Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: ”Olen menettänyt parhaat vuodet” -opiskelijoiden kokemuksia korona-ajasta
03.02.2022 |
Ihan hyvää ajattelua, mutta ihan samalla tavalla me kaikki muutkin etätyöläiset on kärsitty. Siis työtähän se opiskelukin on ja niitä sosiaalisia kontakteja kaipaa etätyöläisetkin.
Ehkä tässä korostuu vähän se nuoren ihmisen aikakäsitys, että elämää jotenkin etenee vääjäämättömästi johonkin ja nyt juuri ne kriittiset vuodet meni ohi. Keski-ikäisyyden lähestyessä tuntuu, että perspektiivi muuttuu, kun huomaa, ettei se elämä ihan niin mene.
Kommentit (901)
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuoria aikuisia halveksitaan ja pilkataan näin paljon? Oikein toivotaan että joudutaan kärsimään. On se niin hauskaa kun ne vähäiset ilonpilkahdukset köyhässä ja työläässä opiskelijaelämässä viedään pois. Muistutan että tuista on leikattu paljon viimeisen 10v aikana ja samaan aikaan eläminen on kallistunut koko ajan, en tunne ketään opiskelijaa joka ei tekisi töitä opintojen ohella. Mutta mehän ollaan niin laiskoja ja hemmoteltuja eikä tiedetä mistään mitään. 🙄 Kiitos teille vanhemmille aikuisille, joilla on empatiaa meitä nuorempia aikuisia kohtaan. Turha lietsoa sukupolvien välille riitaa, ei me nuoremmatkaan olla teitä pilkattu kun olette mediassa ja palstalla tuskailleet lapsiarjen vaikeutta koronan aikana jne.
No voi jee, muiltako ei ole jäänyt arjen valonpilkahdukset pois. Etätyöläiset nököttää yksin kotona päivät pääksysten ilman kontakti muihin. Lähikaupasta lounas ja illat sohvalla, kun ei pääse omiin harrastuksiin eikä ravintoloihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni menetti parhaat vuotensa 1939-1945 ja 100 000 suomamalsita, pääosin miehiä ei enää elänyt hyviä eikä huonoja päiviä yhtäkään.
Siitäkin selvittiin.
Harvinaisen hyvä kommentti, antaa hyvää perspektiä ettei kaikki mene aina niin kuin haluaisi. Pieni vinkki: jos haluaa elämässä pärjätä, niin pitää sietää joskus hieman vastoinkäymisiä. Jos nyt ei ole päässyt bilettämään, niin elämä ei siihen lopu.
Se, että on tarve verrata koronaa sotaan kertoo, että on argumentit loppu.
Jos pitää kaivaa sota vertaukseksi, tilannehan on poikkeuksellinen jos yhtään vähäisempää vastoinkäymistä ei keksi, jonka avulla dissata opiskelijoita.
Hyvä, ettet itse ole kokenut sen paremmin sotaa kuin muutakaan siihen verrattavaa, mutta kuitenkin kehtaat vähätellä muiden ongelmia.
Just tämä! Ihmiset, jotka eivät ole sotaa nähneetkään, tulevat keulimaan sotakokemuksilla ja vähättelemään muiden kokemuksia. Säälittävää!
Minulla ainakin on ensi käden tietoa sota-ajasta omilta vanhemmiltani, ei sen kauempaa. Isäni, jonka syntymästä tulee pian 99 vuotta, oli sotatoimissa kolme vuotta, kun hän oli 18-21-vuotias. Eli neiti/nuoriherra näsäviisas voisi pikkuisen hillitä tuota mielensäpahoitusta. On se sen verran huvittavaa.
Nuoriherra näsäviisas... Voi elämä. Et ole itse kokenut sotaa ja meille nuoremmillekin on sodista puhuttu koko elämä. Sinun vanhempiesi kokemukset eivät ole omia saavutuksiasi. Te suuret ikäluokat olette sitä todellista pullamössösukupolvea, joka on saanut kaiken, ja silti sinulla ei ole minkäänlaista empatiaa muita kohtaan ja ratsastat muiden kärsimyksellä. Häpeällistä.
