Onko ihan normaalia sairaalassa? Kuolemaan johtavasta löydöksestä kerrotaan päivystyksessä verhoilla eristetyssä tilassa

Minua nolotti jo synnärillä, kun vieruskaveri miehineen verhon takana kuuli hoitajan iloisesti kailottaessa minulle:”Onko suoli toiminut?” Kiva siinä alkaa sepostaa, onko toiminut ja mitä tuli.

Toinen, mikä tosiaan häiritsee, on ihmisten nimien ja sotujen huutelu.

Eipä paljon tarvitse kirjata muistiin, niin voikin jo esim. tilailla netistä tavaraa itselleen tai antaa sakkoja saadessaan väärät tiedot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko normaalia mutta kyllä minäkin kuulin lähes jokaisen diagnoosin ja vaivan päivystyksessä ku oli vaan verho välissä...

Sama. Kyllä sitä itsekin sai kuulla päivystyksen tarkkailuosastolla, minkä takia kukakin siellä oli. Ja varmasti muut saivat kuulla oman syyni. Eipä siinä mitään, ei se mitään noloa ollut.

Samoin sairaalassa leikkauksen jälkeen tiesin kyllä, mitä vierustoverille oli tehty ja mikä oli tilanne nyt. Samoin hänkin omat juttuni. Mutta eipä sekään vaivannut. Ei ollut mikään nolo vaiva sekään. Meitä tosiaan oli vain 2 siinä huoneessa.

Pienissä kaupungeissa tämä voi olla aika ikävää, kun/jos asiat leviää ympäri kyliä. Isommissa ei sitten niinkään varmaan haittaa. Toisaalta ymmärrän hyvin tämän tilanteen ja eihän se nyt vaan ole mitenkään mahdollista tai edes järkevää jokaiselle omaa huonetta varata.

Tämä on täysin lain vastaista.

Kiva ettei sinua haitannut.

Tuo nyt vain on ihan normipäivää. Suomessa on monia lakeja, joita ei käytännössä vian yksinkertaisesti pystytä noudattamaan.

Eikä tuossa tilanteessa mielensä pahoittaminen olisi auttanut yhtään mitään. Tehnyt tilanteen vain ikävämmäksi. Parempi vaikuttaa vain siihen omaan asenteeseen ja ajatteluunsa silloin, kun on kyse asioista, joille ei voi itse tehdä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Minua nolotti jo synnärillä, kun vieruskaveri miehineen verhon takana kuuli hoitajan iloisesti kailottaessa minulle:”Onko suoli toiminut?” Kiva siinä alkaa sepostaa, onko toiminut ja mitä tuli.

Toinen, mikä tosiaan häiritsee, on ihmisten nimien ja sotujen huutelu.

Eipä paljon tarvitse kirjata muistiin, niin voikin jo esim. tilailla netistä tavaraa itselleen tai antaa sakkoja saadessaan väärät tiedot.

Eikö sitä voisi siinä tilanteessa sanoa, että tuo nyt ei ole ihan ok. Että puhuttaisiinko edes sillä hiljaisella äänellä näistä, ettei ihan koko huone raikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietosuoja vaarantuu, ei ole normaalia tai hyväksyttävää, on jopa laitonta. Mutta kun ei kuulemma budjetit riitä korjaamaan tätä epäkohtaa… potilaiden täytyisi vaatia enemmän.

Kerroppa että miten asia korjataan? Ensiapuun yksityishuoneet kaikille potilaille ja vuodeosastoille kanssa ja heräämöihin ja tehoille? Ok. No mutta, sitten tarvitaan henkilökuntaa 100x enemmän.

Pointti tässä on se, että kansalaisille uskotellaan, että asiat hoidetaan lain(?) määräämällä tavalla, mutta sehän pitäisi tehdä selväksi, että ei hoideta. Sairaalaan mennessäsi lakia aletaan rikkomaan oikeuksissasi välittömästi, eikä voimassa oleva laki sinun oikeksistasi paina siellä mitään, vaan sairaaloissa eletään pitälti ilman potilaan oikeuksia.

On reilua, kun JOKAINEN on tietoinen tästä, eikä kuvittele, että jos joudun sairaalaan, mua kunnioitetaan siellä ja potilastietoni pidetään yksityisinä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko normaalia mutta kyllä minäkin kuulin lähes jokaisen diagnoosin ja vaivan päivystyksessä ku oli vaan verho välissä...

