun asiani miehenä tehdä kenenkään muun valintoja toisen puolesta mutta tuohan tarkoittaa että alkoholi ja miehen juominen olisi käytännössä koko ajan hallitsevana tekijänä elämässäsi. Koko ajan joko miehellä putki päällä, putkesta toipumassa tai pelkäät että seuraava putki alkaa ja tiedät ettet omilla toimillasi voi sitä estää. Jos mies on edelleen töissä niin tuo ei ainakaan paranna hänen mahdollisuuksiaan säilyttää duunipaikkansa joten siihen päälle taloudellinen epävarmuus.
Jos itse olisin etsimässä parisuhdetta niin vastaavalla tavalla käyttäytyvä nainen saisi jäädä vaikka olisi kuinka ihana selvin päin ollessaan. Parisuhteen pitäisi lisätä onnellisuutta ja tässä se onnellisuus korvautuisi varsin nopeasti jatkuvalla ahdistuksella. Luottamus on jokaisen parisuhteen A ja O mutta sinä et voi alkoholismiin sairastuneeseen ja edelleen aktiivisesti ryyppäävään luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuurijuoppo.. raittiit jaksot koukuttaa ja sitten se ralli taas alkaa.
ap
Raittiin jakson pituus on mikä? Kuinka suuri osa hänen elämästään menee viinahuurussa?.
1-2 kk, mutta putki voi kestää viikon. Välillä normaalia viikonloppuryyppäämistä. Mutta kyllä hän liikaa juo. En ole tuntenut häntä pitkään ja tavallaan on hankala sanoa paljonko on humalassa vs selvinpäin. Sitä paitsi vaikkei joisikaan, onko krapulassa. Sitten lisäksi jos hänen elämästään menisi esim. 30 % viinanhuurussa, niin miten paljon minun elämästäni menee hänen juomisen miettimiseen...
ap
Jätä, älä uhraa elämääsi. Tuosta se vain pahenee. Katso vaikka jos on vuoden ilman viinaa ja mieti sitten uudelleen. Tiedän että se on tuskaa mutta tuskallisempaa se olisi sitten vuosien päästä.
-nyt raitis alkoholistimies.
Voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta. Alkoholistin on päätettävä itse laittaa korkki kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raitistuminen voi. Parisuhde voi olla syy haluta raitistua.
Mä olen alkoholisti mutten ole saanut juomista lopetettua, terveys kestää vielä hyvin. Silti pidän huolta perheestäni ja syyllisyyden vuoksi olen jopa parempi kumppani kuin ilman juomista. Kumppani ei minua koskaan syyllistä eikä kärsi juomisestani. Alkoholismia on monenlaista, se ei ole sama asia kuin itsekkyys tai pahuus.
Toivon että jonain päivänä raitistun koska muuten kuolen ennen aikojani.
Perhe kärsii aina alkoholistin juomisesta. Toki alkoholisti itse kieltää tämän.
Ihania nää muiden elämän asiantuntijat, eiköhän mieheni ihan itse osaa kertoa mistä kärsii ja mistä ei, vai uskotko oikeasti ettö tiestä HÄNTÄ ITSEÄÄN PAREMMIN miten hän tuntee ja kokee, kyllä, puhumme juomisestani, hän on korviaan myöten rakastunut minuun ja kertoo kyllä jos jokin asia mättää, juominen ei ole vielä ainakaan ollut sellainen,
Ap, ainoa mikä voi muuttaa alkoholistin on hänen oma motivaationsa parantua ja olla juomatta. Mikään tai kukaan ulkopuolinen ei voi asiaan vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raitistuminen voi. Parisuhde voi olla syy haluta raitistua.
Mä olen alkoholisti mutten ole saanut juomista lopetettua, terveys kestää vielä hyvin. Silti pidän huolta perheestäni ja syyllisyyden vuoksi olen jopa parempi kumppani kuin ilman juomista. Kumppani ei minua koskaan syyllistä eikä kärsi juomisestani. Alkoholismia on monenlaista, se ei ole sama asia kuin itsekkyys tai pahuus.
Toivon että jonain päivänä raitistun koska muuten kuolen ennen aikojani.
Perhe kärsii aina alkoholistin juomisesta. Toki alkoholisti itse kieltää tämän.
