Ymmärrätkö että ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutsmatkaan?

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:24"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:13"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:10"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:03"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:18"]

Muutakin luuloa on liikkeillä.

t.insiööri

[/quote]

Ajoneuvon paino ei vaikuta ideaaliolosuhteissa jarrutusmatkaan. Koska kuitenkin pintapaine vaikuttaa renkaan ja asfaltin väliseen kitkaan, rengasmateriaaliin, sen leveyteen ja kuviointiin, hidastettava liike-energia jarruratkaisujen valintaan ja jarruratkaisuittainkin hitausmomentilla on vaikutusta, on väittämäsi väärä.  "Painolla" on merkittävä vaikutus jarrutusmatkaan. 

Käytännössä havaitset eron, kun yrität pysäyttää raskaan yhdistelmän samassa matkassa kuin henkilöauton.

Eikä täällä tarvinne todeta koulutusta, mutta aika hyvin olen perillä konetekniikasta, dynamiikasta ja materiaalitekniikasta. Lisäksi energiaperiaatteet on erittäin tuttuja. Olen joskus jopa väitellyt niistä.

[/quote]

Joo... painon lisääntyminen voi tosiaan jopa lyhetään jarrutusmatkaa. Mutta jätetään nämä poikkeukset huomioimatta, koska ne eivät perustu fysiikaalisiin lainalaisuuksiiin.

[/quote]

Montako jarrutusta saat tehtyä huomioimatta poikkeuksia? Jos olet insinööri, pitäisi sinun olla erittäin hyvin perillä, että insinööritieteissä, kun matemaattinen malli ei vastaa empiirisiä havaintoja tai varsinkaan kokeita, on matemaattinen malli puutteellinen.

Jos matemaattisessa mallissa tiedetään empiiristen havaintojen pohjalta, että olennaisia kohtia on jätetty huomioimatta, sitä ei voi käyttää. Mitä siitäkin tulisi, kun insinööri laskisi sillan ja empiirisistä havainnoista huolimatta päättäisi sen kestävän, koska pelkistetty matematiikka ei tue havaintoja? Kyllä se empiirisen havainnon ja matematiikan välinen ero on aina tarkennettava ja niin kauan kunnes tiedetään, ettei olennaisia poikkeamia mallin ja havaintojen välille tule.

[/quote]

Humanisti?

Kai tajuat että fysiikan laista poikkeava väite pitää pysty todistamaan, jotta se voisi väittää olevan totta?

[/quote]

Milloin humanistiseen tutkintoon on kuulunut energiaperiaatteita? 

Todistus on nimenomaan kyettävä esittämään fysiikalle. Väitöskirjassa et tule koskaan saamaan läpi esittämääsi väitettä, jos kokeet eivät vastaa laskettua. Jos raastuvassa käsitellään insinöörin suorittamaa laskua, eikä sitä edeltäneet empiiriset havainnot ole tukeneet laskun oikeellisuutta, ei fysiikan lakiin perustettu lasku ole riittävä varmuus.

Todellisuudessa ei ole tilannetta, jossa fysiikan lait eivät päde. On vain tilanteita, joissa fysiikan lakien soveltaja ei osaa soveltaa niitä oikein. Jos lasket vaikka sauvan taivutus jännitystä ja tarkistelet jännitystilaa vain päissä, joihin voima kohdistuu, voit todeta sauvan kestävän. Jos sauva siitä huolimatta katkeaa, joko malli on ollut väärä tai olet tarkistellut väärää kohtaa. Tyypillisesti insinöörin on kyettävä löytämään se tieto, joka vaikuttaa fysiikan lainalaisuuksiin eniten. Sen takia sauvalle voi laskea huippujännityksen kohdan lineaarialgebralla tai monimutkaisemmalle muodolle voi tehdä analyysit von Mises ja muilla malleilla.