Sama. Kyllä sitä itsekin sai kuulla päivystyksen tarkkailuosastolla, minkä takia kukakin siellä oli. Ja varmasti muut saivat kuulla oman syyni. Eipä siinä mitään, ei se mitään noloa ollut.

Samoin sairaalassa leikkauksen jälkeen tiesin kyllä, mitä vierustoverille oli tehty ja mikä oli tilanne nyt. Samoin hänkin omat juttuni. Mutta eipä sekään vaivannut. Ei ollut mikään nolo vaiva sekään. Meitä tosiaan oli vain 2 siinä huoneessa.

Pienissä kaupungeissa tämä voi olla aika ikävää, kun/jos asiat leviää ympäri kyliä. Isommissa ei sitten niinkään varmaan haittaa. Toisaalta ymmärrän hyvin tämän tilanteen ja eihän se nyt vaan ole mitenkään mahdollista tai edes järkevää jokaiselle omaa huonetta varata.

Tämä on täysin lain vastaista.

Kiva ettei sinua haitannut.

Tuo nyt vain on ihan normipäivää. Suomessa on monia lakeja, joita ei käytännössä vian yksinkertaisesti pystytä noudattamaan.

Eikä tuossa tilanteessa mielensä pahoittaminen olisi auttanut yhtään mitään. Tehnyt tilanteen vain ikävämmäksi. Parempi vaikuttaa vain siihen omaan asenteeseen ja ajatteluunsa silloin, kun on kyse asioista, joille ei voi itse tehdä mitään.

Mitäs semmoisia lakeja on?

Ap

Olen itsekin ollut sydänfilmissä pari tuntia niin että samassa huoneessa oli varmaan 6 potilasta lisäkseni. Mutta päivystys on päivystys, ja kyllähän minun rinnat näki jos joku tosissaan halusi kuikuilla. Eipä sille mitään voi. Tärkeämpää minulle siinä tilanteessa kuitenkin oli että rytmihäiriö saadaan hoidettua pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko normaalia mutta kyllä minäkin kuulin lähes jokaisen diagnoosin ja vaivan päivystyksessä ku oli vaan verho välissä...

Sama. Kyllä sitä itsekin sai kuulla päivystyksen tarkkailuosastolla, minkä takia kukakin siellä oli. Ja varmasti muut saivat kuulla oman syyni. Eipä siinä mitään, ei se mitään noloa ollut.

Samoin sairaalassa leikkauksen jälkeen tiesin kyllä, mitä vierustoverille oli tehty ja mikä oli tilanne nyt. Samoin hänkin omat juttuni. Mutta eipä sekään vaivannut. Ei ollut mikään nolo vaiva sekään. Meitä tosiaan oli vain 2 siinä huoneessa.

Pienissä kaupungeissa tämä voi olla aika ikävää, kun/jos asiat leviää ympäri kyliä. Isommissa ei sitten niinkään varmaan haittaa. Toisaalta ymmärrän hyvin tämän tilanteen ja eihän se nyt vaan ole mitenkään mahdollista tai edes järkevää jokaiselle omaa huonetta varata.

Tämä on täysin lain vastaista.

Kiva ettei sinua haitannut.

Tuo nyt vain on ihan normipäivää. Suomessa on monia lakeja, joita ei käytännössä vian yksinkertaisesti pystytä noudattamaan.

Eikä tuossa tilanteessa mielensä pahoittaminen olisi auttanut yhtään mitään. Tehnyt tilanteen vain ikävämmäksi. Parempi vaikuttaa vain siihen omaan asenteeseen ja ajatteluunsa silloin, kun on kyse asioista, joille ei voi itse tehdä mitään.

Onko sinusta myös ok, että asioit apteekissa jossain määrin toisten kuullen? Hyllyjen välissä tai tiskillä?

Aika jännä, miten noihin ketjuihin asioinnissa apteekista ei paljoakaan tule kaltaisiasi viestejä. Vai oletko poikkeus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellasta se tosielämä on, ei mitään siloteltua elokuvaa. Mun äiti sairasti syöpää ja viimeisinä hetkinä ennen kuolemaa ambulanssi vei kotoa sairaalan päivystykseen. Sillä hänelle kerrottiin tilanne, että käynnissä on monielinvaurio ja loppu tulee vuorokauden kuluessa. Varmasti vierustoverit ovat sen myös kuulleet, samoin kuoleman toteamisen pari tuntia tuosta ja meidän läheisten tuskan. Onhan se karua, mutta elämää. Olemme vaan niin vieraantuneita kuolemasta, että kuvittelemme sen olevan kabineteissa tapahtuvaa toimintaa.