Suuri ikäluokka, my ass. Minä olen syntynyt 1965, lukiossa oli meneillään New Romantics -aika, kun sinne 31 vuotta sitten menin. Lakkaa olettamasta asioita, kun et niistä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni menetti parhaat vuotensa 1939-1945 ja 100 000 suomamalsita, pääosin miehiä ei enää elänyt hyviä eikä huonoja päiviä yhtäkään.
Siitäkin selvittiin.
Harvinaisen hyvä kommentti, antaa hyvää perspektiä ettei kaikki mene aina niin kuin haluaisi. Pieni vinkki: jos haluaa elämässä pärjätä, niin pitää sietää joskus hieman vastoinkäymisiä. Jos nyt ei ole päässyt bilettämään, niin elämä ei siihen lopu.
Se, että on tarve verrata koronaa sotaan kertoo, että on argumentit loppu.
Jos pitää kaivaa sota vertaukseksi, tilannehan on poikkeuksellinen jos yhtään vähäisempää vastoinkäymistä ei keksi, jonka avulla dissata opiskelijoita.
Hyvä, ettet itse ole kokenut sen paremmin sotaa kuin muutakaan siihen verrattavaa, mutta kuitenkin kehtaat vähätellä muiden ongelmia.
Just tämä! Ihmiset, jotka eivät ole sotaa nähneetkään, tulevat keulimaan sotakokemuksilla ja vähättelemään muiden kokemuksia. Säälittävää!
Minulla ainakin on ensi käden tietoa sota-ajasta omilta vanhemmiltani, ei sen kauempaa. Isäni, jonka syntymästä tulee pian 99 vuotta, oli sotatoimissa kolme vuotta, kun hän oli 18-21-vuotias. Eli neiti/nuoriherra näsäviisas voisi pikkuisen hillitä tuota mielensäpahoitusta. On se sen verran huvittavaa.
Nuoriherra näsäviisas... Voi elämä. Et ole itse kokenut sotaa ja meille nuoremmillekin on sodista puhuttu koko elämä. Sinun vanhempiesi kokemukset eivät ole omia saavutuksiasi. Te suuret ikäluokat olette sitä todellista pullamössösukupolvea, joka on saanut kaiken, ja silti sinulla ei ole minkäänlaista empatiaa muita kohtaan ja ratsastat muiden kärsimyksellä. Häpeällistä.
Suuri ikäluokka, my ass. Minä olen syntynyt 1965, lukiossa oli meneillään New Romantics -aika, kun sinne 31 vuotta sitten menin. Lakkaa olettamasta asioita, kun et niistä tiedä.
Tietysti 41 vuotta sitten, typo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni menetti parhaat vuotensa 1939-1945 ja 100 000 suomamalsita, pääosin miehiä ei enää elänyt hyviä eikä huonoja päiviä yhtäkään.
Siitäkin selvittiin.
Harvinaisen hyvä kommentti, antaa hyvää perspektiä ettei kaikki mene aina niin kuin haluaisi. Pieni vinkki: jos haluaa elämässä pärjätä, niin pitää sietää joskus hieman vastoinkäymisiä. Jos nyt ei ole päässyt bilettämään, niin elämä ei siihen lopu.
Se, että on tarve verrata koronaa sotaan kertoo, että on argumentit loppu.
Jos pitää kaivaa sota vertaukseksi, tilannehan on poikkeuksellinen jos yhtään vähäisempää vastoinkäymistä ei keksi, jonka avulla dissata opiskelijoita.
Hyvä, ettet itse ole kokenut sen paremmin sotaa kuin muutakaan siihen verrattavaa, mutta kuitenkin kehtaat vähätellä muiden ongelmia.
