Mitä tämä jatkuva napostelu on käytännössä, kun on kyse reippaasta ylipainosta.

Töissä näkee joskus, kun hehtaari-ihmisellä on lautanen kukkuroillaan, siis todellakin siinä on vuori ruokaa. Ei mahtuisi yhtään enempää lautaselle.

Siinä näkee, että suhde ruokaan on se, että sitä otetaan niin paljon kuin on mahdollista, äärirajoihin asti.

Onpa terve suhtautuminen.

Mulla se on pastaa, leipää, juustoja, nuudeleita, riisiä, lisää pastaa ja juustoa. Pitkin päivää keittiö ja jääkaappi kutsuu.

22 jatkaa, ja työmatkalla Lidlin paistopisteeltä hodari tai abclta hampurilainen tai pakastepizza.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole ylipainoa, mutta eilen oli tylsää ja mies poissa, joten puolikas voileipäkeksipaketti katosi hetkessä, vaikkei ollut nälkä ja vaikka olin syönyt kunnolla. Myös hapankorput, keksit pähkinät ja muut vastaavat ovat vaarassa, kun sille päälle satun. Pahimpia mitä olen makeanhimossa vetänyt on varmaan fariinisokeri purkista. Jos en kontrolloisi itseäni (keksisi muuta tekemistä tms)olisin ylipainoinen.

Tuo on juuri se pointti, että napostellaan jotain vaikka ei ole nälkä. Ja vaikka olisi juuri äskettäin syönyt päivällisen. Eli ihan turhaa popsimista lähinnä jostain psyykkisestä syystä.

Sulla se nyt varmaan oli ikävä miestäsi kohtaan, mutta se on onneksi ohimenevä syy. Niillä sairaalloisen lihavilla on lähestulkoon aina jotain isompia traumoja taustalla ja vain muutama prosentti heistä onnistuu laihtumaan pysyvästi, laihdutusleikkauksesta huolimatta.

tankkiko kirjoitti:

No jokainen varmaan ymmärtää, että mitä enemmän syö, niin sitä enemmän mahalaukku venyy ja nälän tunne lisääntyy. Se määrä millä aiemmin oli kylläinen olo ei enää riitäkään. Joulu on loistava aika saada sokeriaddiktio päälle ja jatkaa siitä kevättä kohti. Naposteluun käy niin makea kuin suolainen eli esim. karkit, keksit, sipsit, suolakeksit, rasvaiset juustot jne. Napostelun lisäksi yleensä annoskoko on ylipainoisilla suuri. Se millaisilla määrillä ihminen lihoo riippuu kulutuksen määrästä.

Kyllä, näin on. Mahalaukku venyy ja se venyy myös hoikilla. Nälän tunne tulee varmasti, ja joillakin siitä tulee se nälkäkiukku, myös hoikilla, sekään ei ole lihavien yksinoikeus.

Minä olen 20 vuotta ollut n. 130kg, ja minä syön vain vähän kerrallaan, yritän aina välttää ähkyä oloa, ja se tulee minulla helposti koska mun mahalaukku ei ole venynyt. Ihmiset aina ihmetelevät kuinka vähän syön ruokaa. Kyllä syön vähän, mutta se juttu onkin että minkälaista syön, hyvin kaloripitoista kun syö, riittää ne pelkät napostelut. Ei tarvitse edes salaa vetää ruokaa litra ja kilotolkulla. Itse katson kauhulla hoikkien ihmisten ruokamääriä, ja mietin että mahtaa olla kauhea olo tuon jälkeen.

