Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS: ”Olen menettänyt parhaat vuodet” -opiskelijoiden kokemuksia korona-ajasta
03.02.2022 |
Ihan hyvää ajattelua, mutta ihan samalla tavalla me kaikki muutkin etätyöläiset on kärsitty. Siis työtähän se opiskelukin on ja niitä sosiaalisia kontakteja kaipaa etätyöläisetkin.
Ehkä tässä korostuu vähän se nuoren ihmisen aikakäsitys, että elämää jotenkin etenee vääjäämättömästi johonkin ja nyt juuri ne kriittiset vuodet meni ohi. Keski-ikäisyyden lähestyessä tuntuu, että perspektiivi muuttuu, kun huomaa, ettei se elämä ihan niin mene.
Kommentit (901)
Vierailija kirjoitti:
Nämä "kontekstin taju" kommentit kuulostavat siltä, että "olkaa hiljaa ja kuunnelkaa miten vaikeaa meillä keski-ikäisillä on" . Kyllä tiedetään, että huonomminkin voisi asiat olla. Päivittäin olen kiitollinen siitä, mitä minulla on. Silti korona ja sen aiheuttamat menetetyt kokemukset harmittavat. Vielä enemmän harmittaa eräiden vanhempien henkilöiden halveksunta, pilkka ja vahingonilo omaa sukupolveani kohtaan.
Keskustelijoita on paljon, joten nimettömän viestin voi tulkita tulevan toiselta henkilöltä kuin se itse asiassa tulee.
Koettu halveksunta, pilkka ja vahingonilo jonkun kommentoijan taholta voi olla myös vanhemman ihmisen defenssi, turhauma siitä, ettei osaa tai voi auttaa. Ketjussa on myös lohduttavia ja kannustavia kommentteja. Ketju ja aloitus ovat tärkeitä, en sulkisi ketään ulkopuolelle iän tai jo päättyneiden opintojen vuoksi.
Kontekstintaju on tärkeää siksi, että viiltävä kommentti tällaisella palstalla voi olla jollekin ihmiselle ainoa suora vastaus vuosiin tai kuukausiin. Vaikkei olisikaan tarkoitettu iskuksi, voi se suistaa kuormittuneessa ja yksinäisessä tilanteessa olevan ihmisen peruuttamattomiin tekoihin. Minkä ikäisen vain.
Hyötyä tai mitään hyvää ilkeilystä ja kylmyydestä tai ulos sulkemisesta ei koidu. Vaikka olisi kuinka vanha tai nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai nuo niitä elämän parhaita vuosia ole. Kun opiskellaan, biletetään, ryypätään, jne. Tai no, jollekin varmaan sitten on ja jollekin ei. Omalle kohdalle elämä lasten kanssa on miljoona kertaa parempaa. Ja on kyllä korona kurittanut kaikkia ikään katsomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vahvat ihmiset sopeutuvat ja vääntävät olosuhteista parhaat mahdolliset, heikoimmat uhriutuvat.
Uhriutuneista osa kyllä selviää jaloilleen ja lakkaa valittamasta kaikesta mahdollisesta. Mutta ei monikaan yksin. Yksinäisyyden aika on siitä vaarallinen että se altistaa katkeruudelle ja ulkopuolisuudelle.
Ei ole mitään mitä 'pitää' tehdä ja kokea. Eikä ole mitään taattua. Korona on ollut hyvä oppitunti siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahvat ihmiset sopeutuvat ja vääntävät olosuhteista parhaat mahdolliset, heikoimmat uhriutuvat.
Uhriutuneista osa kyllä selviää jaloilleen ja lakkaa valittamasta kaikesta mahdollisesta. Mutta ei monikaan yksin. Yksinäisyyden aika on siitä vaarallinen että se altistaa katkeruudelle ja ulkopuolisuudelle.
Juuri siksi olisikin tärkeää pakottaa itsensä aktivoitumaan edes jollain tavalla. Pahinta on, jos yksin pyörittelee samoja synkkiä ajatuksia päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ehdit tehdä töitä 40-50 vuotta, joissa vuosissa se kahdne vuoden etätyö on kärpäsen kakka.