Just tämä! Ihmiset, jotka eivät ole sotaa nähneetkään, tulevat keulimaan sotakokemuksilla ja vähättelemään muiden kokemuksia. Säälittävää!
Minulla ainakin on ensi käden tietoa sota-ajasta omilta vanhemmiltani, ei sen kauempaa. Isäni, jonka syntymästä tulee pian 99 vuotta, oli sotatoimissa kolme vuotta, kun hän oli 18-21-vuotias. Eli neiti/nuoriherra näsäviisas voisi pikkuisen hillitä tuota mielensäpahoitusta. On se sen verran huvittavaa.
Et osannut lukea viestiäni. Eli keulit toisen ihmisen kokemuksella, mikä todellakin on huvittavaa ja säälittävää.
Niin sinäkin, kun luulet tietäväsi, miten vanhempi kansanosa on koronasta kärsinyt tai sinun mukaasi ollut kärsimättä. Sinä nyt et tiedä yhtään mitään mistään ja siksi olet noin piikit pystyssä. Maailma kyllä sinuakin vielä opettaa, siitä voit olla varma.
Kukahan täällä on piikit pystyssä? Melkoista projisointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskeluaikojen bileet oli elämäni parasta aikaa, joten ymmärrän harmituksen, ettei niitä pääse kokemaan. MUTTA vasta kun koette todellisia elämän kovuuksia (työ menee alta kun asuntolainaa on 250te tai lapsi sairastuu syöpään), niin asioita ei vain osaa laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.
Elämä tulee opettamaan.
Siksipä olisikin ensiarvoisen tärkeää että ihminen joskus saisi kokea huoletontakin aikaa.
Ei mun opiskeluaika ainakaan ollut huoletonta. Stressiä tenteistä, oppimisesta, kurssisuorituksista, harjoitustöistä jne. Piti opetella ottamaan vastuu omasta opintosuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta. Lapsuus on ainut huoleton aika ihmisen elämässä ja se loppuu teininä.
No nyt ei lapsetkaan ole sitä huoletonta aikaa saaneet. Parhaillaankin ovat koronataiston eturintamassa.
Eikä sitä kokeneet nyt myöskään teinit. Eikä edelleenkään koe. Ks yllä.
Pienten lasten elämäähän on rajoitettu kaikkein vähiten. Päiväkodit on auki ja muuten lapsen elämä on kotona perheen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskeluaikojen bileet oli elämäni parasta aikaa, joten ymmärrän harmituksen, ettei niitä pääse kokemaan. MUTTA vasta kun koette todellisia elämän kovuuksia (työ menee alta kun asuntolainaa on 250te tai lapsi sairastuu syöpään), niin asioita ei vain osaa laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.
Elämä tulee opettamaan.
Siksipä olisikin ensiarvoisen tärkeää että ihminen joskus saisi kokea huoletontakin aikaa.
Ei mun opiskeluaika ainakaan ollut huoletonta. Stressiä tenteistä, oppimisesta, kurssisuorituksista, harjoitustöistä jne. Piti opetella ottamaan vastuu omasta opintosuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta. Lapsuus on ainut huoleton aika ihmisen elämässä ja se loppuu teininä.
No nyt ei lapsetkaan ole sitä huoletonta aikaa saaneet. Parhaillaankin ovat koronataiston eturintamassa.
Eikä sitä kokeneet nyt myöskään teinit. Eikä edelleenkään koe. Ks yllä.
Pienten lasten elämäähän on rajoitettu kaikkein vähiten. Päiväkodit on auki ja muuten lapsen elämä on kotona perheen kanssa.
Lapsia ne eskarilaiset ja peruskoululaisetkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ehdit tehdä töitä 40-50 vuotta, joissa vuosissa se kahdne vuoden etätyö on kärpäsen kakka.
Opinnot kestää 3-5 vuotta jolloin se 2 vuotta tuosta ajasta on iso osa. Eikä se opiskeluaika tai nuoruus ikinä toistu.