[/quote]

Fysiikan laien mukaan massa on merkityksetön kun tarkastellaan jarrutusmatkaa, sillä se on kertoimena sekä massan voimassa että pysäyttävässä kitkavoimassa ja näin ollen supistuu pois ja on siis merkityksetön. Jos sinulla on jotain millä kumoat fysiikan lait, niin antaa tulla.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:25"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:16"]

Ei jumalauta. Jos lyödään jarru pohjaan, niin ne jarrut tekevät töitä maksimi tehollaan. Ja tuolle on jokin maksimi määrä. Se kuinka paljon kuormaa on kyydissä ei vaikuta jarrujen maksimi tehoon. Mutta mitä isompi massa on, sitä enemmän joudutaan tekemään työtä. 

[/quote]

Ja siitä lähdetään että jarrujejen teho on RIITTÄVÄ ajoneuvon massaan ja nopeuteen näyden. Tämä on edellytyksenä kaikessa.

Kun jarrujen teho on riittävä, KUTEN TÄYTYY OLLA, niin rakaisevaksi tekijäksi jarrutuksessa jää renkaan pito alustaansa nähden ja siihen auton paino ei vaikuta, koska massan liike-energia ja renkaan pitokitka on kumpikin samassa suhteessa auton massaan nähden.

[/quote]

Ei pidä paikkaansa. Jarrulevyn koko ja sen mekaaninen toteutus vaikuttaa olennaisesti, kuinka tarkkaan ja nopeasti nykyaikaista jarrua saa säädettyä hidastamaan pyörimistä. Jarrujen tasapaino ja yhdistelmän painopiste ratkaisee, kuinka lähelle renkaan ideaali tilannetta päästään. 
[/quote]

Eikö tuo ole just sitä jarrujen tehokkuutta? Eli tehoa?

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:25"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:16"]

Ei jumalauta. Jos lyödään jarru pohjaan, niin ne jarrut tekevät töitä maksimi tehollaan. Ja tuolle on jokin maksimi määrä. Se kuinka paljon kuormaa on kyydissä ei vaikuta jarrujen maksimi tehoon. Mutta mitä isompi massa on, sitä enemmän joudutaan tekemään työtä. 

[/quote]

Ja siitä lähdetään että jarrujejen teho on RIITTÄVÄ ajoneuvon massaan ja nopeuteen näyden. Tämä on edellytyksenä kaikessa.

Kun jarrujen teho on riittävä, KUTEN TÄYTYY OLLA, niin rakaisevaksi tekijäksi jarrutuksessa jää renkaan pito alustaansa nähden ja siihen auton paino ei vaikuta, koska massan liike-energia ja renkaan pitokitka on kumpikin samassa suhteessa auton massaan nähden.

[/quote]

Ei pidä paikkaansa. Jarrulevyn koko ja sen mekaaninen toteutus vaikuttaa olennaisesti, kuinka tarkkaan ja nopeasti nykyaikaista jarrua saa säädettyä hidastamaan pyörimistä. Jarrujen tasapaino ja yhdistelmän painopiste ratkaisee, kuinka lähelle renkaan ideaali tilannetta päästään. 

[/quote]

Joo, Sisu voi pystähtyä siis täyteen lastattuna tyhjää Fiestaa lyhyemmällä matkalla, jos Fiestassa on painonsa suhteen Sisuun nähden heikommat jarrut.

Muta eiköhän nyt lähdetä siitä että jarrut on ne mitä ajoneuvossa vaaditaan olevan ja ne ovat riittävän tehoiset.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:57"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:44"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:40"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:28"] Jarrupalojen ja -levyn välinen voima ei ole riippuvainen auton massasta, vaan voidaan olettaa vakioksi. Ja mitä isompi massa sitä suurempi on vaaditun työn määrä auton pysäyttämiseksi. Ja tästä syystä isommalla kuormalla varustetun auton pysäyttäminen kestää kauemmin. [/quote] No hohhoijakkaa. Oletko hullu? Titenkään Sisussa ja Fiestassa ei ole samat jarrulevyt ja jarrupalat, vaan lähtöolettama on se että jokaisessa ajoneuvossa on sellaiset jarrut että niillä saadaan tarvittessa pyörä lukkojarrutukseen. Lakikin vaatii tämän. [/quote] Nyt puhuttiin massan vaikutuksesta. Eli kuinka paljon massan lisäys vaikuttaa pysähtymismatkaan. Totta helvetissä rekassa ja henkilöautossa on erilaiset jarrut, mutta käydäänpä testaamassa mikä matka menee kun jarrutetaan tyhjällä rekalla ja täydessä lastissa olevalla. Erilaisten autojen vertailu on täysin turhaa tässä keskustelussa.