Ajatuksena tässä lähinnä on potilaan itsemääräämisoikeus, että onko se potilaalle ok, että hänen sairauksistaan puhutaan kenen tahansa kuullen.

Ap

Tässä äidin tapuksessa luulisin, että tietosuoja-asiat olivat viimeisimpinä hänen mielessään. Mutta joo, ymmärrän sun pointin vähemmän akuuteissa tilanteissa. Ihan käytännön kannalta voi toki olla haastavaa siirtää mahdollisesti koneisiin kytkettyjä potilaita aina jonnekin muualle keskustelemaan löydöksistä ja hoidoista ja siksi ei ole yleinen käytäntö.

Meidän esikoinen muuten vietti ekan yönsä Kättärin teholla ja siellä muille vanhemmille annettiin aina kuulosuojaimet, kun toisesta lapsesta puhuttiin. Yksityisyys hoidettiin näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua nolotti jo synnärillä, kun vieruskaveri miehineen verhon takana kuuli hoitajan iloisesti kailottaessa minulle:”Onko suoli toiminut?” Kiva siinä alkaa sepostaa, onko toiminut ja mitä tuli.

Toinen, mikä tosiaan häiritsee, on ihmisten nimien ja sotujen huutelu.

Eipä paljon tarvitse kirjata muistiin, niin voikin jo esim. tilailla netistä tavaraa itselleen tai antaa sakkoja saadessaan väärät tiedot.

Eikö sitä voisi siinä tilanteessa sanoa, että tuo nyt ei ole ihan ok. Että puhuttaisiinko edes sillä hiljaisella äänellä näistä, ettei ihan koko huone raikaa.

Miksi potilaan tulee erottautua siinä, jos olettaa, että lakien noudattaminen koskee hänenkin kohteluaan?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia. Pitäisi olla lääkärin huone. Paitsi jos henkilö toivoo itse muuta.

Miten ne sängyssä makaavat potilaa sinne viedään? Harvemmin sairaalapäivystyksessä kävelevät potilaat ovat hengenvaarassa tai tarvitsevat kiireellistä hoitoa,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietosuoja vaarantuu, ei ole normaalia tai hyväksyttävää, on jopa laitonta. Mutta kun ei kuulemma budjetit riitä korjaamaan tätä epäkohtaa… potilaiden täytyisi vaatia enemmän.

Todellakin vaarantuu.

Osastolla sama meininkin jatkui, siis hoidon ja huolenpidon huonous, koska kaikki oli ajettu karsimalla olemattomaksi. En siis syytä hoitajia, tuskin sairaalan johtoa, vaan koko terveydenhoitokulttuurissamme on jotakin pahasti vialla. Potilaan oikeudet ja etu eivät toteudu. Potilas on paarialuokkaa, heittopussi, liukuhihnan möhkäle, joka täytyy saada yksiköstä mahdollisimman pian eteenpäin. Siitä viis, onko potilas jo toipunut ja valmis esim. kotiin.

Ap

Kerropas paljonko haluat veroja korottaa? Muutoinhan tuoli korjauduja nyt ei puhuta pikkusummista, korotus 10 %, 20 %?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellasta se tosielämä on, ei mitään siloteltua elokuvaa. Mun äiti sairasti syöpää ja viimeisinä hetkinä ennen kuolemaa ambulanssi vei kotoa sairaalan päivystykseen. Sillä hänelle kerrottiin tilanne, että käynnissä on monielinvaurio ja loppu tulee vuorokauden kuluessa. Varmasti vierustoverit ovat sen myös kuulleet, samoin kuoleman toteamisen pari tuntia tuosta ja meidän läheisten tuskan. Onhan se karua, mutta elämää. Olemme vaan niin vieraantuneita kuolemasta, että kuvittelemme sen olevan kabineteissa tapahtuvaa toimintaa.

Ajatuksena tässä lähinnä on potilaan itsemääräämisoikeus, että onko se potilaalle ok, että hänen sairauksistaan puhutaan kenen tahansa kuullen.