Ihania nää muiden elämän asiantuntijat, eiköhän mieheni ihan itse osaa kertoa mistä kärsii ja mistä ei, vai uskotko oikeasti ettö tiestä HÄNTÄ ITSEÄÄN PAREMMIN miten hän tuntee ja kokee, kyllä, puhumme juomisestani, hän on korviaan myöten rakastunut minuun ja kertoo kyllä jos jokin asia mättää, juominen ei ole vielä ainakaan ollut sellainen,
Kuten edellä jo todettiin. Alkoholisti=itsekusetuksen ja selittelyn maailmanmestari. Se on osa sitä sairautta.
On teillä juopoilla sitten todella yksinkertaisia puolisoita, jos ei tajua niitä määriä mitä juotte. Olen jo edesmenneen alkoholistin lapsi ja kyllä huomasin joka kerta olisko juotu kaksi pulloa olutta (joka oli vakimäärä, minkä isä aina sanoi) vai jotain muuta. Tosiasiassa siihen kaljasatsiin oli vedetty lisäksi pullo Herbaa tai kahvilikööriä tai jotain muuta vielä hatuiksi.
Valitettavasti olen myös työyhteisössä joutunut käräyttämään kännissä töissä olevan. Ehkä muut ei sitä huomanneet, kun loman jälkeen oli vielä 3 päivänä kännissä tai eivät halunneet puuttua asiaan. Suurella osalla päihdeongelmaisista naaman ilme muuttuu, kun ovat jotain ottaneet. Ei tarvi haistaa mitään - näkee naamasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kuinka paljon maailmassa on ihmisiä, useimmiten naisia, jotka ovat kuvitelleet noin. Pilanneet siinä samalla usein oman ja lastensakin elämän.
Alkoholisti tarvitsee ammattiapua parantuakseen sairaudesta nimeltä "alkoholismi". Yhtä hyvin voisit kysyä, että parantaako parisuhde psoriasiksen?
Ja sinä, joka leveilit olevasi jopa parempi kumppani alkoholismin takia. Älä nyt viitsi. Petät itseäsi ja pahasti. Lähiympäristösi ei pysty sinulle totuutta sanomaan tai tilanteesta irtautumaan . Niinhän se usein on alkoholistiperheissä. Ei se helppoa ole. Miksi muuten tilanne usein jatkuisi vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel. Hienoa. Ota se seuraavakin, tee elämäsi paras päätös ja hae apua. Terveytesikään ei ikuisesti kestä, kuten itsekin totesit.
Näinpä. Mun mieheni on alkoholisti. Lapsia ei ole (ollaan nelikymppisiä). Yhdessä ollaan oltu parikymppisestä, ja pikkuhiljaa on alkon käyttö lähtenyt lapasesta. Fiksumpi olisi tietenkin tämän arvannut jo siitä, että miehen suvussa molemmilla puolilla on alkoholiongelmia, joten kotoa on jo saanut huonoa esimerkkiä.
Kyllä se haittaa. Mies ei ole koskaan ilkeä tai väkivaltainen, aina mukava. Lapsia ei tosiaan ole, ja pääasiassa onnistuu myös pitämään lupauksensa, osallistuu arkeen ja hoitaa kotihommia. Silti se persoonallisuus muuttuu humalan myötä (tässä tapauksessa 4/5 aivosoluista tuntuu menevän lakkoon, ja muuten normaaliälyisestä, jopa älykkäästä miehestä tulee yksinkertaisesti tyhmä), ja se ärsyttää aivan suunnattomasti. Rasittavaa olla selittämässä yksinkertaisia asioita kuin pikkulapselle. Nukkuu älyttömän pitkään aina (työ sallii tekemisen silloin kun jaksaa), ja minä hiippailen ympäriinsä tunteja vaikka itsekin nukun pitkään. Lisäksi sitten se ainainen huoli terveydestä, ja siitä ettei humalapäissään touhutessaan mitään satu. Häiritsee mun yöunia kun toinen haisee vieressä niin että silmistä valuu vesi, muutenkin mulla uniongelmia. Sen takia usein nukutaan eri huoneissa. Vaikea tästä kuitenkin on lähteä. Taloudellinen tilanne painaa, ja se, että alkoholi on ainoa ongelma muuten hyvässä suhteessa. Eikä ole niitä lapsia kärsimässä isän ongelmasta. Rakkauttakin riittää, ärsyttää vaan niin tolkuttomasti välillä, etten tiedä kauanko se enää kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuurijuoppo.. raittiit jaksot koukuttaa ja sitten se ralli taas alkaa.
ap
Raittiin jakson pituus on mikä? Kuinka suuri osa hänen elämästään menee viinahuurussa?.
