"Osalle lapsista kertotaulun opetteleminen voi olla puhdasta kauhua" - Itse en koskaan oppinut kertotauluja ja kirjoitin pitkästä matikasta L:n

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuosta opettelemisesta koskaan mitään haittaa oe ollut. Se nyt vain kuului opetussuunnitelmaan, se kertotaulujen opettelu vuonna kansakoulu.

Kertotaulujen osaaminen auttaa laskutoimituksissa.

Kaikki eivät ole hyviä laskemaan päässä ja välitulokset karkaavat kunbon liikaa yhtä aikaa laskutoimituksia.

Kertotauluja osaamaton joutuu laskemaan kertolaskut yhteenlaskuna ja osalaskutoimituksiin hajotettuna, mikä kuormittaa aivokapasiteettia turhaan.

Itse en koskaan oikein oppinut kertotauluja(olin lsiska niitä opettelemaan ja fuskasin juuri laskemalla päässäni),

kaikki lapseni ovat ne oppineet.

Muuten, kälyni, jolla oli sama 3-6lk opettaja, ei osaa hänkään kertotauluja.

Vaimoni, jolla oli ankara matikanope, muistaa ne vaikka unissaan.

Voitko kertoa arkielämän esimerkkejä, joissa ulkoaopetellusta kertotaulusta on hyötyä enemmän kuin siitä, että osaisi laskea sen osalaskutoimituksilla?

No jos on äkkiä laskettava päässä jotain, joka sisältää kertolaskuja.

Kertolaskutuloksien nappaaminen kuin apteekin hyllyltä vapauttaa aivot ratkaisemaan kokonaisuutta, mutta jos niitä pitää erikseen laskea, kokonaisuuteen lipsahtaa helposti virheitä.

Kuten aiemmin sanoin, kertolaskujen päässä ynnääminen varaa osan aivokapasiteetista.

Tietenkään, jos on matikkanero, tämä ei ehkä ole ongelma.

Minulle kertotaulu on ollut aina rakas. Kun tajusin, että 3x3 on sama asia kuin 3+3+3, pystyin sen oppimaan.

Käytännössä päivittäin käytän kertotaulua tai jakolaskua esim. kaupassa.

Kyllä nopeat automaattiset vastaukset yksinkertaisimpiin kertolaskuihin palvelevat matematiikassa kautta linjan.

Matematiikassa ja kaikissa luonnontieteissä tulee jatkossa opeteltavaksi ulkoa myös suuri määrä kaavoja, luonnonvakioita ja likiarvoja. Harva niitä mistään osaa johtaa tai hallitsee noin vain, joten ulkomuistissa olevasta tiedosta on valtava apu.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuosta opettelemisesta koskaan mitään haittaa oe ollut. Se nyt vain kuului opetussuunnitelmaan, se kertotaulujen opettelu vuonna kansakoulu.

Kertotaulujen osaaminen auttaa laskutoimituksissa.

Kaikki eivät ole hyviä laskemaan päässä ja välitulokset karkaavat kunbon liikaa yhtä aikaa laskutoimituksia.

Kertotauluja osaamaton joutuu laskemaan kertolaskut yhteenlaskuna ja osalaskutoimituksiin hajotettuna, mikä kuormittaa aivokapasiteettia turhaan.

Itse en koskaan oikein oppinut kertotauluja(olin lsiska niitä opettelemaan ja fuskasin juuri laskemalla päässäni),

kaikki lapseni ovat ne oppineet.

Muuten, kälyni, jolla oli sama 3-6lk opettaja, ei osaa hänkään kertotauluja.

Vaimoni, jolla oli ankara matikanope, muistaa ne vaikka unissaan.

Voitko kertoa arkielämän esimerkkejä, joissa ulkoaopetellusta kertotaulusta on hyötyä enemmän kuin siitä, että osaisi laskea sen osalaskutoimituksilla?

Itse ainakin lasken alennusprosentteja usein päässäni, 70€ paidasta 30%alennus 7x7=49€

Tyhmistyykö ihmiset, kun kukaan ei muista enää puhelinnumeroita ulkoa? Itse muistan nykyisistä numeroista vain omani. Sen lisäksi monta lapsuudenaikaista lankanumeroa! :)

Vierailija kirjoitti:

Minulle kertotaulu on ollut aina rakas. Kun tajusin, että 3x3 on sama asia kuin 3+3+3, pystyin sen oppimaan.

Käytännössä päivittäin käytän kertotaulua tai jakolaskua esim. kaupassa.

Kyllä minulle on tuo ihan opetettu heti kun kertolaskua on alettu opettaa, ei ole itse tarvinnut keksiä.