Ihmisen elämä kestää nykyisin yli 80 vuotta. Sen aikana ehtii aloittaa opiskelun aika monta kertaa. Ymmärrän tuon esitetyn näkökulman, mutta olen sitä mieltä, että se nuoruus ei mene ohi kahdessa vuodessa. Eikä myöskään opiskelijaelämän kokemisen mahdollisuus. Tässä tilanteessa sitä fuksielämää voi järjestää koko 2020 aloittaneiden vuosikerta vaikka kolmantena vuotena. Järjestämiskysymys.
Ihminen ei ole koskaan parikymppinen opiskelija kuin kerran.
Hyvin harva opiskelee kahta yliopistotutkintoa. Jos opiskelee, opiskelee ne tutkinnot päällekkäin tai ne myöhemmät sitten kun on jo töissä.
Ei kolmannen vuoden opiskelija ole fuksi.
Näissä vastauksissa toistuu juuri se harha, että jotkin asiat on ainutkertaisia ja toista mahdollisuutta ei ole. Ei se elämä ihan niin mene, kun taaksepäin katsoo.
Ei,mutta antaa nuorten pitää jääräpäiset käsityksensä elämästä. Ikäänkuin kaikki on nyt pilalla kun korona sotki opiskeluhulinat.
Entäs ne jotka on pudonneet kauttaaikojen riennoista vaikka sairastumisen takia? Mihin he saavat valittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuoria aikuisia halveksitaan ja pilkataan näin paljon? Oikein toivotaan että joudutaan kärsimään. On se niin hauskaa kun ne vähäiset ilonpilkahdukset köyhässä ja työläässä opiskelijaelämässä viedään pois. Muistutan että tuista on leikattu paljon viimeisen 10v aikana ja samaan aikaan eläminen on kallistunut koko ajan, en tunne ketään opiskelijaa joka ei tekisi töitä opintojen ohella. Mutta mehän ollaan niin laiskoja ja hemmoteltuja eikä tiedetä mistään mitään. 🙄 Kiitos teille vanhemmille aikuisille, joilla on empatiaa meitä nuorempia aikuisia kohtaan. Turha lietsoa sukupolvien välille riitaa, ei me nuoremmatkaan olla teitä pilkattu kun olette mediassa ja palstalla tuskailleet lapsiarjen vaikeutta koronan aikana jne.
No voi jee, muiltako ei ole jäänyt arjen valonpilkahdukset pois. Etätyöläiset nököttää yksin kotona päivät pääksysten ilman kontakti muihin. Lähikaupasta lounas ja illat sohvalla, kun ei pääse omiin harrastuksiin eikä ravintoloihin.
En missään vaiheessa sanonut, ettei kaikki muutkin ole kärsineet koronasta. Vastauksesi todistaa viestini pointin. Minäkin nökötän yksin kotona ilman kontakteja enkä pääse mihinkään, mutta koska olen nuori olen pullamössöä eikä tuon pitäisi olla mikään ongelma? Mikä pakkomielle teillä vanhemmilla on kiistää, että korona osuu kipeästi myös nuoriin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, keski-ikäinen menetin työni koronan takia. Tulevaisuus i sen osalta näytä hääppöiseltä. Sitten ystävä kuoli koronaan. Olen ulkosuomalainen ja kotimaassani on voimassa edelleen todella kovat rajoitukset, mm. kolmen viikon hotellikaranteeni maahantullessa joten Suomessa olen käynyt viimeksi 2,5 vuotta sitten. Mutta juu, voihan se etäopiskelukin olla rankkaa.
Ikävää, mutta ei liity aiheeseen. Täällä on ketjuja myös Keski-ikäisten koronaongelmille ja koronan aiheuttamille vaikeuksille yleensä. Onko kamalaa, jos on yksi ketju aiheesta nuoret aikuiset? Miksi pitää tänne postata näitä "mutta minullapa" kärsimyskilpailukommentteja ja vähätellä muiden ongelmia?