Ap

Tässä äidin tapuksessa luulisin, että tietosuoja-asiat olivat viimeisimpinä hänen mielessään. Mutta joo, ymmärrän sun pointin vähemmän akuuteissa tilanteissa. Ihan käytännön kannalta voi toki olla haastavaa siirtää mahdollisesti koneisiin kytkettyjä potilaita aina jonnekin muualle keskustelemaan löydöksistä ja hoidoista ja siksi ei ole yleinen käytäntö.

Meidän esikoinen muuten vietti ekan yönsä Kättärin teholla ja siellä muille vanhemmille annettiin aina kuulosuojaimet, kun toisesta lapsesta puhuttiin. Yksityisyys hoidettiin näin.

Ja syy miksei osastoilla voida tehdä näin on?

Veikkaanpa, että pikku-nico-petterien isykit ja äitylit ovat vähän valittaneet.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietosuoja vaarantuu, ei ole normaalia tai hyväksyttävää, on jopa laitonta. Mutta kun ei kuulemma budjetit riitä korjaamaan tätä epäkohtaa… potilaiden täytyisi vaatia enemmän.

Todellakin vaarantuu.

Osastolla sama meininkin jatkui, siis hoidon ja huolenpidon huonous, koska kaikki oli ajettu karsimalla olemattomaksi. En siis syytä hoitajia, tuskin sairaalan johtoa, vaan koko terveydenhoitokulttuurissamme on jotakin pahasti vialla. Potilaan oikeudet ja etu eivät toteudu. Potilas on paarialuokkaa, heittopussi, liukuhihnan möhkäle, joka täytyy saada yksiköstä mahdollisimman pian eteenpäin. Siitä viis, onko potilas jo toipunut ja valmis esim. kotiin.

Ap

Kerropas paljonko haluat veroja korottaa? Muutoinhan tuoli korjauduja nyt ei puhuta pikkusummista, korotus 10 %, 20 %?

Ihan sopii 20%

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko normaalia mutta kyllä minäkin kuulin lähes jokaisen diagnoosin ja vaivan päivystyksessä ku oli vaan verho välissä...

Sama. Kyllä sitä itsekin sai kuulla päivystyksen tarkkailuosastolla, minkä takia kukakin siellä oli. Ja varmasti muut saivat kuulla oman syyni. Eipä siinä mitään, ei se mitään noloa ollut.

Samoin sairaalassa leikkauksen jälkeen tiesin kyllä, mitä vierustoverille oli tehty ja mikä oli tilanne nyt. Samoin hänkin omat juttuni. Mutta eipä sekään vaivannut. Ei ollut mikään nolo vaiva sekään. Meitä tosiaan oli vain 2 siinä huoneessa.

Pienissä kaupungeissa tämä voi olla aika ikävää, kun/jos asiat leviää ympäri kyliä. Isommissa ei sitten niinkään varmaan haittaa. Toisaalta ymmärrän hyvin tämän tilanteen ja eihän se nyt vaan ole mitenkään mahdollista tai edes järkevää jokaiselle omaa huonetta varata.

Tämä on täysin lain vastaista.

Kiva ettei sinua haitannut.

Tuo nyt vain on ihan normipäivää. Suomessa on monia lakeja, joita ei käytännössä vian yksinkertaisesti pystytä noudattamaan.

Eikä tuossa tilanteessa mielensä pahoittaminen olisi auttanut yhtään mitään. Tehnyt tilanteen vain ikävämmäksi. Parempi vaikuttaa vain siihen omaan asenteeseen ja ajatteluunsa silloin, kun on kyse asioista, joille ei voi itse tehdä mitään.

Mitäs semmoisia lakeja on?

Ap

Huhuu?

Vierailija kirjoitti:

Sellasta se tosielämä on, ei mitään siloteltua elokuvaa. Mun äiti sairasti syöpää ja viimeisinä hetkinä ennen kuolemaa ambulanssi vei kotoa sairaalan päivystykseen. Sillä hänelle kerrottiin tilanne, että käynnissä on monielinvaurio ja loppu tulee vuorokauden kuluessa. Varmasti vierustoverit ovat sen myös kuulleet, samoin kuoleman toteamisen pari tuntia tuosta ja meidän läheisten tuskan. Onhan se karua, mutta elämää. Olemme vaan niin vieraantuneita kuolemasta, että kuvittelemme sen olevan kabineteissa tapahtuvaa toimintaa.

Nää kuolemajutut erikseen. Mutta ei ole kellekään reilua, että koko sairashistoria käydään siinä oudon seurakunnan keskellä.