1-2 kk, mutta putki voi kestää viikon. Välillä normaalia viikonloppuryyppäämistä. Mutta kyllä hän liikaa juo. En ole tuntenut häntä pitkään ja tavallaan on hankala sanoa paljonko on humalassa vs selvinpäin. Sitä paitsi vaikkei joisikaan, onko krapulassa. Sitten lisäksi jos hänen elämästään menisi esim. 30 % viinanhuurussa, niin miten paljon minun elämästäni menee hänen juomisen miettimiseen...
ap
Viikonloppuryyppäämisessäkään ei ole mitään normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuinka paljon maailmassa on ihmisiä, useimmiten naisia, jotka ovat kuvitelleet noin. Pilanneet siinä samalla usein oman ja lastensakin elämän.
Alkoholisti tarvitsee ammattiapua parantuakseen sairaudesta nimeltä "alkoholismi". Yhtä hyvin voisit kysyä, että parantaako parisuhde psoriasiksen?
Ja sinä, joka leveilit olevasi jopa parempi kumppani alkoholismin takia. Älä nyt viitsi. Petät itseäsi ja pahasti. Lähiympäristösi ei pysty sinulle totuutta sanomaan tai tilanteesta irtautumaan . Niinhän se usein on alkoholistiperheissä. Ei se helppoa ole. Miksi muuten tilanne usein jatkuisi vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel. Hienoa. Ota se seuraavakin, tee elämäsi paras päätös ja hae apua. Terveytesikään ei ikuisesti kestä, kuten itsekin totesit.
Näinpä. Mun mieheni on alkoholisti. Lapsia ei ole (ollaan nelikymppisiä). Yhdessä ollaan oltu parikymppisestä, ja pikkuhiljaa on alkon käyttö lähtenyt lapasesta. Fiksumpi olisi tietenkin tämän arvannut jo siitä, että miehen suvussa molemmilla puolilla on alkoholiongelmia, joten kotoa on jo saanut huonoa esimerkkiä.
Kyllä se haittaa. Mies ei ole koskaan ilkeä tai väkivaltainen, aina mukava. Lapsia ei tosiaan ole, ja pääasiassa onnistuu myös pitämään lupauksensa, osallistuu arkeen ja hoitaa kotihommia. Silti se persoonallisuus muuttuu humalan myötä (tässä tapauksessa 4/5 aivosoluista tuntuu menevän lakkoon, ja muuten normaaliälyisestä, jopa älykkäästä miehestä tulee yksinkertaisesti tyhmä), ja se ärsyttää aivan suunnattomasti. Rasittavaa olla selittämässä yksinkertaisia asioita kuin pikkulapselle. Nukkuu älyttömän pitkään aina (työ sallii tekemisen silloin kun jaksaa), ja minä hiippailen ympäriinsä tunteja vaikka itsekin nukun pitkään. Lisäksi sitten se ainainen huoli terveydestä, ja siitä ettei humalapäissään touhutessaan mitään satu. Häiritsee mun yöunia kun toinen haisee vieressä niin että silmistä valuu vesi, muutenkin mulla uniongelmia. Sen takia usein nukutaan eri huoneissa. Vaikea tästä kuitenkin on lähteä. Taloudellinen tilanne painaa, ja se, että alkoholi on ainoa ongelma muuten hyvässä suhteessa. Eikä ole niitä lapsia kärsimässä isän ongelmasta. Rakkauttakin riittää, ärsyttää vaan niin tolkuttomasti välillä, etten tiedä kauanko se enää kantaa.
Tuollainen suhde ei ole millään tasolla hyvä ja kun itse varot kuoppia miestäsi kusisukassa häiritsemästä ym niin itseasiassa mahdollistat kännäämisen jatkamisen.
Ap, teillä on niin lyhyt suhde, että suosittelen eroamaan ja katselemaan uutta miestä.
Itse katselin tuurijuopon miehen touhuja aivan liian pitkään. Oltiin nuoresta asti yhdessä, lapset, talo, kaikki se siinä hidasti eroamispäätöstä.
Siinä vaiheessa kun tajusin, että toivoin, että mies ei toipuisi hänet sairaalaan vieneestä sairaudesta tai kun mietin että mitä jos hän saisi deliriumin tai verensyöksyn, katsoin kun hän kesken päivää sammui sohvalle ja lapset ihmetteli, sitten vasta tajusin että kyllä se eron hetki on nyt.