[/quote]

Alitehoiset jarrut on oman keskustelunsa aihe. Jos jarruissa teho riitätä, niin massa ei vaikuta jarrutusmatkaan. Joko tajuat vai pitääkö vieälä jankata?

[/quote]

Ei jumalauta. Jos lyödään jarru pohjaan, niin ne jarrut tekevät töitä maksimi tehollaan. Ja tuolle on jokin maksimi määrä. Se kuinka paljon kuormaa on kyydissä ei vaikuta jarrujen maksimi tehoon. Mutta mitä isompi massa on, sitä enemmän joudutaan tekemään työtä. 
[/quote]
Monissa autoissa on kuorman mukaan säätyvä jarruteho, taka-akselilla venttiili mikä säätää jarrupainetta kuorman mukaan samoin kaikissa rekoissa, lisäksi kaikissa henkilöautoissa on turvallisuuden takia liian etupainoiset jarrut että saataisiin maksimaalinen hidastuvuus.
Lisäksi mitä isompi halkaisijainen rengas sitä loivempi on tien ja renkaan välinen kulma ja isompi kosketuspinta tiehen, renkaan leveys lisää myös pitopintaa ja parantaa pysähtyvyyttä.
Moottoripyörät pysähtyvät myös todella huonosti verrattuna autoon.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:24"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:13"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:10"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:03"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:18"]

Muutakin luuloa on liikkeillä.

t.insiööri

[/quote]

Ajoneuvon paino ei vaikuta ideaaliolosuhteissa jarrutusmatkaan. Koska kuitenkin pintapaine vaikuttaa renkaan ja asfaltin väliseen kitkaan, rengasmateriaaliin, sen leveyteen ja kuviointiin, hidastettava liike-energia jarruratkaisujen valintaan ja jarruratkaisuittainkin hitausmomentilla on vaikutusta, on väittämäsi väärä.  "Painolla" on merkittävä vaikutus jarrutusmatkaan. 

Käytännössä havaitset eron, kun yrität pysäyttää raskaan yhdistelmän samassa matkassa kuin henkilöauton.

Eikä täällä tarvinne todeta koulutusta, mutta aika hyvin olen perillä konetekniikasta, dynamiikasta ja materiaalitekniikasta. Lisäksi energiaperiaatteet on erittäin tuttuja. Olen joskus jopa väitellyt niistä.

[/quote]

Joo... painon lisääntyminen voi tosiaan jopa lyhetään jarrutusmatkaa. Mutta jätetään nämä poikkeukset huomioimatta, koska ne eivät perustu fysiikaalisiin lainalaisuuksiiin.

[/quote]

Montako jarrutusta saat tehtyä huomioimatta poikkeuksia? Jos olet insinööri, pitäisi sinun olla erittäin hyvin perillä, että insinööritieteissä, kun matemaattinen malli ei vastaa empiirisiä havaintoja tai varsinkaan kokeita, on matemaattinen malli puutteellinen.

Jos matemaattisessa mallissa tiedetään empiiristen havaintojen pohjalta, että olennaisia kohtia on jätetty huomioimatta, sitä ei voi käyttää. Mitä siitäkin tulisi, kun insinööri laskisi sillan ja empiirisistä havainnoista huolimatta päättäisi sen kestävän, koska pelkistetty matematiikka ei tue havaintoja? Kyllä se empiirisen havainnon ja matematiikan välinen ero on aina tarkennettava ja niin kauan kunnes tiedetään, ettei olennaisia poikkeamia mallin ja havaintojen välille tule.