Itse olen ollut yhden yön sairaalassa tarkkailussa. Viereen tuotiin nainen, joka oli lentänyt fillarin stongan yli kännipäissään. Todella pahoja vammoja, oli tajuissaan ja odotti kuljetusta isompaan sairaalaan. Hänen mies tuli ja kun hoitajat lähtivät omiin hommiinsa, niin kävi selväksi, että tämä mies oli pahoinpidellyt tämän naisen. Ei mitään fillari reissua ollutkaan ja känniin oli juotettu jälkeenpäin tehostaakseen tarinan. He siis supatteli keskenään ja mä kuulin sen verhon läpi.. mies oli isompia työnantajia meilläpäin, ettei totuus saanut tulla ilmi.

Sitten siihen tuli nuori nainen, joka oli ottanut lääkkeitä liikaa.. Siskon vanha koulukaveri.

YMS.

Mä olin siellä umppariepäilyn takia, mutta sekin on mun yksityisasia. En olisi halunnut, että eräskin rouva tulee parin viikon päästä randomisti kapan kassoilla kyselemään, että onko maha kunnossa jo? Siinä kaikkien kuullen.

Kaikki ok, kiitos kysymästä. Moikka.

Olisinhan mä voinut vastapallon kysyä, että onko teidän Mari saanut itsensä hengiltä jo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko normaalia mutta kyllä minäkin kuulin lähes jokaisen diagnoosin ja vaivan päivystyksessä ku oli vaan verho välissä...

Sama. Kyllä sitä itsekin sai kuulla päivystyksen tarkkailuosastolla, minkä takia kukakin siellä oli. Ja varmasti muut saivat kuulla oman syyni. Eipä siinä mitään, ei se mitään noloa ollut.

Samoin sairaalassa leikkauksen jälkeen tiesin kyllä, mitä vierustoverille oli tehty ja mikä oli tilanne nyt. Samoin hänkin omat juttuni. Mutta eipä sekään vaivannut. Ei ollut mikään nolo vaiva sekään. Meitä tosiaan oli vain 2 siinä huoneessa.

Pienissä kaupungeissa tämä voi olla aika ikävää, kun/jos asiat leviää ympäri kyliä. Isommissa ei sitten niinkään varmaan haittaa. Toisaalta ymmärrän hyvin tämän tilanteen ja eihän se nyt vaan ole mitenkään mahdollista tai edes järkevää jokaiselle omaa huonetta varata.

Tämä on täysin lain vastaista.

Kiva ettei sinua haitannut.

Tuo nyt vain on ihan normipäivää. Suomessa on monia lakeja, joita ei käytännössä vian yksinkertaisesti pystytä noudattamaan.

Eikä tuossa tilanteessa mielensä pahoittaminen olisi auttanut yhtään mitään. Tehnyt tilanteen vain ikävämmäksi. Parempi vaikuttaa vain siihen omaan asenteeseen ja ajatteluunsa silloin, kun on kyse asioista, joille ei voi itse tehdä mitään.

Mitäs semmoisia lakeja on?

Ap

Huhuu?

Oletpas sä hätäinen, jos ei ole heti päivystämässä linjoilla. Rauhoitu hyvä ihminen.

No ensimmäiseksi tulee mieleen lakeja liittyen sote-alan, esim ns vanhuspalvelulaki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellasta se tosielämä on, ei mitään siloteltua elokuvaa. Mun äiti sairasti syöpää ja viimeisinä hetkinä ennen kuolemaa ambulanssi vei kotoa sairaalan päivystykseen. Sillä hänelle kerrottiin tilanne, että käynnissä on monielinvaurio ja loppu tulee vuorokauden kuluessa. Varmasti vierustoverit ovat sen myös kuulleet, samoin kuoleman toteamisen pari tuntia tuosta ja meidän läheisten tuskan. Onhan se karua, mutta elämää. Olemme vaan niin vieraantuneita kuolemasta, että kuvittelemme sen olevan kabineteissa tapahtuvaa toimintaa.

Nää kuolemajutut erikseen. Mutta ei ole kellekään reilua, että koko sairashistoria käydään siinä oudon seurakunnan keskellä.