😥
Muita tapoja ilmaista oma henkilökohtainen näkemys julkisessa keskustelussa?
Kontekstintaju on suositeltavaa laajemmassakin perspektiivissä. Nuoret eivät ole erillinen joukko vaan aikuisväestön osa täytettyään 18 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilta tämä aika on vienyt jotain, mutta nyt puhuttiin mitä se on vienyt nuorilta. Ei tästä tarvitse tehdä vastakkain ajattelua. Eikö yhtään riitä ymmärrystä muille, kuin omalle ikäryhmälle. Kyllä on pieni sieluista porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko asiat todella niin kurjasti, että opiskelijat ovat istuneet kaksi vuotta lukkojen takana ilman mitään yhteyksiä ulkomaailmaan ja saamatta koskaan raitista ilmaa?
On! Ja osa on jo sairastunut psyykkisesti. Terveydenhuolto tulee kuormittumaan lisää kun aletaan hoitamaan koronan « jälkipyykkiä».
Sisältö jatkuu mainoksen alla
korona-aika ei ole helppoa kellekään. meidän pitää ajatella että olemme tässä tilanteessa yhdessä ja saada voimia ja tukea toisiltamme henkisesti eikä asettua ketään vastaan. nuorilla on vaikeaa ja se tuntuu pahalta. toisaalta vaikeita aikoja on ollut ennenkin tässä maassa ja silloinkin voi tehdä paljon kuten ulkoilla, lukea ja soitella puhelimella käyttää wa:ta jne. perinteinen opiskelijaelämä on ollut jäissä ja se lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta. yksinäisyys koskettaa meitä kaikkia pandemian aikana joten pidetään huolta itsestä ja toisista ja turvallisuudesta kukin parhaan kyvyn mukaan niin tästä vielä päästään kohti vanhoja hyviä aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, keski-ikäinen menetin työni koronan takia. Tulevaisuus i sen osalta näytä hääppöiseltä. Sitten ystävä kuoli koronaan. Olen ulkosuomalainen ja kotimaassani on voimassa edelleen todella kovat rajoitukset, mm. kolmen viikon hotellikaranteeni maahantullessa joten Suomessa olen käynyt viimeksi 2,5 vuotta sitten. Mutta juu, voihan se etäopiskelukin olla rankkaa.
Kiitos, kun laitat nämä viuruttajat perspektiiviin oikeasta elämästä. Toivon sinulle kaikkea hyvää.
Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, keski-ikäinen menetin työni koronan takia. Tulevaisuus i sen osalta näytä hääppöiseltä. Sitten ystävä kuoli koronaan. Olen ulkosuomalainen ja kotimaassani on voimassa edelleen todella kovat rajoitukset, mm. kolmen viikon hotellikaranteeni maahantullessa joten Suomessa olen käynyt viimeksi 2,5 vuotta sitten. Mutta juu, voihan se etäopiskelukin olla rankkaa.
Ikävää, mutta ei liity aiheeseen. Täällä on ketjuja myös Keski-ikäisten koronaongelmille ja koronan aiheuttamille vaikeuksille yleensä. Onko kamalaa, jos on yksi ketju aiheesta nuoret aikuiset? Miksi pitää tänne postata näitä "mutta minullapa" kärsimyskilpailukommentteja ja vähätellä muiden ongelmia?
Niin, ja pysyttäisiin edes niissä koronakokemuksissa, mutta mukaan nostetaan kaiken maailman koettelemukset sotavuosista alkaen – ihme ettei kukaan ole vedonnut vielä siihen, kuinka suuret nälkävuodet olivat paljon suurempi pahempi kriisi kuin korona. Voisiko edes kerran antaa nuorille foorumin puhua ihan aidosti omista huolistaan ilman vertailua ja vähättelyä? Nuoret saavat ilman koronaakin kuulla ihan riittävästi sitä, etteivät heidän ongelmansa tai huolensa ole aitoja. "Odota vaan, kun tulet vanhemmaksi ja opit, mitä oikeat ongelmat on." Sitä näkee tässäkin ketjussa.