Sama homma kuin jossain työssä, jossa sinulla on hyvässä järjestyksessä oleva työkalusarja käytössäsi v.s. sekava pakki, johon kalut on tungettu sikinsokin

Kun pengot pakkia etsiessäsi sopivaa työkalua, työ keskeytyy ja unohdat ehkä jonkun työvaiheen.

Sama matematiikassa, jos osalaskutoimitukseen joutuu käyttämään ylimääräistä eforttia, voi jotain muuta unohtua.

Huvittava ajatus, että on jotenkin ongelma että muiden kuin yksinumeroisten lukujen kertomiseen ei ole enää ulkoa opeteltua ratkaisua. Nehän voi pilkkoa ikään kuin paloiksi, ja sitten näiden palojen kanssa on kätevää toimia kun ei tarvitse kikkailla, vaan pystyy kertomaan ne keskenään helposti sen ansiosta että on kerran opetellut kertotaulut.

Olette muuten varmaan esimerkiksi huomanneet, että ala-asteella opetettava allekkain kertominen on perusajatukseltaan täysin samaa kuin yläasteella opetettava polynomien keskenään kertominen. Molemmissa ne kerrottavat käsitellään termien summina ja näitä termejä kerrotaan keskenään ja lasketaan yhteen. Samalla periaatteella toimii pidempien lukujen kertominen päässä, ja kuten sanoin, kertotaulujen opettelu auttaa tässä riippumatta lukujen pituudesta.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikassa noin yleensä on tapana etsiä kaikkiin tilanteisiin pätevä yleinen sääntö, joten eikö kertolaskutkin kannattaisi alusta asti opettaa ratkaisemaan sellaisella tavalla, jota voi soveltaa kaikkiin kertolaskuihin, eikä vain niihin, jotka siihen tauluun on kerätty?

Kyllä minulle ainakin on opetettu vaikka ulkoa on alle kymmenen kertotaulut opetettu.

Minun lapseni tietää, että 5x2 tarkoittaa samaa kuin 2+2+2+2+2. Hänellä kestäisi paljon kauemmin laskea yhteenlasku kuin opetella ulkoa 5X2=10, vaikka saisikin saman lopputuloksen yhteenlaskusta.

Minun lapseni kohdalla koulun matikassa on ongelmana se, että opettaja vaatii laskemaan perättäin lukuja, esim. 25+37, mutta lapsi hahmottaa luvuista ykköset ja kympit paljon paremmin allekkainlaskuna. Allekkain laskien menee nopeasti, saa oikean tuloksen. Mutta ei kelpaa opettajalle, ei sitten millään. Opettaja on tuominnut lapseni jo epäkelvoksi matikassa, on hommannut erityisopetuskirjan, suunnittelee lapselle matikan yksilöllistämistä, toivottavasti ei ala puuhata luokalle jättämistä.

Kun siirryttiin geometriaan, lapsi osasi kaiken tuosta vain. Kun siirryttiin kertolaskuun, lapsi sai kerran toisensa jälkeen kertolaskukokeista kympin. Mutta kun se saakelin perättäin laskeminen ei onnistu, niin lapsi kuvittelee nyt olevansa aivan surkea matikassa.

ihminen jolla on discalcula häiriö, ei välttämättä edes näe numeroita niinkuin normaalit tätä on tutkittu, joten on pakko uudistaa opetusta. ja hyväksyä ettei kaikki opi edes laskeen ,ikinä. vapautus matematiikasta on realismia.koska laskimet keksitty. samoin avustajan käyttö jos neurologisia ongelmia.

englannissa ja amerikassa, on vaihtoehtoja discalculasta eli matematiikan kyvyttömyydestä ja häiriöstä kärsivile.suomi jäljessä tässä asian hoidossa ja diagnosoinnissa.

Olisko vinkkiä tämän tekniikan opetteluun? 

Meillä lapsella takkuaa kertotaulut ja ope käskenyt opetella ulkoa. Mutta jos kyse onkin tekniikasta niin miten se menee?

Kertotaulujen osaamista tarvitaan jakolaskujen yhteydessä mm. supistamiseen. Jos ketotauluja ei osaa, eivät jakolaskut automatisoidu.

Ulkoa opetteleminen on taito, jota tarvitsee hyvin paljon aikuisen ihmisen elämässä ja monissa ammateissa. Nyt ulkoa opettelun taito on heikentynyt ja se tulee vaikeuttamaan näiden nuorten aikuisuutta. Esimerkiksi lääkärin tai sairaanhoitajan ammattitaitoon kuuluu valtavasti asioita, jotka ensin opetellaan ulkoa, jotta niitä voi sitten soveltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. En mäkään opetellut kertotaulua, laskin aina ne päässä, kun oli kertotaulukoe. Olen aina ollut hyvä matematiikassa.