Minua ei ole koskaan nälän tunne häirinnyt, en tunne nälkäkiukkua koskaan. Minulla on ibs ja oksentamiskammo, joten lopetan yleensä syömisen kun tuntuu että maha on täynnä, ja jos syön vahingossa liikaa, niin ähky olo kestää ainakin 6h. Voi tulla oksettava olo joka on pahin tunne kun pitää pelätä että mitä jos oksennan, mitä jos tämä onkin ruokamyrkytys tai noro, tai sitten tulee kova mahakipu ja se menee ohi vasta kun on saanut vessassa ripuloitua suolen tyhjäksi. Kipu on kuin synnytyskipua, eli ei kiva sekään. Nälkä on ihan ok vaikka se joskus ottaakin ihan kipeää mahassa, mutta se menee nopeasti ohi. En todellakaan pidä tunteesta että maha on täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi töissä nähtyä: aamukahvilla jogurttia ja kahvia. Työpisteelle päästyä kaivetaan laukusta joku myslipatukka ja banaani. Lounaalla joku pieni salaatti tai keitto. Työpisteelle päästyä taas myslipatukka. Iltapäiväkahvilla kahvia, pullaa, keksejä, myslipatukka, suklaapatukka ja mitä herkkuja nyt sattuu olemaankaan taukohuoneessa tarjolla. Työpisteelle päästyä taas vähän lisää jotain patukoita tai pieni sipsipussi. Luultavasti kotona sama meno jatkuu ja ei se sairaalloinen ylipaino ole tullut pelkällä Hetki-salaatilla ja myslipatukoilla.

Juuri tuollaisten kyttääjien takia en voi työpaikkalounaalla syödä itseäni kylläiseksi. Otan liian vähän ruokaa, koska tiedä muutamien silmä kovana seuraavan syömistäni. Tämän takia onkin sitten huutava nälkä illalla ja tulee syötyä ihan liikaa.

En halua syödä muiden nähden juuri tuon takia. Mulle tölväisi kerran yksi suureen ääneen, kamalaa kuinka syöt noin isoja annoksia. En käy enää missään yhteis ruokailuissa. Ja vihaan sitä että pitäisi ruokaillessa samalla puhua ja seurustella toisissaan kiinni pärskeiden lentäessä toisten ruokiin. 

Minäkin haluaisin tietää, mitä käytännössä se napostelu on. Ihmiset saattavat lihoa esim. 10-20 kiloa puolessa vuodessa. Millaisella syömisellä se tulee?

Vierailija kirjoitti:

Töissä näkee joskus, kun hehtaari-ihmisellä on lautanen kukkuroillaan, siis todellakin siinä on vuori ruokaa. Ei mahtuisi yhtään enempää lautaselle.

Siinä näkee, että suhde ruokaan on se, että sitä otetaan niin paljon kuin on mahdollista, äärirajoihin asti.

Onpa terve suhtautuminen.

Minä taas näen niitä vuoria lautasilla yleensä hoikemmilla, lihaksikkailla ihmisillä jotka tekevät fyysistä työtä tai muuten treenaavat. Kaikista suurimmilla ihmisillä ei todellakaan ole suurimmat annokset. Kun se juttu on se kuluttaminen ja se että kuinka nopeasti se lautasella oleva päätyy pönttöön. Jotkut ovat vaan läpipaskoja, ja varmaan se auttaa asiaa että syö suuria määriä kerralla, se kun saa suolen toimimaan nopeammin. Ja kun se ruoka on vaan läpikulkumatkalla, ei siitä imeydy samalla tavalla kaloreitakaan kuin jollain hitaammalla suolella siunatun.

Minä olen hoikka, mutta napostelen silti koko ajan jotain... Sitten ihmettelen, kun olen todella nuutunut ja väsynyt, kun tuli muuten vaan syötyä ruuan päälle suklaapatukan. Kotonakin availen kaappeja ja saatan saada jonkun pölhön päähänpiston, kun ei ole herkkuja, niin syön jotain pakastemustikoita hunajalla ja Nutellalla!? Huomaan tekeväni tätä, kun olen tylsistynyt tai stressaantunut. Rajoitusten takia, kun ryhmäliikuntatunnit oli tauolla, niin minusta tuli laiska napostelija eikä kiinnostanut mitkään kotitreenit tai lenkkeily. En silti lihonut, mutta huomasin olevani todella väsynyt koko ajan ja tuli ostettua energiajuomia kaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissä näkee joskus, kun hehtaari-ihmisellä on lautanen kukkuroillaan, siis todellakin siinä on vuori ruokaa. Ei mahtuisi yhtään enempää lautaselle.

