"Osalle lapsista kertotaulun opetteleminen voi olla puhdasta kauhua" - Itse en koskaan oppinut kertotauluja ja kirjoitin pitkästä matikasta L:n

kertotaulujen ULKOA opettelu ei kerro mitään matemaattisista taidoista.

Se on vain typerää toimintaa.

"hauki on kala, hauki on kala, kauki on kala".

Voi osata kertotaulut täydellisesti silti ymmärtämättä yhtään mitä se tarkoittaa..

Vähän sama kuin osaisi piirtää kiinalaisia merkkejä ymmärtämättä mitä ne tarkoittaa.

Ulkoa opettelu kehittää aivoja ja ehkäisee muistisairauksia. Laulujen, runojen ja muiden sanojen opettelu tai vaikka kertotaulujen opettelu on terveellistä aivoille. Mitä enemmän vähennetään ulkoa opettelua sitä enemmän näyttää olevan muistisairauksia. Asia, jota kannattaisi tutkia enemmänkin!

Vierailija kirjoitti:

Joillekin toimii ulkoaopettelu, toisille taas laskeminen. Kumpikin tapa käydään läpi koulussa. Eihän siinä kuitenkaan jokaisen lapsen kanssa kerkeä tarkemmin jutella, mitä tapaa hän käyttää. Lapset kun menevät kotiin, he usein unohtavat miten on opetettu. Jotkut eivät osaa loogisesti päätellä, että "5 kertaa" on puolet laskusta "10 kertaa".

T. Ope

Ja juuri tuossa "ulkoa opettamalla" teette oikeasti karhunpalveluksen lapsille. Se ei ole oppimista. Ulkoa muistaminen ei ole asian ymmärtämistä. Ymmärtäminen on vasta oppimista. Esimerkiksi simpanssit muistavat ulkoa järkyttävän paljon paremmin (ja nopeammin) kuin ihmiset.

Toista perässä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kertotaulut pitää oppia. Mutta meillä tuli joka päivä uusi kertotaulu läksyksi, ja sen opetteluun meni koko ilta. Sitten oli vielä muita läksyjä. Se oli vähän liian rankkaa, ja siksi en oikein osaa kahdeksan ja yhdeksän kertotaulua ulkoa. Koska kahdeksas perättäinen arki-ilta kertotaulua alkoi olla liikaa.

Kumminkin pahempia opeteltavia olivat lauseenjäsennysjutut.

Miksi ?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kertotaulut pitää oppia. Mutta meillä tuli joka päivä uusi kertotaulu läksyksi, ja sen opetteluun meni koko ilta. Sitten oli vielä muita läksyjä. Se oli vähän liian rankkaa, ja siksi en oikein osaa kahdeksan ja yhdeksän kertotaulua ulkoa. Koska kahdeksas perättäinen arki-ilta kertotaulua alkoi olla liikaa.

Kumminkin pahempia opeteltavia olivat lauseenjäsennysjutut.

Ysin kertotaulu on  helpoin muistaa 81, 72, 63, 54...meinasin kirjoittaa tähä tekniikkani, mutta se kirjoitettuna kuulostaa jotenkin vaikealta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kertotaulut pitää oppia. Mutta meillä tuli joka päivä uusi kertotaulu läksyksi, ja sen opetteluun meni koko ilta. Sitten oli vielä muita läksyjä. Se oli vähän liian rankkaa, ja siksi en oikein osaa kahdeksan ja yhdeksän kertotaulua ulkoa. Koska kahdeksas perättäinen arki-ilta kertotaulua alkoi olla liikaa.

Kumminkin pahempia opeteltavia olivat lauseenjäsennysjutut.

Ysin kertotaulu on  helpoin muistaa 81, 72, 63, 54...meinasin kirjoittaa tähä tekniikkani, mutta se kirjoitettuna kuulostaa jotenkin vaikealta.

10:n kertotaulusta otetaan aina yksi pois, eikö se ole kaikkein helpoin niin... siis 9x7 = 70-7=63.