[/quote]

Humanisti?

Kai tajuat että fysiikan laista poikkeava väite pitää pysty todistamaan, jotta se voisi väittää olevan totta?

[/quote]

Milloin humanistiseen tutkintoon on kuulunut energiaperiaatteita? 

Todistus on nimenomaan kyettävä esittämään fysiikalle. Väitöskirjassa et tule koskaan saamaan läpi esittämääsi väitettä, jos kokeet eivät vastaa laskettua. Jos raastuvassa käsitellään insinöörin suorittamaa laskua, eikä sitä edeltäneet empiiriset havainnot ole tukeneet laskun oikeellisuutta, ei fysiikan lakiin perustettu lasku ole riittävä varmuus.

Todellisuudessa ei ole tilannetta, jossa fysiikan lait eivät päde. On vain tilanteita, joissa fysiikan lakien soveltaja ei osaa soveltaa niitä oikein. Jos lasket vaikka sauvan taivutus jännitystä ja tarkistelet jännitystilaa vain päissä, joihin voima kohdistuu, voit todeta sauvan kestävän. Jos sauva siitä huolimatta katkeaa, joko malli on ollut väärä tai olet tarkistellut väärää kohtaa. Tyypillisesti insinöörin on kyettävä löytämään se tieto, joka vaikuttaa fysiikan lainalaisuuksiin eniten. Sen takia sauvalle voi laskea huippujännityksen kohdan lineaarialgebralla tai monimutkaisemmalle muodolle voi tehdä analyysit von Mises ja muilla malleilla.

[/quote]

Fysiikan laien mukaan massa on merkityksetön kun tarkastellaan jarrutusmatkaa, sillä se on kertoimena sekä massan voimassa että pysäyttävässä kitkavoimassa ja näin ollen supistuu pois ja on siis merkityksetön. Jos sinulla on jotain millä kumoat fysiikan lait, niin antaa tulla.

[/quote]

Missä fysiikan laissa käsketään rajaamaan systeemin työstä kaikki muu pois kuin tässä esimerkissä? 

Energiaperiaatteilla saa ihan fysiikan lakien mukaan osoitettua paljon tarkemmin jarrutukseen liittyviä välittömiä tapahtumia. Jos pelkistetyn staattisesti tarkastellaan vaikka nelijalkaisen pöydän tuentaa, liian yksioikoisella laskutoimituksella pöydän voimat kulkevat vain kolmen jalan kautta. Kun tarkistellaan sen lisäksi pöytälevyä ja jalkojen välisissä tuissa tapahtuvia jännitystiloista seuraavia muodonmuutoksia, havaitaan, että kyllä jokaisen jalan alle syntyy kuormaa vaikka pelkistetty malli kertoisi muuta.

Samalla tavalla voidaan väitellä, että auton maksimikiihtyvyys on suoraan laskettavissa samalla fysiikalla. Ei ole, kiihdytysautot on erittäin hyvä esimerkki siitä.

tämän keskustelun tilanne toteutuu sellaisenaan, kun minkäänlaista kappaleiden muodonmuutosta ei tapahdu. Esimerkiksi kävisi jäykällä pyörällä varustettu hevoskärry paino  muuttuessa. Kiskon ja junan pyörän välilläkin syntyy leikkausvoimia, jotka kasvavat suuremmiksi kuin laskennallinen kitka. Siitä hevoskärryn umpipuupyörästä on siirrytty eteenpäin aika huomattavasti.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:54"]

½mv^2=umGs

liike-energia=vaikuttavakitkavoima(jarrutus) x vaikuttava matka(jarrutusmatka). Eli siis nopeus muuttuu nollaksi.

Siitäkö laskette vaikka huvikseen eri m arvoilla niin huomaatte että ei vaikuta.