Siinä näkee, että suhde ruokaan on se, että sitä otetaan niin paljon kuin on mahdollista, äärirajoihin asti.

Onpa terve suhtautuminen.

Minä taas näen niitä vuoria lautasilla yleensä hoikemmilla, lihaksikkailla ihmisillä jotka tekevät fyysistä työtä tai muuten treenaavat. Kaikista suurimmilla ihmisillä ei todellakaan ole suurimmat annokset. Kun se juttu on se kuluttaminen ja se että kuinka nopeasti se lautasella oleva päätyy pönttöön. Jotkut ovat vaan läpipaskoja, ja varmaan se auttaa asiaa että syö suuria määriä kerralla, se kun saa suolen toimimaan nopeammin. Ja kun se ruoka on vaan läpikulkumatkalla, ei siitä imeydy samalla tavalla kaloreitakaan kuin jollain hitaammalla suolella siunatun.

Lihavat esittävät etteivät syö paljoa mutta sitten onkin sitä salaa napostelua ja yöllä narisee jääkapin ovet. Lihavuuttaan sitten selitetään erilaisella elimistöllä ja ties millä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissä näkee joskus, kun hehtaari-ihmisellä on lautanen kukkuroillaan, siis todellakin siinä on vuori ruokaa. Ei mahtuisi yhtään enempää lautaselle.

Siinä näkee, että suhde ruokaan on se, että sitä otetaan niin paljon kuin on mahdollista, äärirajoihin asti.

Onpa terve suhtautuminen.

Minä taas näen niitä vuoria lautasilla yleensä hoikemmilla, lihaksikkailla ihmisillä jotka tekevät fyysistä työtä tai muuten treenaavat. Kaikista suurimmilla ihmisillä ei todellakaan ole suurimmat annokset. Kun se juttu on se kuluttaminen ja se että kuinka nopeasti se lautasella oleva päätyy pönttöön. Jotkut ovat vaan läpipaskoja, ja varmaan se auttaa asiaa että syö suuria määriä kerralla, se kun saa suolen toimimaan nopeammin. Ja kun se ruoka on vaan läpikulkumatkalla, ei siitä imeydy samalla tavalla kaloreitakaan kuin jollain hitaammalla suolella siunatun.

Lihavat esittävät etteivät syö paljoa mutta sitten onkin sitä salaa napostelua ja yöllä narisee jääkapin ovet. Lihavuuttaan sitten selitetään erilaisella elimistöllä ja ties millä. 

Se on kaksi eri asiaa että paljonko määrällisesti syö, kiloina ja litroina, kuin se paljonko syö kaloreita. Ja myös se on yksilöllistä kuinka paljon ruuasta imeytyy ja se paljoko kuluttaa. Ei se ihan noin yksinkertaista ole, kuten itsekin tiedät. Ihmisillä on ihan oikeasti erilaiset elimistöt. Huippu-urheilijan tai raskasta fyysistä työtä tekevän ruuantarve on ihan eri luokkaa kuin sellaisen joka tekee kevyttä toimistotyötä eikä urheile ollenkaan tai harrasta muutakaan fyysistä rasitusta. Jotkut ulostavat ruokansa ulos hyvin nopealla tahdilla, jotkut eivät. Ne läpipaskot syö yleensä isoja annoksia koska he käyvät yleensä tyhjentämässä suolen pian syömisen jälkeen, se nopeuttaa taas prosessia ja pian on taas nälkä. Ja kun syö, se laittaa taas suoliston liikkeelle.

Toisilla taas menee välissä helposti päivä tai useampikin ennenkuin tulee tarve ulostaa. Jos on elimistössä monen päivän syömiset, niin ihan satavarmasti siitä suolisto ottaa enemmän kaloreita käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

tankkiko kirjoitti:

No jokainen varmaan ymmärtää, että mitä enemmän syö, niin sitä enemmän mahalaukku venyy ja nälän tunne lisääntyy. Se määrä millä aiemmin oli kylläinen olo ei enää riitäkään. Joulu on loistava aika saada sokeriaddiktio päälle ja jatkaa siitä kevättä kohti. Naposteluun käy niin makea kuin suolainen eli esim. karkit, keksit, sipsit, suolakeksit, rasvaiset juustot jne. Napostelun lisäksi yleensä annoskoko on ylipainoisilla suuri. Se millaisilla määrillä ihminen lihoo riippuu kulutuksen määrästä.