Itse olen ollut yhden yön sairaalassa tarkkailussa. Viereen tuotiin nainen, joka oli lentänyt fillarin stongan yli kännipäissään. Todella pahoja vammoja, oli tajuissaan ja odotti kuljetusta isompaan sairaalaan. Hänen mies tuli ja kun hoitajat lähtivät omiin hommiinsa, niin kävi selväksi, että tämä mies oli pahoinpidellyt tämän naisen. Ei mitään fillari reissua ollutkaan ja känniin oli juotettu jälkeenpäin tehostaakseen tarinan. He siis supatteli keskenään ja mä kuulin sen verhon läpi.. mies oli isompia työnantajia meilläpäin, ettei totuus saanut tulla ilmi.

Sitten siihen tuli nuori nainen, joka oli ottanut lääkkeitä liikaa.. Siskon vanha koulukaveri.

YMS.

Mä olin siellä umppariepäilyn takia, mutta sekin on mun yksityisasia. En olisi halunnut, että eräskin rouva tulee parin viikon päästä randomisti kapan kassoilla kyselemään, että onko maha kunnossa jo? Siinä kaikkien kuullen.

Kaikki ok, kiitos kysymästä. Moikka.

Olisinhan mä voinut vastapallon kysyä, että onko teidän Mari saanut itsensä hengiltä jo?

Minusta tällaisen tulisi olla joko LAILLISTA, tai sitten JOS SE EI OLE, niin sen pitäisi olla asia, jota EI TAPAHDU. Mikähän siinä asioiden loogisessa hoidossa on noin vaikeaa?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko normaalia mutta kyllä minäkin kuulin lähes jokaisen diagnoosin ja vaivan päivystyksessä ku oli vaan verho välissä...

Sama. Kyllä sitä itsekin sai kuulla päivystyksen tarkkailuosastolla, minkä takia kukakin siellä oli. Ja varmasti muut saivat kuulla oman syyni. Eipä siinä mitään, ei se mitään noloa ollut.

Samoin sairaalassa leikkauksen jälkeen tiesin kyllä, mitä vierustoverille oli tehty ja mikä oli tilanne nyt. Samoin hänkin omat juttuni. Mutta eipä sekään vaivannut. Ei ollut mikään nolo vaiva sekään. Meitä tosiaan oli vain 2 siinä huoneessa.

Pienissä kaupungeissa tämä voi olla aika ikävää, kun/jos asiat leviää ympäri kyliä. Isommissa ei sitten niinkään varmaan haittaa. Toisaalta ymmärrän hyvin tämän tilanteen ja eihän se nyt vaan ole mitenkään mahdollista tai edes järkevää jokaiselle omaa huonetta varata.

Tämä on täysin lain vastaista.

Kiva ettei sinua haitannut.

Tuo nyt vain on ihan normipäivää. Suomessa on monia lakeja, joita ei käytännössä vian yksinkertaisesti pystytä noudattamaan.

Eikä tuossa tilanteessa mielensä pahoittaminen olisi auttanut yhtään mitään. Tehnyt tilanteen vain ikävämmäksi. Parempi vaikuttaa vain siihen omaan asenteeseen ja ajatteluunsa silloin, kun on kyse asioista, joille ei voi itse tehdä mitään.

Mitäs semmoisia lakeja on?

Ap

Huhuu?

Oletpas sä hätäinen, jos ei ole heti päivystämässä linjoilla. Rauhoitu hyvä ihminen.

No ensimmäiseksi tulee mieleen lakeja liittyen sote-alan, esim ns vanhuspalvelulaki.

Miksi alan toimijat eivät kantele koko ajan, että lakia ei noudateta!

Ap

Siis piti olla ? äskeisessä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minua nolotti jo synnärillä, kun vieruskaveri miehineen verhon takana kuuli hoitajan iloisesti kailottaessa minulle:”Onko suoli toiminut?” Kiva siinä alkaa sepostaa, onko toiminut ja mitä tuli.

Toinen, mikä tosiaan häiritsee, on ihmisten nimien ja sotujen huutelu.

Eipä paljon tarvitse kirjata muistiin, niin voikin jo esim. tilailla netistä tavaraa itselleen tai antaa sakkoja saadessaan väärät tiedot.

Valitettavasti Suomi on niin köyhä maa että parempaa kohtelua tuskin päivystyksestä tulee saamaan ikinä. Tällä hetkellä sairaalapäivystyksessä kuten myös osastoilla on jatkuva hoitajapula ja siihen ei tarvita enää yhtään lisää nenäkkäitä potilaita aukomaan päätään.