[/quote]

Kuvaavaa että 75% av-palstaajista painaa tähän miinusta. 75% on siis typeryksiä :) Suhteellisesti typerysten osuus on varmsti vielä suurempi sillä viestin kirjoittaja lienee ainoa joka painoi plussaa.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:25"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:16"]

Ei jumalauta. Jos lyödään jarru pohjaan, niin ne jarrut tekevät töitä maksimi tehollaan. Ja tuolle on jokin maksimi määrä. Se kuinka paljon kuormaa on kyydissä ei vaikuta jarrujen maksimi tehoon. Mutta mitä isompi massa on, sitä enemmän joudutaan tekemään työtä. 

[/quote]

Ja siitä lähdetään että jarrujejen teho on RIITTÄVÄ ajoneuvon massaan ja nopeuteen näyden. Tämä on edellytyksenä kaikessa.

Kun jarrujen teho on riittävä, KUTEN TÄYTYY OLLA, niin rakaisevaksi tekijäksi jarrutuksessa jää renkaan pito alustaansa nähden ja siihen auton paino ei vaikuta, koska massan liike-energia ja renkaan pitokitka on kumpikin samassa suhteessa auton massaan nähden.

[/quote]

Ei pidä paikkaansa. Jarrulevyn koko ja sen mekaaninen toteutus vaikuttaa olennaisesti, kuinka tarkkaan ja nopeasti nykyaikaista jarrua saa säädettyä hidastamaan pyörimistä. Jarrujen tasapaino ja yhdistelmän painopiste ratkaisee, kuinka lähelle renkaan ideaali tilannetta päästään. 

[/quote]

Plaa plaa plaa. OLET TYPERYS. Jokaisessa ajoneuvossa TÄYTYY olla riittävän tehokkaat jarrut. Ratkaisevaksi tekijäski jää renkaan ja tien välinen kitka. Muuten ei tule tyyppihyväksyntää ja lupaa myydä autoa tieliikenteeseen.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:47"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:57"] [quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:44"] [quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:40"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:28"] Jarrupalojen ja -levyn välinen voima ei ole riippuvainen auton massasta, vaan voidaan olettaa vakioksi. Ja mitä isompi massa sitä suurempi on vaaditun työn määrä auton pysäyttämiseksi. Ja tästä syystä isommalla kuormalla varustetun auton pysäyttäminen kestää kauemmin. [/quote] No hohhoijakkaa. Oletko hullu? Titenkään Sisussa ja Fiestassa ei ole samat jarrulevyt ja jarrupalat, vaan lähtöolettama on se että jokaisessa ajoneuvossa on sellaiset jarrut että niillä saadaan tarvittessa pyörä lukkojarrutukseen. Lakikin vaatii tämän. [/quote] Nyt puhuttiin massan vaikutuksesta. Eli kuinka paljon massan lisäys vaikuttaa pysähtymismatkaan. Totta helvetissä rekassa ja henkilöautossa on erilaiset jarrut, mutta käydäänpä testaamassa mikä matka menee kun jarrutetaan tyhjällä rekalla ja täydessä lastissa olevalla. Erilaisten autojen vertailu on täysin turhaa tässä keskustelussa. [/quote] Alitehoiset jarrut on oman keskustelunsa aihe. Jos jarruissa teho riitätä, niin massa ei vaikuta jarrutusmatkaan. Joko tajuat vai pitääkö vieälä jankata? [/quote] Ei jumalauta. Jos lyödään jarru pohjaan, niin ne jarrut tekevät töitä maksimi tehollaan. Ja tuolle on jokin maksimi määrä. Se kuinka paljon kuormaa on kyydissä ei vaikuta jarrujen maksimi tehoon. Mutta mitä isompi massa on, sitä enemmän joudutaan tekemään työtä.  [/quote] Monissa autoissa on kuorman mukaan säätyvä jarruteho, taka-akselilla venttiili mikä säätää jarrupainetta kuorman mukaan samoin kaikissa rekoissa, lisäksi kaikissa henkilöautoissa on turvallisuuden takia liian etupainoiset jarrut että saataisiin maksimaalinen hidastuvuus. Lisäksi mitä isompi halkaisijainen rengas sitä loivempi on tien ja renkaan välinen kulma ja isompi kosketuspinta tiehen, renkaan leveys lisää myös pitopintaa ja parantaa pysähtyvyyttä. Moottoripyörät pysähtyvät myös todella huonosti verrattuna autoon.