Matematiikassa noin yleensä on tapana etsiä kaikkiin tilanteisiin pätevä yleinen sääntö, joten eikö kertolaskutkin kannattaisi alusta asti opettaa ratkaisemaan sellaisella tavalla, jota voi soveltaa kaikkiin kertolaskuihin, eikä vain niihin, jotka siihen tauluun on kerätty?

Ei herran tähden vastako NELJÄNNELLÄ luokalla kertotaulu opetellaan!!!

70-luvulla minä opin sen ensimmäisellä luokalla ja on pysynyt päässä tähän aikaan asti.

Mitä matematiikan opetus on luokilla 1-2????

Voisiko joku kertotaulufani kertoa arkielämän esimerkkejä, jossa olette soveltaneet ulkoaopeteltua kertotaulun tulosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. En mäkään opetellut kertotaulua, laskin aina ne päässä, kun oli kertotaulukoe. Olen aina ollut hyvä matematiikassa.

Juu, sama, esim. 6 x 7, niin ajattelin sen niin, että ensin on 70 ja se laitetaan puoliksi ja siihen yksi 7 lisää.

Olet hyvä laskemaan, matematiikka on huomattavasti laajempi käsite.

Varsinaisesti matematiikka ei ole laskemista vaan luonnon prosessien kuvantamista.

Vierailija kirjoitti:

Ei herran tähden vastako NELJÄNNELLÄ luokalla kertotaulu opetellaan!!!

70-luvulla minä opin sen ensimmäisellä luokalla ja on pysynyt päässä tähän aikaan asti.

Mitä matematiikan opetus on luokilla 1-2????

Kakkosluokalla se meidän aikaan opeteltiin, 1971 aloitin koulun. 1-2 luokilla lähdetään siitä, että osa ei osannut edes numeroita ja yhteen ja opeteltiin yhteenlaskua ja vähennyslaskua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. En mäkään opetellut kertotaulua, laskin aina ne päässä, kun oli kertotaulukoe. Olen aina ollut hyvä matematiikassa.

Juu, sama, esim. 6 x 7, niin ajattelin sen niin, että ensin on 70 ja se laitetaan puoliksi ja siihen yksi 7 lisää.

Mulla on vissiin joku hahmotushäiriö, kun mulla meni pari minuuttia tajuta, miten lasket tuon. :D

Koska kaikki haluaa tällaiset hiukset

Vierailija kirjoitti:

Ei tuosta opettelemisesta koskaan mitään haittaa oe ollut. Se nyt vain kuului opetussuunnitelmaan, se kertotaulujen opettelu vuonna kansakoulu.

Kertotaulujen osaaminen auttaa laskutoimituksissa.

Kaikki eivät ole hyviä laskemaan päässä ja välitulokset karkaavat kunbon liikaa yhtä aikaa laskutoimituksia.

Kertotauluja osaamaton joutuu laskemaan kertolaskut yhteenlaskuna ja osalaskutoimituksiin hajotettuna, mikä kuormittaa aivokapasiteettia turhaan.

Itse en koskaan oikein oppinut kertotauluja(olin lsiska niitä opettelemaan ja fuskasin juuri laskemalla päässäni),

kaikki lapseni ovat ne oppineet.

Muuten, kälyni, jolla oli sama 3-6lk opettaja, ei osaa hänkään kertotauluja.

Vaimoni, jolla oli ankara matikanope, muistaa ne vaikka unissaan.

Miten se että osaa kertotaulut ulkoa pois sulkisi sen, että osaa jakaa laskut päässä osiin, nopeuttaa laskua ainakin todella paljon.

Toki 70-luvun, jota itse kävin, koulussa oli paljon ihan hirveän pöhköä oppia esim. virsiä osaan ulkoa ihan käsittämättömät määrät, eikä deletoidu vaikka olen yrittänyt. Olen kyllä hirveän hyvä trivial pursuitissa, mutta vasta aikuisena ole oppinut kokonaisuuksia oppimaan.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuosta opettelemisesta koskaan mitään haittaa oe ollut. Se nyt vain kuului opetussuunnitelmaan, se kertotaulujen opettelu vuonna kansakoulu.

