Lue keskustelun säännöt.
Mitä olet oppinut matkustelusta?
Moni joka matkustelee paljon sanoo, että on oppinut paljon matkustelusta.
Mitä siitä sitten oppii?
Se on jäänyt vähän hämäräksi.
Kommentit (496)
Että puhtaassa ja lämpimässä merivedessä on ihanaa uida. Että se on todellakin eri asia kuin Suomen kesän kylmässä merivedessä uiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen että matkusta aina kun voit, lähelle ja kauas! Ja että tosiaan meidän kärpäsenkakkelin ulkopuolella on kokonainen, ihana, kaunis, monimuotoinen maailma.
Joskus käytiin Sansibarilla 5-tähden resortissa. Resortti oli tietty moitteeton, mutta matka resorttiin lentokentältä näytti aika hyvin todellisuuden missä paikalliset elävät. Yksi yö resortissa maksoi jotain 500e, mahdollisesti enemmän kuin paikalliset tienaavat vuodessa.
Sen olen oppinut, että en tykkää matkustelusta.
Olen sekä tehnyt töitä ulkomailla että matkustanut vapaa-aikanani lähes 60 maassa. Kivojen kokemusten, nähtävyyksien ja muiden ohella olen oppinut itsestäni mm. sen, että pärjään monenlaisessa ympäristössä ja osaan näköjään lukea tilanteita sen verran, etten jää jalkoihin, kun tilanteet yhtäkkiä muuttuvat ympärilläni. Mitä vain voi sattua, kun liikkuu maailmalla, mutta tärkeintä on se, miten itse tilanteisiin asennoituu ja sopeutuu ja osaa itsensä niistä tarvittaessa pelastaa. Tämä kaikki on kasvattanut itseluottamustani ja itsetuntemustani paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että parhaat kuvat saa, kun laittaa polvia hieman lomittain ja suihkepullolla vähän sumuttaa vettä niin, että se laskee pisaroina iholle.
Meillä Suomessa on asiat todella hyvin ja huono-osaisista pidetään huolta.
Asuin ulkomailla takavuosina, miljoonakaupungin posh alueella. Hanavettä ei voinut juoda, sähkökatkokset olivat säännöllisiä, kaduilla ei ollut viemäreitä, jätehuolto = roskat poltettiin teiden varsilla, highwaylla 10 litran kattilan kokoisia kuoppia, köyhät olivat todella köyhiä jne.
Vuodenajat ja päivänvalo: asuinmaassani oli vain yksi vuodenaika, joka oli suomalaisittain kesä, lämpötila vaihteli +20 - +50 celsius astetta. Aurinko nousi klo 6 ja laski klo 18, muun ajan oli pimeätä.
En ole koskaan matkustellut, kaksi kertaa käynyt lomamatkalla ja kaksi kertaa työmatkalla ulkomailla. En koe että olisin jäänyt mistään paitsi kun en ole matkustanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, ainakin sen, että asiat voi todellakin tehdä todella monella eri tavalla. Eikä se suomalainen tapa ole aina välttämättä se paras.
Omatoimisuutta on ollut pakko opetella, kun kukaan muu ei puolestani hoitanutkaan asioita.
Suomalainen tekniikan ja hygienian ihannointi saa aikamoisen kolauksen, kun näkee autokorjaamon tienlevikkeellä tai eläinteurastamon torilla. Ja silti ne autot tulee vaan korjatuiksi ja asiakkaat ruokituiksi noissakin maissa.
Tämä itselläkin on ollut varmaan se isoin anti. Asioista voi oppia kirjoista ja ohjelmista paremmin kuin paikan päällä, mutta onhan siinä matkailussa se "näin sen itse" -kokemus oikeastaan se ainoa.
Ihmiset kaipaavat esimerkiksi jutuilta aitoutta, ja siinä matkailu auttaa. Moni on niin pinnallinen että ei oikeasti tahdo kuulla muusta kuin siitä sun kokemuksestasi. Se mitä tiedät jostain aiheesta ei kiinnosta kuin harvoja.
Eli oikeammin, ihmisiä yleensä kiehtoo se tunnekokemus. Ei niinkään ne asiat. Ei edes se että olet jostain jutusta kiinnostunut, vaikka nyt Roomasta tai sukeltamisesta.
Matkailusta ei opi oikeastaan mitään mitä älykäs ja empaattinen ihminen ei muuten osaisi... Miettikää nyt. Miten tyhmä pitää olla, että ainoa tapa tuntea esimerkiksi sääliä jotain nälänhädän uhreja kohtaan on mennä paikan päälle katsomaan? Ja että muita kulttuureita ei voisi suvaita jos ei niitä itse näe?
Jos on empaattinen, niin on sitä kulttuurista riippumatta. Jos ei osaa arvostaa kuin omaa lähilaumaansa, ei se matkailu tätä käytännössä muuta...
Eli matkailusta on oppinut sen, että elämykset on kivoja ja lämmin ilmasto on vaan niin mukavaa. Ja sen että mitä väliä vaikka luonnonvarat tuhlaantuvat, kunhan minä saan itselleni hyvän mielen.
Tarkoittaako tämä, että "mitä olet jotain kautta oppinut matkustelusta vai mitä matkustelu on opettanut elämästä yleensä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista yleistä avarakatseisuutta moniin asioihin. Ei siis niinkään että olisin oppinut jonkun tietyn asin x vaan matkustelu on muokannut maailmankuvaa ja sitä miten suhtaudun ihmisiin ja miten puhun ihmisille.
