Lue keskustelun säännöt.
Hirvein työ mitä olet tehnyt?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Puhelinmyynti oli pahin, toiseksi pahin oli pikaruokala.
Jotkut muutkin on tuon laittaneet.
Kertokaa tarkemmin siitä, kun ei itsellä kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotisiivous. Jestas minkälaisia koteja voi ihmisillä olla! Eletään kuin siat ja toiset siivoaa, yök.
Toisilla taas oli niin siistiä ja ihanaa, että eipä juuri huomannut että siellä oli siivottu.
Jokainen kynnelle kykenevä siivotkoon omat sotkunsa, pesköön paskarantunsa ja pyykkinsä. Kaikkea se maa päällään kantaa...
Aamen! Top 5 pahimmat asiakastyypit:
- "Tilaan aivan liian vähän aikaa kunnon siivouksen mutta kodin pitää silti kiiltää täydellisenä"-kitsastelijat. Vaikka reippaasti töitä teemmekin, emme ole taikureita.
- Asukkaat, joiden asunnosta löytyy kirjaimellisesti p*skaa. Joko koirankakkaa lattioilta ja huonekaluilta tai sitten ihmisen omaa skeidaa ämpäreistä yms. Hyi saasta! Lika kuuluu siivojan työhön, mutta rajansa kaikella.
- Koiranomistajat, joilla on vihainen räksyttävä piski jota he eivät saa millään kuriin. Koira saattaa jopa purra siivojaa, mutta omistajaa ei tietenkään kiinnosta pätkän vertaa. Eihän juuri se heidän Mustinsa sillä mitään pahaa tarkoita!
- Ylineuroottiset tapaukset. Jokaikinen pölyhiukkanen pitää saada ihan joka paikasta, mutta herranjumala mitään esineitä ei saisi liikutella siivouksen aikana! H*lvetti pääsee irti jos matto on kolme millisenttiä eri paikassa moppauksen jälkeen.
- Puheripuliset. Sen ymmärtää, että etenkin yksinäisille vanhuksille kotiin tulevat siivoojat ovat potentiaalisia juttukavereita. Olen monia mukavia ikäihmisiä tavannutkin ja olemme saaneet hienoja keskusteluja aikaiseksi. Mutta sitten omaa luokkaansa ovat nämä, jotka oikeasti henkeä vetämättä pölpöttävät seuraten siivojaa huoneesta toiseen häiriten keskittymistä. Kyse ei ole tosiaan enää rupattelusta, jos siivoojan ainoa tehtävä on kuunnella toisen vuodatusta.
(Onneksi on on myös niitä ihania asiakkaitakin.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkotahtinen varastotyö -25 asteen kylmävarastolla.
Oikeastaan muuttohommat oli vielä kauheempia järkkyhuonolla liksalla.Mikä muuttohommissa on hirveää?
No kaikki. Koskaan et tiedä millon päivä päättyy.
Ei voi ottaa eväitä vaan pakko hotkia ruoka millon missäkin (kallista)
Raskaatkantamukset hissittömissä taloissa, selkä hajoo.
Vessoissa ei aina, paperia.
Jos tuut kohteeseen omalla autolla parkkiongelmat.
Talvella ulkona kylmä ja sisällä hiki.
Ja palkka sen 10e rapiat ja sitte kyselet että mikä on hirveää??
Huh, pystyn samaistumaan kertomuksiinne... Itselle työnä ehkä pahinta oli nuorena risteilyaluksilla, tai ravintolan vessassa, joutua välillä jotain oksennuksia siivoamaan, yäk ei oo tullu ikävä. Mutta oikeesti pahinta on ollut olla uutena sesonkityöntekijänä ihan kivassa duunissa, jossa vanhemmat eukot, yleensä eläkeikää lähestyvät, vittuilevat epäsuoraan ja selän takana puhuvat paskaa, minkä kerkeävät... Tälläisiä sairaita yksilöitä varmasti löytyy nuoremmistakin, ja jopa miespuolisiakin, monilta työpaikoilta armaassa kotomaassamme, valitettavasti!
Vierailija kirjoitti:
Mikään työ ei ole ollut hirveää, vain kun on pelännyt huutamista. Olin jo kai 40 v. ennen kuin oli rohkeus puolustaa.
Tapa että kaikki haukuttiin lyttyyn oli meidän nuoruudessa, sitten kehuttiin kun henkilö oli poissa.
Voin tehdä kaikkea työtä, siivota, laittaa ruokaa kotioloissa iloisin mielin tuntikausia, moni muukin joita tunnen. Mutta huutamista harva kestää.
Taidat olla nainen. Mulle jos joku huutaisi töissä niin turpiin sais. Ei ole vielä kukaan huutanut.
M39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelinmyynti. henkisesti raskasta. Lentokonesiivooja fyysisesti raskasta. Kumpi pahempi? Se siivous olis ollu ihan jees jos olis ollu AIKAA.
Henkilökohtaisena avustajana äärettömän katkeralla ja vihamielisellä työnantajalla.