[/quote]

Kosketuspintahan ei vaikuta jarrutsmatkaan, juuri siistä syystä että suurempi pintapaine lisää kitkaa.

Kansan luulemuksissa moottoripyörä pysähtyy paremmin johtuen siitä että on kevyempi tai sitten huonommin johtuen siitä että kosketuspinta tiehehen on pienmipi. Kumpikin luulo on täysin vääriä. Paino tai kosketuspinta-ala ei vaikuta jarrutusmatkaan. Joka muuta väittää on idiootti.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:51"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:25"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:16"]

Ei jumalauta. Jos lyödään jarru pohjaan, niin ne jarrut tekevät töitä maksimi tehollaan. Ja tuolle on jokin maksimi määrä. Se kuinka paljon kuormaa on kyydissä ei vaikuta jarrujen maksimi tehoon. Mutta mitä isompi massa on, sitä enemmän joudutaan tekemään työtä. 

[/quote]

Ja siitä lähdetään että jarrujejen teho on RIITTÄVÄ ajoneuvon massaan ja nopeuteen näyden. Tämä on edellytyksenä kaikessa.

Kun jarrujen teho on riittävä, KUTEN TÄYTYY OLLA, niin rakaisevaksi tekijäksi jarrutuksessa jää renkaan pito alustaansa nähden ja siihen auton paino ei vaikuta, koska massan liike-energia ja renkaan pitokitka on kumpikin samassa suhteessa auton massaan nähden.

[/quote]

Ei pidä paikkaansa. Jarrulevyn koko ja sen mekaaninen toteutus vaikuttaa olennaisesti, kuinka tarkkaan ja nopeasti nykyaikaista jarrua saa säädettyä hidastamaan pyörimistä. Jarrujen tasapaino ja yhdistelmän painopiste ratkaisee, kuinka lähelle renkaan ideaali tilannetta päästään. 

[/quote]

Plaa plaa plaa. OLET TYPERYS. Jokaisessa ajoneuvossa TÄYTYY olla riittävän tehokkaat jarrut. Ratkaisevaksi tekijäski jää renkaan ja tien välinen kitka. Muuten ei tule tyyppihyväksyntää ja lupaa myydä autoa tieliikenteeseen.

[/quote]

Hitausmomentti vaikuttaa aika paljon jarrutustapahtumaan. Moottoriurheilussa jossa pyörimisnopeudet on merkittäviä on kehitetty mahdollisimman kevyitä vanteita ja jarrulevyjä, jotta kyetään hallitsemaan pyörän liikettä paljon tarkemmin. Riittävän tehokas teräsjarru ei ole yhtä tehokas kuin tehokkaampi hiilikuitujarru ja sen eron näkee jarrutuksen metreissä. Jos toinen reagoi sekunnin kymmenyksissä ja toinen tuhannesosissa, on ero jarrutusmatkan kannalta huomattava.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:32"]

Ei pidä paikkaansa. Jarrulevyn koko ja sen mekaaninen toteutus vaikuttaa olennaisesti, kuinka tarkkaan ja nopeasti nykyaikaista jarrua saa säädettyä hidastamaan pyörimistä. Jarrujen tasapaino ja yhdistelmän painopiste ratkaisee, kuinka lähelle renkaan ideaali tilannetta päästään. 

[/quote]

Miksi sitten Fiestaan ei laiteta Sisun jarruja ja saada jarrutusmatkaa yhten metriin? Sehän olisi aivan uskomaton myyntivaltti. Kai ymmärrät että olet väärässä?