On vaikuttanut myös siihen, etten näe politiikkaa aina niin mustavalkoisena.
Nämä nyt tuli mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseenalaistamista. Ymmärrän paremmin, miten paljon mielipiteemme ja käyttäytymisemme on kulttuurin ohjaamaa.
Olen kyseenalaistanut kaiken jo lapsesta asti. Mua on kannustettu siihen kotona. Olin sen takia aika usein koulussa vaikeuksissa koska ajattelin omilla aivoillani. Tiedostan liiankin hyvin Suomen kulttuurin huonot puolet. Tunnen paljon työkavereita jotka harrastavat matkailua, mutta he ovat tiukkapipoisempiä hyssyköitä kuin minä töissä. Moikkaan kaikkia, vaikka tuppisuut eivät moikkaisi takaisin.
Olis loogisempaa, että nää supermatkailijat tois sitä avoimempaa, rennompaa kulttuuria Suomeen. Ehkä he ovat sitten oppineet, että " maassa maan tavalla " ja pitävät tietonsa itsellään?
Tää on mielenkiintoinen kysymys että miksi se seinäruusukulttuuri ei muutu miksikään vaikka moni viettää lomansa reissussa.
Voi, antakaa meidän suomalaisten olla sellaisia kuin me luonnostaan olemme. Miksi pitäisi alaa teeskentelemään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, olenko oppinut yhtään mitään. Joka paikassa on yhtä ahdistavaa.
En oikeastaan pidä matkustelusta. Mielummin teleporttaisin kohteeseen X.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomailla (Euroopassa olen eniten matkannut) ollaan rennompia ja välittömämpiä. Toisaalta jos jokin asia ei toimi siellä ollaan erittäin piikkisiä ottamaan kritiikkiä vastaan. Samoin lainvastainen menettely on yleisempää, kuten käteismaksujen yleisyys, taksien ja kaupustelijoiden vedätys...
Rooman ja Pariisin katukuva ei ollut täynnä sellaisia stereotyyppejä mitä ajattelin... turismin ja sen toisen syyn takia.
Suomen ruoka- ja ravintolakulttuuri on surkea.
Saksassa kuulut b-luokkaan jos et puhu kieltä.
Italiassa on naurun aihe mennä "aikuisena" 20v:nä katsomaan leffaan Harry Potteria.
Yleisesti miten asiat hoidetaan ja millainen asenne ja ilmapiiri on vaihtelee paljon maittain. Suomalaiset eivät mielestäni ole ollenkaan sisäänpäinkääntyneitä ja ahdasmielisiä, pienenä maana olemme oppineet suhtautumaan hyvin avoimesti vieraisiin kulttuureihin. Muissa (suuremmissa) maissa oma kieli ja kulttuuri on se ykkönen.
Olen oppinut arvostamaan puhtautta, luontoa ja turvallisuutta. Olen oppinut, että on ollut onni syntyä Pohjoismaahan, jossa on em. asiat kunnossa. Olen oppinut, että maaseudulla (maasta riippumatta) törmää ystävällisiin ihmisiin ja kaupungeissa kaikilla on kiire. Olen oppinut, että raha yksistään ei tuo onnea. Voisin yhtyä sanontaan, että "Kiersin maailmaa löytääkseni ja lopulta löysin kaiken itsestäni.
Sen, että Suomessa asiat on suhteellisen hyvin. Olen matkustellut hyvin laajasti, sekä erittäin rikkaassa maissa, että köyhissä ja siltä väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Sen että matkusta aina kun voit, lähelle ja kauas! Ja että tosiaan meidän kärpäsenkakkelin ulkopuolella on kokonainen, ihana, kaunis, monimuotoinen maailma.
Etpä näytä oppineen mitään!
Eniten koen oppineeni ruokakulttuureista ja luonnosta. Mut pääoppi 50 eri maan jälkeen on se, että Suomessa on asiat monella tapaa aivan helvetin hyvin ja siitä kannattaa olla kiitollinen joka päivä.
Että joka maassa ihmiset valittavat omasta maastaan. "Meillä kaikki on huonommin", on kansallinen stereotypia monessa a paikassa paitsi ehkä Yhdysvalloissa.
Että eriarvoisuus on vakava ongelma ja kolonialismi jätti maailman kamalaan kuntoon.
Että suomalaiset ovat eristynyttä kansaa maantieteen vuoksi, ilmasto on kamala vaikka yhteiskunta toimii.
Että pohjoismaisilla tulonsiirroilla ehkäistään aseellisia vallanukumouksia.
Suomessa korruptio on piilossa eliitin pöytälaatikoissa, muualla avoimempaa.
Että Suomi on hätkähdyttävän rasistinen maa.
Samalla kovin rakas, kulttuurisesti rikas, jos vaikkapa taidetta ajattelee
Oppinut sen, että Suomessa on asiat todella hyvin.
Niinkin arkinen asia kuin hanasta tuleva puhdas juomakelpoinen vesi.
Vessat, ruoka. Yleinen siisteys toki siinäkin voimme vielä parantaa paljonkin yksilötasolla. (Ettei niitä roskia heitetä pois toisen korjattavaksi)
Parantamisen varaakin on, esim suojatielle tulevalle autoilijat eivät Suomessa anna tietä kuten monissa muissa maissa.
Asiakaspalvelun ystävällisyys, tähän on tulossa muutosta koska kauppaketju on ottanut sen käyttöön ja se tullee leviämäön