Kyllä, näin on. Mahalaukku venyy ja se venyy myös hoikilla. Nälän tunne tulee varmasti, ja joillakin siitä tulee se nälkäkiukku, myös hoikilla, sekään ei ole lihavien yksinoikeus.

Minä olen 20 vuotta ollut n. 130kg, ja minä syön vain vähän kerrallaan, yritän aina välttää ähkyä oloa, ja se tulee minulla helposti koska mun mahalaukku ei ole venynyt. Ihmiset aina ihmetelevät kuinka vähän syön ruokaa. Kyllä syön vähän, mutta se juttu onkin että minkälaista syön, hyvin kaloripitoista kun syö, riittää ne pelkät napostelut. Ei tarvitse edes salaa vetää ruokaa litra ja kilotolkulla. Itse katson kauhulla hoikkien ihmisten ruokamääriä, ja mietin että mahtaa olla kauhea olo tuon jälkeen.

Minua ei ole koskaan nälän tunne häirinnyt, en tunne nälkäkiukkua koskaan. Minulla on ibs ja oksentamiskammo, joten lopetan yleensä syömisen kun tuntuu että maha on täynnä, ja jos syön vahingossa liikaa, niin ähky olo kestää ainakin 6h. Voi tulla oksettava olo joka on pahin tunne kun pitää pelätä että mitä jos oksennan, mitä jos tämä onkin ruokamyrkytys tai noro, tai sitten tulee kova mahakipu ja se menee ohi vasta kun on saanut vessassa ripuloitua suolen tyhjäksi. Kipu on kuin synnytyskipua, eli ei kiva sekään. Nälkä on ihan ok vaikka se joskus ottaakin ihan kipeää mahassa, mutta se menee nopeasti ohi. En todellakaan pidä tunteesta että maha on täynnä.

No mikä sut sitte lihotti, ja mikä saa pysymään tuossa painossa? ei se reilusti ylensyömättä pysy

Suklaati mainokset osuvasti tässä.

Kauppojen hyllythän notkuvat noita naposteltavia! Kai niitä ostetaan, ei niitä muuten hyllyillä näkyisi.

Tänään on kaikkien aikojen pullapäivä...! Juu, ostin...

En ole mitenkään järkyttävän lihava (noin 80kg) mutta pituuteen verrattuna siinä on 20kg liikaa. Paino on kertynyt pikkuhiljaa, noin kilo tai pari vuodessa, eli ei lyhyessä ajassa. Joka tapauksessa tulee joskus naposteltua. Syön aika lailla lautasmallin mukaan kotiruokaa, en valmis- tai pikaruokia, enkä kuluta sipsejä, limuja jne. Minun isoin paheeni ovat kaupan paistopisteen tuoreet leivät, jäätelö ja suklaa. Myös valmiita välipalarahkoja ym. ostaessa ei aina tule ajatelleeksi, miten paljon sokeria ne sisältävät. Jos teen kotona rahkaa, en juurikaan lisää sokeria vaan laitan paljon marjoja tai ananasta makeutukseksi, mutta jos nappaa rahkan mukaan välipalaksi jonnekin mennessään, se on kyllä silloin tuollainen valmisrahka.

Jos raaskii ostaa sellaisen kalliin erikoisleivän, joka maksaa vaikka 3-4€, niin sen syö mieluusti päivässä tai parissa, koska se on aina parhaan makuinen tuoreena. Jos normaalisti en syö ruoan kanssa leipää ja iltapalallakin vaikka 1-2 leivänpalaa, niin tuollaisen herkkuleivän ostaessani syön varmasti ainakin 4-5 palaa leipää kerralla, ihan vain koska se on niin hyvää ja kohta se ei enää ole yhtä tuoretta ja mehevää. (Kyseessä yhden hengen talous, joten harvoin on ketään jakamassakaan sitä leipää.) Siksi en sorru näihin kovin usein, mutta säännöllisesti kuitenkin.

