Ymmärrätkö että ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutsmatkaan?

F=m*a. Joten vaikuttaa...

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:21"]

En ymmärrä. Esimerkkin jos ajat 800 kilon painoisella pirssillä 100km/h. Renkaina 125/11".

3000Kg. pirssillä sama nopeus, renkaina 325/18". Pysähtyy nopeammin.

[/quote]

Fysiikan lakien mukaan myöskään renkaan leveys ei vaikuta hidastumiseen.

t.insiööri

Insiööri. reps. Jos olisit ne mekaniikan/fysiikan tunnit ollut paikalla, olistko sitten saanut lisätä puuttuvan ännän? 

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:26"]

Hmm.. Haluatko ostaa konsonantin?

[/quote]

En, se on annettu kehitysapuna Afrikaan.

t.insiööri

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:27"]

Vaikuttaapas

[/quote]

Ei vaikuta.

t.insiööri

Onko täällä oikeasti kaikki niin tyhmiä että vänkäävät vastaan totuutta?!?

t.insiööri

Nykyään kuka tahansa voi saada insinöörin paperit, siihen ei paljoa vaadita.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:29"]

F=m*a. Joten vaikuttaa...

[/quote]

Hyvä... Entä sitten liikettä hidastava kitkavoima? Mikä sen kaava on? Joko tajusit olevasi väärässä?

t.insiööri

Jarrutusmatka s = v²/2μg

v = auton alkunopeus
μ = renkaiden ja tien välinen kitkakerroin
g = 9,81 m/s2

eli auton jarrutusmatka on suoraan verrannollinen nopeuden
neliöön (s ~ v2) ja kääntäen verrannollinen tien pinnan ja
renkaiden väliseen kitkakertoimeen μ.

Auton massa ei vaikuta jarrutusnopeuteen mutta vauhdissa olevan autoon sitoutunut liike-energia (ja liikemäärä) on tietenkin riippuvainen siitä.

Massa lisää liike-energiaa mutta toisaalta massa myös lisää kitkan vaikutusta. Eli se m supistuu sieltä pois.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:35"]

Nykyään kuka tahansa voi saada insinöörin paperit, siihen ei paljoa vaadita.

[/quote]

No ei kyllä saa ja vielä harvempi ymmärtää sen mitä on opiskellut.

Törmään näihin vääriin maallikkoluulemuksiin jopa kolleegojen parissa.

Sekä liikevoima että kitkavoima kasvaa samassa suhteessa massaan, eli massa on jarrutuksessa merkityksetön muuttuja, mutta toki lähtökohtana on se että jarrujen pitää olla riittävän tehokkaat, eli ratkaisevaksi tekijäksi jää pyörän ja alustan välinen pito.

t.insiööri

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:35"]

Nykyään kuka tahansa voi saada insinöörin paperit, siihen ei paljoa vaadita.

[/quote]

No ei kyllä saa ja vielä harvempi ymmärtää sen mitä on opiskellut.

Törmään näihin vääriin maallikkoluulemuksiin jopa kolleegojen parissa.

Sekä liikevoima että kitkavoima kasvaa samassa suhteessa massaan, eli massa on jarrutuksessa merkityksetön muuttuja, mutta toki lähtökohtana on se että jarrujen pitää olla riittävän tehokkaat, eli ratkaisevaksi tekijäksi jää pyörän ja alustan välinen pito.

t.insiööri

[/quote]

Aika iso vaikutus (ja tähän voi itse vaikuttaa) on myös sillä, kuinka suurta (yli)nopeutta sillä menopelillä luukuttaa.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:41"]

Massa lisää liike-energiaa mutta toisaalta massa myös lisää kitkan vaikutusta. Eli se m supistuu sieltä pois.

[/quote]

Hinoa. Saat papukaijamerkin :) Kuinkahan monta prosenttia suomalaisista ymmärtää tämän?

t.insiööri

Hurautappa tollo polkypyörällä satasta alamäkeen ja jarruta. kokeile sama henkilöautolla. Tai F1-autolla. Tulos voi yllättää.

Nää on taas näitä fysiikan näsäviisastelijoita että teoriassa on mahdollista mutta käytännössä ei tapahdu. Ihme haihattelijoita ja jossittelijoita.

Tosin, vaikka rekan massa ei vaikutakaan jarrutusmatkaan, niin käytännössä sillä on kuitenkin vaikutusta. Noissa fysikaalisissa malleissa liikkuva kohde ymmärretään pistemäiseksi. Rekkakuski kuitenkin tietää, että liian nopeasti jarrutettaessa rekka menee linkkuun, pyyhkii suuren liikemääränsä avulla vastaantulijat rusinoiksi jorpakkon ja sen jälkeen pahimmillaan kaatuu ojaan. Siksi rekka hallitusti jarrutettaessa vaatii pysähtyäkseen pidemmän matkan kuin vaikka Ford Ka.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:37"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:29"]

F=m*a. Joten vaikuttaa...

[/quote]

Hyvä... Entä sitten liikettä hidastava kitkavoima? Mikä sen kaava on? Joko tajusit olevasi väärässä?

t.insiööri

[/quote]

Jos et tiennyt niin se kitkaVOIMA sisältyy tuohon vaikuttavia voimia kuvaavaan F:ään... Just for your information...

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:45"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:35"]

Nykyään kuka tahansa voi saada insinöörin paperit, siihen ei paljoa vaadita.

[/quote]

No ei kyllä saa ja vielä harvempi ymmärtää sen mitä on opiskellut.

Törmään näihin vääriin maallikkoluulemuksiin jopa kolleegojen parissa.

Sekä liikevoima että kitkavoima kasvaa samassa suhteessa massaan, eli massa on jarrutuksessa merkityksetön muuttuja, mutta toki lähtökohtana on se että jarrujen pitää olla riittävän tehokkaat, eli ratkaisevaksi tekijäksi jää pyörän ja alustan välinen pito.

t.insiööri

[/quote]

Aika iso vaikutus (ja tähän voi itse vaikuttaa) on myös sillä, kuinka suurta (yli)nopeutta sillä menopelillä luukuttaa.

[/quote]

Massa ei vaikuta mutta nopeus vaikuttaa toiseen potenssiin, eli se on erittäin merkittävä.

t.insiööri

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:47"]

Hurautappa tollo polkypyörällä satasta alamäkeen ja jarruta. kokeile sama henkilöautolla. Tai F1-autolla. Tulos voi yllättää.

[/quote]

Millä tavalla se yllättää ja kenet?

Aika selvää lienee että f1 pysähtyy nopeiten, sitten normiauto ja hitaimmin polkupyörä. Johtuen siitä että kisa-autossa on parhaiten pitävä kumi ja pyörässä alitehoisimmat jarrut.

t.insiööri

Juu juu, toki pitää ottaa huomioon myös paineilmajarrujen jarruviive ja sen vaikutus jarrutusmatkaan.

T:bussikuski