Juu, sama, esim. 6 x 7, niin ajattelin sen niin, että ensin on 70 ja se laitetaan puoliksi ja siihen yksi 7 lisää.

Paljon helpompi tuolleen. En koskaan oppinut kertotauluja, mutta matikasta sain diplomin.

No ei kyllä ole helpompaa, kuin jos vastaus tulee saman tien mieleen. 😀 Tytär ei meinaa millään oppia kertotaulua ulkoa, enkä voi itse ymmärtää kun se jäi päähän tosi helposti itselle. Mielestäni perusasioita, ja yksi niitä harvoja asioita jotka kannattaa päntätä ulkoa.

Vierailija kirjoitti:

Ulkoa opettelu on yksi tapa käyttää aivoja. Sillä on elämässä paljon käyttöä. Lapsena kannattaa opetella mahdollisimman paljon asioita ulkoa, koska silloin se on helppoa.

Se, että päätteleminen, ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hallitseminen ovat korkeamman tason aivojen käyttöä, ei tarkoita, että kaikki ulkoa opettelu olisi hyödytöntä. Numerosarjojen, nimien, päivämäärien, sanojen jne. mieleenpainamisen strategioita tarvitsee sellainenkin ihminen, jonka päättelytaidot ovat huippuluokkaa.

Kertolaskujen automatisoituminen nopeuttaa vaikeampien laskutoimitusten tekemistä.

Ja jos ei muista mitään ulkoa, niin miten voi tehdä mitään päätelmiä tai hallita kokonaisuuksia. Esimerkiksi toisen maailmansodan kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa tosi paljon se, ettei edes muista milloin se on käyty.

Meillä ysiluokalla opettaja piti joka matematiikan tunnin lopuksi 2minuutin kertotaulukokeen, en nyt muista montako laskua siinä pienellä lappusella oli, mutta saadakseen kaikki tehtyä tahti oli semmoinen että järjestyksessä kirjasit numeroita lappuun, ei ollut aikaa laskea. Olen yhä edelleen näin 29vuotiaana kiitollinen sille opettajalle että vaati moista, muistan edelleen kaikki varmaan unissani ja siitä on ollut hyötyä elämässäni. Ymmärrän toki miten kertolaskut muodostuvat ja miten eri tavoin niitä voi päätellä mutta silti ulkoa opetteleminen on todella suuri hyöty. Joten laittakaa niitä lapsia tiukille jatkossakin ja vaatikaa osaamista.

Muistan ulkoa vain kaksi vuosilukua: 1917 ja 1809.

Näillä olen ihan hyvin pärjäillyt...

Vierailija kirjoitti:

Olisko vinkkiä tämän tekniikan opetteluun? 

Meillä lapsella takkuaa kertotaulut ja ope käskenyt opetella ulkoa. Mutta jos kyse onkin tekniikasta niin miten se menee?

Yksi jota kannattaa opetella niin laskujen ääneen sanominen. Niin että kaikki laskut on lapulla vastauksineen (joko sekaisin tai järjestyksessä) sitten kirjalla tai jollain lapulla peittää ne vastaukset ja lapsi lausuu ääneen itselleen kohta kohdalta kuusi kertaa kahdeksan, nelkytkahdeksan ja liu uttaa lapun pois vastauksen päältä ja katsoo että menikö oikein. Itse osaan nämä siis ulkoa vain toisinperin eli jos joku kysyisi paljon on 8x6 niin mieleni kääntää sen heti 6x8 ja muistan vastauksen koska noin perin ääneen sanottuna se "rimmaa" 😀

Kertomataulun ulkoa opettelu on minimi joka pitää osata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko vinkkiä tämän tekniikan opetteluun? 

Meillä lapsella takkuaa kertotaulut ja ope käskenyt opetella ulkoa. Mutta jos kyse onkin tekniikasta niin miten se menee?

Yksi jota kannattaa opetella niin laskujen ääneen sanominen. Niin että kaikki laskut on lapulla vastauksineen (joko sekaisin tai järjestyksessä) sitten kirjalla tai jollain lapulla peittää ne vastaukset ja lapsi lausuu ääneen itselleen kohta kohdalta kuusi kertaa kahdeksan, nelkytkahdeksan ja liu uttaa lapun pois vastauksen päältä ja katsoo että menikö oikein. Itse osaan nämä siis ulkoa vain toisinperin eli jos joku kysyisi paljon on 8x6 niin mieleni kääntää sen heti 6x8 ja muistan vastauksen koska noin perin ääneen sanottuna se "rimmaa" 😀

Tämä kertoo kyllä kaiken tämän ulkoaopettelun järkevyydestä.