Opinnot kestää 3-5 vuotta jolloin se 2 vuotta tuosta ajasta on iso osa. Eikä se opiskeluaika tai nuoruus ikinä toistu.
Ihmisen elämä kestää nykyisin yli 80 vuotta. Sen aikana ehtii aloittaa opiskelun aika monta kertaa. Ymmärrän tuon esitetyn näkökulman, mutta olen sitä mieltä, että se nuoruus ei mene ohi kahdessa vuodessa. Eikä myöskään opiskelijaelämän kokemisen mahdollisuus. Tässä tilanteessa sitä fuksielämää voi järjestää koko 2020 aloittaneiden vuosikerta vaikka kolmantena vuotena. Järjestämiskysymys.
Ihminen ei ole koskaan parikymppinen opiskelija kuin kerran.
Hyvin harva opiskelee kahta yliopistotutkintoa. Jos opiskelee, opiskelee ne tutkinnot päällekkäin tai ne myöhemmät sitten kun on jo töissä.
Ei kolmannen vuoden opiskelija ole fuksi.
Näissä vastauksissa toistuu juuri se harha, että jotkin asiat on ainutkertaisia ja toista mahdollisuutta ei ole. Ei se elämä ihan niin mene, kun taaksepäin katsoo.
Tasan tarkkaan jotkut asiat ovat ainutkertaisia. Esim. Vanhojen päivä, yo-juhlat jne lukiolaisella. Opiskelijana sitten muut vastaavat tapahtumat. Niitä nuoruusvuosia ei saa takaisin.
Olen yli 60-v. riskiryhmäläinen ja niin mielelläni olisin suonut nuorille vapauden nauttia ja juhlia, vaikka se sitten olisi vaatinut minulta vielä enemmän eristäytymistä
Mikä estää järjestämästä juhlia myöhemmin tai pienimuotoisesti? Ei mikään! Se on vain järjestelykysymys. On vähän hassua ajatella, että asiat pitää juhlia ”juuri sinä hetkenä” tai muuten kaikki on pilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ehdit tehdä töitä 40-50 vuotta, joissa vuosissa se kahdne vuoden etätyö on kärpäsen kakka.
Opinnot kestää 3-5 vuotta jolloin se 2 vuotta tuosta ajasta on iso osa. Eikä se opiskeluaika tai nuoruus ikinä toistu.
Ihmisen elämä kestää nykyisin yli 80 vuotta. Sen aikana ehtii aloittaa opiskelun aika monta kertaa. Ymmärrän tuon esitetyn näkökulman, mutta olen sitä mieltä, että se nuoruus ei mene ohi kahdessa vuodessa. Eikä myöskään opiskelijaelämän kokemisen mahdollisuus. Tässä tilanteessa sitä fuksielämää voi järjestää koko 2020 aloittaneiden vuosikerta vaikka kolmantena vuotena. Järjestämiskysymys.
Ihminen ei ole koskaan parikymppinen opiskelija kuin kerran.
Hyvin harva opiskelee kahta yliopistotutkintoa. Jos opiskelee, opiskelee ne tutkinnot päällekkäin tai ne myöhemmät sitten kun on jo töissä.
Ei kolmannen vuoden opiskelija ole fuksi.
Näissä vastauksissa toistuu juuri se harha, että jotkin asiat on ainutkertaisia ja toista mahdollisuutta ei ole. Ei se elämä ihan niin mene, kun taaksepäin katsoo.
Tasan tarkkaan jotkut asiat ovat ainutkertaisia. Esim. Vanhojen päivä, yo-juhlat jne lukiolaisella. Opiskelijana sitten muut vastaavat tapahtumat. Niitä nuoruusvuosia ei saa takaisin.
Olen yli 60-v. riskiryhmäläinen ja niin mielelläni olisin suonut nuorille vapauden nauttia ja juhlia, vaikka se sitten olisi vaatinut minulta vielä enemmän eristäytymistäMikä estää järjestämästä juhlia myöhemmin tai pienimuotoisesti? Ei mikään! Se on vain järjestelykysymys. On vähän hassua ajatella, että asiat pitää juhlia ”juuri sinä hetkenä” tai muuten kaikki on pilalla.