Mm hänen isomman vessakeikan (pyyhin) jälkeen en saanut pestä käsiäni, vaan käskytystä suoraan siirtämään häntä pyörätuolissa. Kertakäyttöhanskoja ei saanut käyttää (”olen ihminen enkä mitään saastaa” oli perustelu), henkilönostimen käyttö oli kielletty (”en ole tavara”) – nostin oli vaatekaapissa osiin purettuna.
Sukkia olisi pitänyt saada pyykin jälkeen pitänyt saada venytettyä sekä pituus- että leveyssuuntaan. Kun toiseen suuntaan venyttäminen vei mittaa toisesta, hirveä raivari.
Lähdin lopulta kesken päivän sopimatta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkotahtinen varastotyö -25 asteen kylmävarastolla.
Oikeastaan muuttohommat oli vielä kauheempia järkkyhuonolla liksalla.Mikä muuttohommissa on hirveää?
No kaikki. Koskaan et tiedä millon päivä päättyy.
Ei voi ottaa eväitä vaan pakko hotkia ruoka millon missäkin (kallista)
Raskaatkantamukset hissittömissä taloissa, selkä hajoo.
Vessoissa ei aina, paperia.
Jos tuut kohteeseen omalla autolla parkkiongelmat.
Talvella ulkona kylmä ja sisällä hiki.Ja palkka sen 10e rapiat ja sitte kyselet että mikä on hirveää??
Kyselen koska olen välillä miettinyt, että hakisin niihin hommiin. Kiitoksia erinomaisesta vastauksestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhusten hoivapaikassa. 8 asukasta hoidettavana, 5 sängystä nostettavaa. Yksin jouduin tehdä, en saanut apua. Eräs ylipainoinen asukas tippui nostolaitteesta, kun yksin jouduin häntä avustamaan. kukaan ei tullut apuun. Määrä-aikaista työsuhdettani ei jatkettu, koska en kuulemma ollut pätevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varhaiskasvatus. Ei missään nimessä lasten vaan OLOSUHTEIDEN takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varhaiskasvatuksen opettaja
Varhaiskasvatuksen sosionomi
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
Päiväkodin johtaja
Päiväkotiavustaja
🤮
Tämänhetkinen työ. Olen ihan raato väsynyt. Siivoan vanhainkotia ja toista yksikköä. Omat vaatteet reppuun kun pitää vaihtaa paikkaa kesken päivän. Mitotukset my ass.... Kuivuneita paskarantuja pöntössä, räkäklimppejä ja muuta mukavaa. Yöh. Olen lähihoitaja, mutta sekin työ oli luksusta tähän verrattuna. Hoitajat katsovat vielä nenänvarttaan pitkin, kun olen vain siivooja. Huh. En voi vielä lähteä, menetän kesälomat.
Laitoshuoltajana sairaalassa.
Koko ajan sai kuulla vittuilua sairaanhoitajilta ja osastonhoitajilta.
Eristyssiivoukset...aarrgg! Helvetin raskaita fyysisesti, erityisesti norovirus huoneiden kohdalla sai jännittää iskeekö virus nyt vai huomenna.
Ei vaan pysty enää..
Kasvihuoneen/kylmätilan siivous. Varmaan olisi ollut ihan ok työ mutta omistaja kulki perässä, vittuili ja valitti kaikesta. Ei ollut tervetullut olo alusta alkaen.
Siivoaminen, ihan kaikki kohteet. Alipalkattua paskaa.
Liikenteenohjaaja 1990-luvulla. 12 tuntisia vuoroja ilman vessa- tai ruokataukoja (asfalttiäijät kävi pusikoissa kusella) sään armoilla, esimies sovinnistinen omaan erinomaisuuteensa (omasta mielestään) rakastunut limaisten juttujen kertoja. Ja lisäksi kuuntelet jonottamaan kyllästyneiden autoilijoiden p ä ä n aukomisia, että "pitäkää vaan enemmän kahvitaukoja", kun et ollut päässyt kymmeneen tuntiin vessaan. Joo, ei ole ikävä tuota pestiä. Terveisiä pohjois-suomalaisille, jotka tunnisti firman.
Tein n. 30 vuotta sitten lastenhoitajan sijaisuuksia päiväkodeissa suuressa eteläsuomalaisessa kaupungissa. Kerran minut pyydettiin sijaiseksi tuikituntemattomaan päiväkotiin, ja toki menin. Paikan päällä kävi ilmi, että kahdesta ryhmästä puuttui kaikki työntekijät, ja nämä lapsiryhmät oli yhdistetty ja ne tulivat minun vastuulleni. Lapset olivat 5-6 -vuotiaita ja heitä oli siis paljon. En tuntenut ketään, en tiennyt mitään ryhmän rutiinista, eikä kukaan kertonut minulle mitään. Lapset huusivat ja juoksentelivat ympäriinsä. Myönteisiä oli, että kukaan ei kuollut tai loukkaantunut pahasti. Omat vaurioni olivat lähinnä henkisiä. Vieläkin pystyn palauttamaan sen paniikin tunteen kehooni.