Nämä "kontekstin taju" kommentit kuulostavat siltä, että "olkaa hiljaa ja kuunnelkaa miten vaikeaa meillä keski-ikäisillä on" . Kyllä tiedetään, että huonomminkin voisi asiat olla. Päivittäin olen kiitollinen siitä, mitä minulla on. Silti korona ja sen aiheuttamat menetetyt kokemukset harmittavat. Vielä enemmän harmittaa eräiden vanhempien henkilöiden halveksunta, pilkka ja vahingonilo omaa sukupolveani kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ylikorostettua näissä jutuissa tuo menetetty ”opiskelijaelämä”. Sitä armotonta ryyppäystä ja rälläämistä joka viikonloppu harrastaa vain tietty prosentti opiskelijoista. Ja sen väliin jäämisestä maksa kiittää.
Huomaa, ettet ole koskaan opiskellut mitään. Etkä tunne lainkaan opiskelijaelämää. Jatkuva uuden opettelu on voimille käyvää. "Armotonta ryyppäystä ja rälläämistä" opiskelijaelämästä on pieni mutta sinänsä tärkeä osa. Kun päivät täyttyvät uuden oppimisesta, aivot kaipaavat rentoutusta ja joskus ihan tyylipuhdasta nollaamista. Harrastukset, opiskelijajärjestöjen järjestämät hyvinkin erilaiset tilaisuudet ja jopa oman opiskelijajärjestön tiloissa hengailu on ollut kiellettyä. Opiskelijat ovat istuneet pikkukämpissään yksin. Se on sadistista.
Niin, ja opiskelijoilla ei ole varaa eikä halujakaan ryyppäillä viikonloppuisin elämäm koululaisten kanssa, tapahtumat ovat aina viikolla.
Minua on kyllä harmittanut nuorten puolesta, kun muutamat ikävuodet menneet ihan hukkaan eristyksissä...parikymppinen on kuitenkin vaan kerran..kun mietin itseäni vaikkapa 18-20-vuotiaana, elin huoletonta, hauskaa opiskelijaelämää, juhlittiin ja käytiin reissuissa, festareilla.... mitä pahaa siinä on jos nuorena haluaa juhlia?
Monet palstan kitkeristä ja katkerista tantoista ei edes halua asettua toisten asemaan ja nauttivat muiden(kin) kurjuudesta. Näillehän sopisi, että paikat olisi kiinni ikuisesti ettei vaan kenelläkään ole ikinä hauskaa..
Eihän tuolle mitään voi, ikävää mutta se on valitettavasti tämän hetkistä elämää. Pandemia tuli ja vaikuttaa kaikkiin.
Opiskelu ja opiskeluemä ei ole mitään universaaleja perusoikeuksia. 99% ihmisistä on joutunut pärjäämään ilman sitä. Joo, teillä kävi huono tsäkä, mitä sitten?
Alue: Aihe vapaa
Jos mieluummin on yhteispuuhassa niin kannattaa opiskella alalle, jossa ollaan fyysisesti läsnä. Lastenhoitaja, erilaiset avustajat, sairaanhoitaja, maanviljelijä, roskakuski, palomies, talonrakentaja, siivoustiimiläinen, vartija, järjestysmies, tarjoilija, kokki, myyjä, puutarhuri, asentaja, sotilas, poliisi, ensihoitaja, luokanopettaja, asiakaspalvelija... Töitä riittää ja mielenterveys ei ehdi vappua, kun on kädet täynnä puuhaa ja ryhmä, jossa työtä suunnitellaan ja tehdään. Asiantuntija-aloilla ja akateemisilla pohjilla tuskin etäily ja digitalisaatio ainakaan vähenee.