Eipä ole koulu järjestänyt niitä peruuntuneita penkkareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, keski-ikäinen menetin työni koronan takia. Tulevaisuus i sen osalta näytä hääppöiseltä. Sitten ystävä kuoli koronaan. Olen ulkosuomalainen ja kotimaassani on voimassa edelleen todella kovat rajoitukset, mm. kolmen viikon hotellikaranteeni maahantullessa joten Suomessa olen käynyt viimeksi 2,5 vuotta sitten. Mutta juu, voihan se etäopiskelukin olla rankkaa.
Ikävää, mutta ei liity aiheeseen. Täällä on ketjuja myös Keski-ikäisten koronaongelmille ja koronan aiheuttamille vaikeuksille yleensä. Onko kamalaa, jos on yksi ketju aiheesta nuoret aikuiset? Miksi pitää tänne postata näitä "mutta minullapa" kärsimyskilpailukommentteja ja vähätellä muiden ongelmia?
Hassua, sillä minun näkemiini "keski-ikäisten koronaongelmia" käsitteleviin ketjuihin on nimenomaan tullut vähätteleviä kommentteja siitä, miten keski-ikäisten pitäisi pitää suut kiinni kun nuorilla ja lapsilla on paljon kurjempaa.
Tämä nyt on sellainen palsta, että täällä vähätellään kaikkia ja ilkeillään kaikille, joita aloitus sattuu koskemaan. Kummallista jos täällä on pyörinyt eikä sitä vielä tiedä.
Se ihmetyttää, että jos yrittää suhteellistaa tai laajentaa omalla kommentillaan kokonaiskuvaa, siitä raivostutaan.
”Että ette te kuitenkaan voi ymmärtää siellä, pää kiinni hemmotellut buumerit.
Liity vaan nyt tähän itkuvirsikuoroon tai häivy!”Jos vertaistukea kaipaa, kannattaisiko etsiä juttuseuraa sitten sieltä, minne ei taatusti eksy vääränlaisia ihmisiä kommentoimaan harmittavine möläytyksineen. Eli opiskelijoiden keskinäisiltä foorumeilta.
Jos olisi kykyä pysyä siinä aiheessa. Mutta ei, kun Talvisota se vaan oli niin rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai nuo niitä elämän parhaita vuosia ole. Kun opiskellaan, biletetään, ryypätään, jne. Tai no, jollekin varmaan sitten on ja jollekin ei. Omalle kohdalle elämä lasten kanssa on miljoona kertaa parempaa. Ja on kyllä korona kurittanut kaikkia ikään katsomatta.
Jos olisin joutunut istumaan etäopiskelussa, niin en olisi tavannut tulevaa puolisoani ollenkaan.
Ja kyllä ne opiskeluvuodet olivat hauskoja ja niitä on mukava muistella.
Jos mietin omaa nuoruutani ikävuosia 18-25 niin ei siellä mitään erityisen hyviä hetkiä ollut. Kosteita iltoja oli paljon ja terveys oli parempi mutta muuten ne vuodet voisi vetää vaikka vessanpöntöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku muukin on tässä joku aika sitten menettänyt oikeasti kaikki vuotensa. ” Kaatuneiden tietokannasta voi laskea, että maaliskuun toisesta päivästä eteenpäin talvisodan loppuun joka päivä kaatui yli 500 miestä. ”
Meillä on vielä optio toipua, näillä ei ollut. Heidän vuokseen meillä nyt on.
Parempi ajatella mitä meillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ehdit tehdä töitä 40-50 vuotta, joissa vuosissa se kahdne vuoden etätyö on kärpäsen kakka.
Opinnot kestää 3-5 vuotta jolloin se 2 vuotta tuosta ajasta on iso osa. Eikä se opiskeluaika tai nuoruus ikinä toistu.
Ihmisen elämä kestää nykyisin yli 80 vuotta. Sen aikana ehtii aloittaa opiskelun aika monta kertaa. Ymmärrän tuon esitetyn näkökulman, mutta olen sitä mieltä, että se nuoruus ei mene ohi kahdessa vuodessa. Eikä myöskään opiskelijaelämän kokemisen mahdollisuus. Tässä tilanteessa sitä fuksielämää voi järjestää koko 2020 aloittaneiden vuosikerta vaikka kolmantena vuotena. Järjestämiskysymys.