Älä lähde tuohon mukaan kun pääset vielä ”kevyesti” irti siitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuinka paljon maailmassa on ihmisiä, useimmiten naisia, jotka ovat kuvitelleet noin. Pilanneet siinä samalla usein oman ja lastensakin elämän.
Alkoholisti tarvitsee ammattiapua parantuakseen sairaudesta nimeltä "alkoholismi". Yhtä hyvin voisit kysyä, että parantaako parisuhde psoriasiksen?
Ja sinä, joka leveilit olevasi jopa parempi kumppani alkoholismin takia. Älä nyt viitsi. Petät itseäsi ja pahasti. Lähiympäristösi ei pysty sinulle totuutta sanomaan tai tilanteesta irtautumaan . Niinhän se usein on alkoholistiperheissä. Ei se helppoa ole. Miksi muuten tilanne usein jatkuisi vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel. Hienoa. Ota se seuraavakin, tee elämäsi paras päätös ja hae apua. Terveytesikään ei ikuisesti kestä, kuten itsekin totesit.
Näinpä. Mun mieheni on alkoholisti. Lapsia ei ole (ollaan nelikymppisiä). Yhdessä ollaan oltu parikymppisestä, ja pikkuhiljaa on alkon käyttö lähtenyt lapasesta. Fiksumpi olisi tietenkin tämän arvannut jo siitä, että miehen suvussa molemmilla puolilla on alkoholiongelmia, joten kotoa on jo saanut huonoa esimerkkiä.
Kyllä se haittaa. Mies ei ole koskaan ilkeä tai väkivaltainen, aina mukava. Lapsia ei tosiaan ole, ja pääasiassa onnistuu myös pitämään lupauksensa, osallistuu arkeen ja hoitaa kotihommia. Silti se persoonallisuus muuttuu humalan myötä (tässä tapauksessa 4/5 aivosoluista tuntuu menevän lakkoon, ja muuten normaaliälyisestä, jopa älykkäästä miehestä tulee yksinkertaisesti tyhmä), ja se ärsyttää aivan suunnattomasti. Rasittavaa olla selittämässä yksinkertaisia asioita kuin pikkulapselle. Nukkuu älyttömän pitkään aina (työ sallii tekemisen silloin kun jaksaa), ja minä hiippailen ympäriinsä tunteja vaikka itsekin nukun pitkään. Lisäksi sitten se ainainen huoli terveydestä, ja siitä ettei humalapäissään touhutessaan mitään satu. Häiritsee mun yöunia kun toinen haisee vieressä niin että silmistä valuu vesi, muutenkin mulla uniongelmia. Sen takia usein nukutaan eri huoneissa. Vaikea tästä kuitenkin on lähteä. Taloudellinen tilanne painaa, ja se, että alkoholi on ainoa ongelma muuten hyvässä suhteessa. Eikä ole niitä lapsia kärsimässä isän ongelmasta. Rakkauttakin riittää, ärsyttää vaan niin tolkuttomasti välillä, etten tiedä kauanko se enää kantaa.
Seuraavaksi sinulla on reilusti alle 60 v. alkoholistidementikko huolehdittavana, mikäli maksa ei sitä ennen poksahda.
Raittiin jakson pituus on mikä? Kuinka suuri osa hänen elämästään menee viinahuurussa?
Ymmärrän että raittiin jakson aikana on OK mutta jos menet yhteen hänen kanssaan niin aikanaan eron jälkeen muistat enää vain känniääliön ja olet katkera menetetyistä vuosista.
Alkoholismi on sairaus joka pitää saada hoitotasapainoon ENNEN parisuhteeseen ryhtymistä. Ja nimenomaan ENNEN siksi, että muuten miehellä ei ole edes parisuhteen muodostamisen vuoksi tarvetta saada alkoholismiaan kuriin. Kun siis jo olette kimpassa.
Olet sen arvoinen että sinun vuoksesi miehen pitää pystyä olemaan juomatta. Alkoholistilla ei yleensä ole muita vaihtoehtoja kuin täysraittius joten tähän kuvioon kuuluu myös sinun itsesi täysraittius eli ei mitään tyttöjen kanssa juhlimisiakaan. Muuten et tue tuota miestä hänen raittiudessaan.