Jos ostan jäätelöä tai suklaata, kyllä sitä tulee helposti syötyä kerralla kulhollinen eikä vain ohutta siivua, tai puoli levyä parin palan sijaan. Tämän vuoksi en osta herkkuja varastoon. Mutta yksin syödessä pienistä puroista kertyy huomaamatta iso virta. Ei se välttämättä vaadi mitään järjetöntä sipsien mässäämistä, lihoa voi "terveellisemmistäkin" aineksista.

Vierailija kirjoitti:

En ole mitenkään järkyttävän lihava (noin 80kg) mutta pituuteen verrattuna siinä on 20kg liikaa. Paino on kertynyt pikkuhiljaa, noin kilo tai pari vuodessa, eli ei lyhyessä ajassa. Joka tapauksessa tulee joskus naposteltua. Syön aika lailla lautasmallin mukaan kotiruokaa, en valmis- tai pikaruokia, enkä kuluta sipsejä, limuja jne. Minun isoin paheeni ovat kaupan paistopisteen tuoreet leivät, jäätelö ja suklaa. Myös valmiita välipalarahkoja ym. ostaessa ei aina tule ajatelleeksi, miten paljon sokeria ne sisältävät. Jos teen kotona rahkaa, en juurikaan lisää sokeria vaan laitan paljon marjoja tai ananasta makeutukseksi, mutta jos nappaa rahkan mukaan välipalaksi jonnekin mennessään, se on kyllä silloin tuollainen valmisrahka.

.

Jos raaskii ostaa sellaisen kalliin erikoisleivän, joka maksaa vaikka 3-4€, niin sen syö mieluusti päivässä tai parissa, koska se on aina parhaan makuinen tuoreena. Jos normaalisti en syö ruoan kanssa leipää ja iltapalallakin vaikka 1-2 leivänpalaa, niin tuollaisen herkkuleivän ostaessani syön varmasti ainakin 4-5 palaa leipää kerralla, ihan vain koska se on niin hyvää ja kohta se ei enää ole yhtä tuoretta ja mehevää. (Kyseessä yhden hengen talous, joten harvoin on ketään jakamassakaan sitä leipää.) Siksi en sorru näihin kovin usein, mutta säännöllisesti kuitenkin.

Jos ostan jäätelöä tai suklaata, kyllä sitä tulee helposti syötyä kerralla kulhollinen eikä vain ohutta siivua, tai puoli levyä parin palan sijaan. Tämän vuoksi en osta herkkuja varastoon. Mutta yksin syödessä pienistä puroista kertyy huomaamatta iso virta. Ei se välttämättä vaadi mitään järjetöntä sipsien mässäämistä, lihoa voi "terveellisemmistäkin" aineksista.

3-4 osaan leipä tuoreeltaan ja pakkaseen laitetaan annospussit. Eiksi kukaan päivässä tuollaista vedä?

Vierailija kirjoitti:

tankkiko kirjoitti:

No jokainen varmaan ymmärtää, että mitä enemmän syö, niin sitä enemmän mahalaukku venyy ja nälän tunne lisääntyy. Se määrä millä aiemmin oli kylläinen olo ei enää riitäkään. Joulu on loistava aika saada sokeriaddiktio päälle ja jatkaa siitä kevättä kohti. Naposteluun käy niin makea kuin suolainen eli esim. karkit, keksit, sipsit, suolakeksit, rasvaiset juustot jne. Napostelun lisäksi yleensä annoskoko on ylipainoisilla suuri. Se millaisilla määrillä ihminen lihoo riippuu kulutuksen määrästä.

Kyllä, näin on. Mahalaukku venyy ja se venyy myös hoikilla. Nälän tunne tulee varmasti, ja joillakin siitä tulee se nälkäkiukku, myös hoikilla, sekään ei ole lihavien yksinoikeus.

