Sinmä ei-hyvännäköinen: Mistä tajusit olevasi ruma?

Kyllähän sitä tietää olevansa ruma, vuosikymmenten kokemuksella. Olen aina tiennyt jääväni täysin rannalle, ellen yritä kovaa ja jatkuvasti. Syntyjään ruman on oltava vahva ja kestettävä pitkiä jaksoja yksin, on vain jaksettava luottaa siihen että jotain ilmaantuu.

Jotenkin kaikkein vastenmielisintä on lukea niitä ihannemiesteorioita, joiden mukaan akateeminen, sosiaalinen ja liikkuva mies on sitä suosittua ainesta. Täyttä paskaa! Ulkonäkö on sata kertaa tehokkaampi väline kuin mikään muu.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:05"]Se ei ole kyllä mikään rumuuden mittari ettei baarissa lähestytä.
[/quote]

No kyllähän se nyt sentään jotain tarkoittaa jos joku saa miesten huomiota ja kehuja jokaisella baarireissulla ja joku ei koskaan.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 15:51"][quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 15:34"]

 Kukaan ei kehu ulkonäköä. 

[/quote]

Ainiin, tuo unohtui vähän niinkuin itsestäänselvyytenä. Usein kuulee naisten puhuvan "tottakai jossain baarissa on aina joku kehumassa kauniiksi", tai "no kyllähän sitä perään tietty huudellaan" tai muuta vastaavaa jossa pidetään kehuja itsestäänselvyytenä, ainakin jos liikkuu yöelämässä. Ei mulle ole koskaan kukaan tullut mitään kehumaan, ja sellaiset "tyhmimmät iskurepliikit" -ketjut kuulostaa omiin korviin aivan uskomattomilta - ihanko oikeasti (useimmille?) naisille sellaisia puhutaan? Se mitä minä kuulen esim. baarissa on "hei onko tää tuoli varattu? Ai ei, no mä vien sen sitten tuonne meidän pöytään".

--3, eli nainen jonka ympäriltä tuolit viedään --
[/quote]

Tämä ei ihan aina pidä paikkansa. Täällä ujo kaunis nainen joka ei saa kohteliaisuuksia. Ihmiset näkee ilmeestä että säikähdän jos lirkutellaan. Eli kaikki yhteydenotot ovat asiallisia.

Terkuin ex-katalogimalli.

Noita yökerhokuvia katsellessa tulee mieleen että tuon näköiset pojat ja miehet nirsoilee naisten ulkonäön suhteen, voi voi.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:05"]

Se ei ole kyllä mikään rumuuden mittari ettei baarissa lähestytä.

[/quote]

On se naiselle jos on käynyt vuosikausia baareissa eikä koskaan kukaan lähesty.

Siitä kun äiti katsoi minua ja alkoi itkemään ja sanoi "herrajumala sinä olet ruma." Sitten sisarukset tulivat paikalle ihmettelemään äitin itkua ja äiti osoitti minua ja sisarukset alkoivat itkemään ja sanoivat "Miksi olet noin ruma?"

En varmaan ole sentään ruma, muta en hyvännäköinenkään. Tajusin asian ala-asteikäisenä peilistä.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 15:32"]Jo tarhaiässä muut lapset osasivat sen minulle kertoa. Ala-asteella aina osattiin melkein joka välitunnilla käydä muistuttamassa ettei vain pääsisi unohtumaan. Ylä-asteella se kirjoitettiin takkini selkämykseen ja päälleni syljettiin kun kuljin käytävällä että en vaan rupeaisi kuvittelemaan itseäni mitenkään kauniiksi. Lukiossa taas suljettiin kokonaan kaikesta kanssakäymisestä jotta voisin kaikessa rauhassa pohtia rumuuteni syvintä olemusta. 

Lukion jälkeen luustoni oli kasvanut aikuisten mittoihin ja pääsin lopulta leikkaukseen jossa kieroon kasvaneet kasvoluut oikaistiin ja väärin paikkoihin kehittynyt lihaskudos poistettiin tai siirrettiin oikeille paikoilleen. Nykyään peili sanoo että olen aika lailla samannäköinen kuin aina kaunottarena pidetty siskoni. Miehetkin käyvät välillä sen minulle sanomassa, jotkut heistä entisiä luokkakavereitani jotka eivät enää tunnista minua tai eivät vain muista heitelleensä minua tavaroilla ja keksineensä minusta pilkkalauluja.

Kaunis en kuitenkaan ole. Naamasta viis, sisältä olen ruma ja tulen aina olemaankin. En syntynyt sisältä rumaksi vaan minuun hakattiin haavoja kunnes minusta sellainen tuli. Ihmiset hokevat miten minun vain pitäisi päästä siitä yli. Mutta kuinka se kaikki pyyhitään pois ja vedetään kaunis hymy naamalle? Kukaan ei kerro. 

N21
[/quote]

Ei uskottava tarina

[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 06:11"]Siitä kun äiti katsoi minua ja alkoi itkemään ja sanoi "herrajumala sinä olet ruma." Sitten sisarukset tulivat paikalle ihmettelemään äitin itkua ja äiti osoitti minua ja sisarukset alkoivat itkemään ja sanoivat "Miksi olet noin ruma?"
[/quote]
ei kai tuo ole totta? Miten äiti voi tuollaista tehdä?

Mä olen vielä ei-hyvännäköinen, mutten vielä ruma.

En olisi hoksannut itse, mutta kaveri huomautti asiasta ja kehoitti käyttäytymään tilanteen mukaisesti.

"No girl thinks she's beautiful, until a guy comes along and makes her feel like she is."

Minua ei ole kukaan koskaan kehunut kauniiksi. Ehkä jos joku kehuisi ja saisi mut tuntemaan itseni kauniiksi, ihanaksi ja haluttavaksi, siihen alkaisi itsekin uskoa.