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:23"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:48"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:41"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 15:31"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:52"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:37"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:29"]

F=m*a. Joten vaikuttaa...

[/quote]

Hyvä... Entä sitten liikettä hidastava kitkavoima? Mikä sen kaava on? Joko tajusit olevasi väärässä?

t.insiööri

[/quote]

Jos et tiennyt niin se kitkaVOIMA sisältyy tuohon vaikuttavia voimia kuvaavaan F:ään... Just for your information...

[/quote]

Jos et tajunnut, niin ei sisälly...

[/quote]

Tästä voit ihan palikkamuotoisesti lukea asiasta, jos se on tosiaan sinulle uutta

http://sivut.koti.tpo.fi/ajnieminen/jar.pdf

[/quote]

Joo? Sinä et imeisesti tajunut, jos olet eri mieltä inseöörin kanssa?

[/quote]

Niin, että kyllähän se kitkavoima sieltä löytyy vaikka tämä meidän insiööri muuta väittikin :D 

[/quote]

öööööööö.... Tuossa linkissä on esitetty että massa ei vaikuta jarrutusmatkaan... Nopeus ja kitkakerroin ovat ne mitkä vaikutaa.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:55"]

Kosketuspintahan ei vaikuta jarrutsmatkaan, juuri siistä syystä että suurempi pintapaine lisää kitkaa.

Kansan luulemuksissa moottoripyörä pysähtyy paremmin johtuen siitä että on kevyempi tai sitten huonommin johtuen siitä että kosketuspinta tiehehen on pienmipi. Kumpikin luulo on täysin vääriä. Paino tai kosketuspinta-ala ei vaikuta jarrutusmatkaan. Joka muuta väittää on idiootti.

[/quote]

"joka muuta väittää on idiootti". Mitähän argumentointia tuo on?

Ei väitteesi edes pidä paikkaansa. Leveämpi rengas nousee helpommin vesiliirtoon. Käytännössä mitä pienempi pintapaine, sitä helpommin rengas pääsee plaaniin. Sen voit kokeilla vaikka vertaamalla vesisuksia ja luistimia vesihiihdossa. 

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:57"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:51"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:25"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:16"]

Ei jumalauta. Jos lyödään jarru pohjaan, niin ne jarrut tekevät töitä maksimi tehollaan. Ja tuolle on jokin maksimi määrä. Se kuinka paljon kuormaa on kyydissä ei vaikuta jarrujen maksimi tehoon. Mutta mitä isompi massa on, sitä enemmän joudutaan tekemään työtä. 

[/quote]

Ja siitä lähdetään että jarrujejen teho on RIITTÄVÄ ajoneuvon massaan ja nopeuteen näyden. Tämä on edellytyksenä kaikessa.

Kun jarrujen teho on riittävä, KUTEN TÄYTYY OLLA, niin rakaisevaksi tekijäksi jarrutuksessa jää renkaan pito alustaansa nähden ja siihen auton paino ei vaikuta, koska massan liike-energia ja renkaan pitokitka on kumpikin samassa suhteessa auton massaan nähden.

[/quote]

Ei pidä paikkaansa. Jarrulevyn koko ja sen mekaaninen toteutus vaikuttaa olennaisesti, kuinka tarkkaan ja nopeasti nykyaikaista jarrua saa säädettyä hidastamaan pyörimistä. Jarrujen tasapaino ja yhdistelmän painopiste ratkaisee, kuinka lähelle renkaan ideaali tilannetta päästään. 

[/quote]

Plaa plaa plaa. OLET TYPERYS. Jokaisessa ajoneuvossa TÄYTYY olla riittävän tehokkaat jarrut. Ratkaisevaksi tekijäski jää renkaan ja tien välinen kitka. Muuten ei tule tyyppihyväksyntää ja lupaa myydä autoa tieliikenteeseen.