Kertotaulujen osaaminen auttaa laskutoimituksissa.

Kaikki eivät ole hyviä laskemaan päässä ja välitulokset karkaavat kunbon liikaa yhtä aikaa laskutoimituksia.

Kertotauluja osaamaton joutuu laskemaan kertolaskut yhteenlaskuna ja osalaskutoimituksiin hajotettuna, mikä kuormittaa aivokapasiteettia turhaan.

Itse en koskaan oikein oppinut kertotauluja(olin lsiska niitä opettelemaan ja fuskasin juuri laskemalla päässäni),

kaikki lapseni ovat ne oppineet.

Muuten, kälyni, jolla oli sama 3-6lk opettaja, ei osaa hänkään kertotauluja.

Vaimoni, jolla oli ankara matikanope, muistaa ne vaikka unissaan.

Voitko kertoa arkielämän esimerkkejä, joissa ulkoaopetellusta kertotaulusta on hyötyä enemmän kuin siitä, että osaisi laskea sen osalaskutoimituksilla?

Vierailija kirjoitti:

Ei herran tähden vastako NELJÄNNELLÄ luokalla kertotaulu opetellaan!!!

70-luvulla minä opin sen ensimmäisellä luokalla ja on pysynyt päässä tähän aikaan asti.

Mitä matematiikan opetus on luokilla 1-2????

Et todella oppinut, dementia on iskenyt.

Toinen 70-luvulla koulun käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kertotaulut pitää oppia. Mutta meillä tuli joka päivä uusi kertotaulu läksyksi, ja sen opetteluun meni koko ilta. Sitten oli vielä muita läksyjä. Se oli vähän liian rankkaa, ja siksi en oikein osaa kahdeksan ja yhdeksän kertotaulua ulkoa. Koska kahdeksas perättäinen arki-ilta kertotaulua alkoi olla liikaa.

Kumminkin pahempia opeteltavia olivat lauseenjäsennysjutut.

Ysin kertotaulu on  helpoin muistaa 81, 72, 63, 54...meinasin kirjoittaa tähä tekniikkani, mutta se kirjoitettuna kuulostaa jotenkin vaikealta.

10:n kertotaulusta otetaan aina yksi pois, eikö se ole kaikkein helpoin niin... siis 9x7 = 70-7=63.

9:n kertotaulun voi laskea helposti myös sormilla. Avaa molemmat kämmenet. Jos haluat tietää mitä on 9x3, lasket vasemmalta kolme sormea, jolloin kolmas sormi on vasemman käden keskisormi. Sen vasemmalla puolella olevat sormet kertovat kymmenien määrän ja oikealla olevat ykkösten määrän eli 27. Ikävä vaan, että toi on ihan turhaa, kun 9:n kertotaulu on muutenkin niin helppo. Olisi paljon hyödyllisempää, jos se olisi vaikka 8:n kertotaulu.

Ulkoa opettelu on yksi tapa käyttää aivoja. Sillä on elämässä paljon käyttöä. Lapsena kannattaa opetella mahdollisimman paljon asioita ulkoa, koska silloin se on helppoa.

Se, että päätteleminen, ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hallitseminen ovat korkeamman tason aivojen käyttöä, ei tarkoita, että kaikki ulkoa opettelu olisi hyödytöntä. Numerosarjojen, nimien, päivämäärien, sanojen jne. mieleenpainamisen strategioita tarvitsee sellainenkin ihminen, jonka päättelytaidot ovat huippuluokkaa.

Kertolaskujen automatisoituminen nopeuttaa vaikeampien laskutoimitusten tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa lapset laskee kaikki laskut kännykällä...

Todellisuudessa tuo lapsi oikeasti osaa laskea päässä hyvin. Sillä on sitä päättelykykyä ja matemaattista ajattelua. Koulussa ovat tiukkoja kännyköiden suhteen ja kotona se laskee ilman.