Minä olen 20 vuotta ollut n. 130kg, ja minä syön vain vähän kerrallaan, yritän aina välttää ähkyä oloa, ja se tulee minulla helposti koska mun mahalaukku ei ole venynyt. Ihmiset aina ihmetelevät kuinka vähän syön ruokaa. Kyllä syön vähän, mutta se juttu onkin että minkälaista syön, hyvin kaloripitoista kun syö, riittää ne pelkät napostelut. Ei tarvitse edes salaa vetää ruokaa litra ja kilotolkulla. Itse katson kauhulla hoikkien ihmisten ruokamääriä, ja mietin että mahtaa olla kauhea olo tuon jälkeen.

Minua ei ole koskaan nälän tunne häirinnyt, en tunne nälkäkiukkua koskaan. Minulla on ibs ja oksentamiskammo, joten lopetan yleensä syömisen kun tuntuu että maha on täynnä, ja jos syön vahingossa liikaa, niin ähky olo kestää ainakin 6h. Voi tulla oksettava olo joka on pahin tunne kun pitää pelätä että mitä jos oksennan, mitä jos tämä onkin ruokamyrkytys tai noro, tai sitten tulee kova mahakipu ja se menee ohi vasta kun on saanut vessassa ripuloitua suolen tyhjäksi. Kipu on kuin synnytyskipua, eli ei kiva sekään. Nälkä on ihan ok vaikka se joskus ottaakin ihan kipeää mahassa, mutta se menee nopeasti ohi. En todellakaan pidä tunteesta että maha on täynnä.

Pakko nyt kommentoida. Vaikuttaa kirjoituksesi perusteella, ettet juurikaan söisi mitään. Jostain tuo reilu ylipaino tulee? Kirjaa kaikki syömiset ja juomiset ylös niin näet mitä oikeasti syöt. Monelle se voi olla järkytys. Ylipainoisena on helppo valehdella itselleen syömisistä.

Ruokailulla voit myös vaikuttaa suolisto-ongelmiin. Toki stressi myös vaikuttaa.

Toivottavasti löydät avaimet hyvään oloon. Laihuus ja vaa'an luku tavoitteena ei ole järkevä. Pyri saamaan itsellesi hyvä olo ja tasapaino.

Kaikkea hyvää sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hyvä että tulee aterioiden välillä nälkä. Silloin tietää syövänsä tarpeeseen, kun keho ilmoitettelee itsestään. Säilyy normaali nälkäisyyden-kylläisyyden tunne.

Jos mulla ehtii tulla aterioiden välillä nälkä tai aterioiden väli muuten venyy liikaa, saan helposti vihlovan päänsäryn, joka voi kestää 2-3 päivää. Päänsäryn tultua, siihen ei auta syöminen eikä särkylääkkeet. Menee ohi vasta ajan kanssa. Eipä tee mieli skipata välipaloja saati jättää kokonaisia aterioita väliin.

Toi on migreeniä. Vältän liian pitkiä ateriavälejä/kiljuvaa nälkää samasta syystä. Säryn saa kyllä pois mirgeerilääkkeillä. Ei auta ibuprofeiini/panadol.

Vierailija kirjoitti:

Toi on migreeniä. Vältän liian pitkiä ateriavälejä/kiljuvaa nälkää samasta syystä. Säryn saa kyllä pois mirgeerilääkkeillä. Ei auta ibuprofeiini/panadol.

Ei ole migreeniä. Mulla tulee oikea migreeni ehkä kerran vuodessa ja sen oireet on ihan erilaiset. Se alkaa aina näköhäiriöillä. Ensin ei kohdistu katse ja sitten alkaa tulla sahalaitaista häiriötä näkökenttään. Päänsärky alkaa vasta sen jälkeen, mutta menee nopeasti ohi, jos otan yhden ibuprofeiinin ja menen pimeään huoneeseen makaamaan.

Tuo "paastopäänsärky" on vihlovaa kipua ilman muista oireita.