[/quote]

Hitausmomentti vaikuttaa aika paljon jarrutustapahtumaan. Moottoriurheilussa jossa pyörimisnopeudet on merkittäviä on kehitetty mahdollisimman kevyitä vanteita ja jarrulevyjä, jotta kyetään hallitsemaan pyörän liikettä paljon tarkemmin. Riittävän tehokas teräsjarru ei ole yhtä tehokas kuin tehokkaampi hiilikuitujarru ja sen eron näkee jarrutuksen metreissä. Jos toinen reagoi sekunnin kymmenyksissä ja toinen tuhannesosissa, on ero jarrutusmatkan kannalta huomattava.

[/quote]

Niin? Itsestäänselvyyksiä. Kevyempään autoon ja piempiin massoihin jarrutehot puree paremmin. Mitä sitten? Tieliikenteessä tehdään hätäjarrutus kerran kahdeksassa vuodessa, eikä tarvita maksimijarrutusta joka kurviin. Pointti on se että autossa täytyy olla jarrut jolla tehdään tarvittessa tehokas jarrutus ja kun se tehdään, niin jarrujen tehon on oltava RIITTÄVÄ auton massaan ja nopeuteen nähden.

Olen kyllä itsekkin kaahannut nuorena Nissan Sunnylla ja puolen tunnin ajon jälkeen todennut että jarrut alkaa loppua, kun on tullut muutamia kovia jarrutuksia ja jarrut ylikuumentuneet. Tällä taas ei ole mitään tekemistä alkuperäisen aiheen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 17:02"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 16:55"]

Kosketuspintahan ei vaikuta jarrutsmatkaan, juuri siistä syystä että suurempi pintapaine lisää kitkaa.

Kansan luulemuksissa moottoripyörä pysähtyy paremmin johtuen siitä että on kevyempi tai sitten huonommin johtuen siitä että kosketuspinta tiehehen on pienmipi. Kumpikin luulo on täysin vääriä. Paino tai kosketuspinta-ala ei vaikuta jarrutusmatkaan. Joka muuta väittää on idiootti.

[/quote]

"joka muuta väittää on idiootti". Mitähän argumentointia tuo on?

Ei väitteesi edes pidä paikkaansa. Leveämpi rengas nousee helpommin vesiliirtoon. Käytännössä mitä pienempi pintapaine, sitä helpommin rengas pääsee plaaniin. Sen voit kokeilla vaikka vertaamalla vesisuksia ja luistimia vesihiihdossa. 

[/quote]

Puhutaanko tässä ketjussa vesiliirrosta? Ei muuten puhuta. Pysytäämpä nyt aiheessa eikä aleta puhumaan mitä sylki sattu suuhun tuomaan.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 17:07"]

Puhutaanko tässä ketjussa vesiliirrosta? Ei muuten puhuta. Pysytäämpä nyt aiheessa eikä aleta puhumaan mitä sylki sattu suuhun tuomaan.

[/quote]

Kun tieliikennelakikin edellyttää rengastuksessa huomioimaan vesi, miksi ihmeessä jarrutusmatkaan olennaisesti vaikuttavaa olosuhdetta ei käsiteltäisi ketjussa, jossa käsitellään jarrutusmatkaa?

Totta. Täysperävaunurekka pysähtyy samassa matkassa kuin ford ka.

En ymmärrä. Esimerkkin jos ajat 800 kilon painoisella pirssillä 100km/h. Renkaina 125/11".

3000Kg. pirssillä sama nopeus, renkaina 325/18". Pysähtyy nopeammin.

Hmm.. Haluatko ostaa konsonantin?

Vaikuttaapas

[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 14:19"]

Totta. Täysperävaunurekka pysähtyy samassa matkassa kuin ford ka.

[/quote]

Ei pysähty, koska laki sallii raskaalle kalustolle heikommat hidastuvuudet, mutta fysiikasta tämä ei ole kiinni.

Piente ja suuret henkilöautot pysätyy samoilla jarrutusmatkoilla. Katso vaikka Tekniikanmaailmasta.

t.insiööri