Ihminen ei ole koskaan parikymppinen opiskelija kuin kerran.
Hyvin harva opiskelee kahta yliopistotutkintoa. Jos opiskelee, opiskelee ne tutkinnot päällekkäin tai ne myöhemmät sitten kun on jo töissä.
Ei kolmannen vuoden opiskelija ole fuksi.
Näissä vastauksissa toistuu juuri se harha, että jotkin asiat on ainutkertaisia ja toista mahdollisuutta ei ole. Ei se elämä ihan niin mene, kun taaksepäin katsoo.
Tasan tarkkaan jotkut asiat ovat ainutkertaisia. Esim. Vanhojen päivä, yo-juhlat jne lukiolaisella. Opiskelijana sitten muut vastaavat tapahtumat. Niitä nuoruusvuosia ei saa takaisin.
Olen yli 60-v. riskiryhmäläinen ja niin mielelläni olisin suonut nuorille vapauden nauttia ja juhlia, vaikka se sitten olisi vaatinut minulta vielä enemmän eristäytymistäMikä estää järjestämästä juhlia myöhemmin tai pienimuotoisesti? Ei mikään! Se on vain järjestelykysymys. On vähän hassua ajatella, että asiat pitää juhlia ”juuri sinä hetkenä” tai muuten kaikki on pilalla.
Puhumattakaan siitä, että vaikka vanhojen päivä, penkkarit, yo-juhlat jne. ovat sinänsä ainutkertaisia asioita, se KOKEMUS itsessään ei ole. Se kokemus on tietynlainen tunne.
Tätä on ehkä vaikea ymmärtää, jos oma elämä ei ole "viivästynyt" millään tavalla. Jopa teini-iän ihmeellisiä tuntemuksia on mahdollista tuntea vielä vaikka nelikymppisenä, jos elämästä on jäänyt paljon välistä pois. Se, että asiat tuntuvat uusilta, tuoreilta ja ihmeellisiltä ei liity ikään vaan siihen, että ne asiat ovat itselle uusia, tuoreita ja ihmeellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kukaan ei saisi kuolla ihmisten takia". Niin, on mahdollisuus pidentää puolikuolleiden vanhuksien ja elämäntavoillaan terveytensä pilanneiden läskien elämää kieltämällä kaikilta elämä. Siitä tässä on kyse.
Perusterveitä on Suomessa kuollut koronaan 46 kpl 10.3.2020 lähtien. Ikäjakaumaa ei ole kerrottu ja tarkempia määrityksiä koronakuolemalle. Tarkoittaa, että tuokin luku voi todellisuudessa olla paljon pienempi, jos painotetaan tämän viruksen merkitystä asiassa. Miljoonat kärsineet jo kaksi vuotta marginaaliryhmien takia. Siihen päälle kymmenien miljardien lisävelat. Oliko hyvä diili?
Tämänhetkiset nuoriso saa koronasta loistavan syntipukin ihan kaikelle, mistä haluaa tulevaisuudessa valittaa ja uhriutua. Jäi hieno työpaikka saamatta, kun ei ollut sitsejä, missä verkostoitua. Tuli valituksi ihan vääränlainen puolisokin, kun ei päässyt ainejärjestön pirskeisiin saamaan parempaa. Ja tentitkin menivät poskelleen, kun piti yksin opiskella ja oli vain kämänen nettiyhteys, jossa näkyi opiskelukaverien naama ja kuului puhe. Uhuu.
Minä olen kohta 50-vuotias ihminen, jolla on vakaa palkkatyö, puoliso ja lapsia, tilava asunto ja vakaa elämäntilanne, ja tunnen suurta empatiaa koronarajoitusten kurittamia ihmisiä kohtaan, kuten yrittäjiä, tapahtumatyöläisiä, kulttuuriväkeä, hoitokoteihin suljettuja vanhuksia tai nuoria opiskelijoita.
Se, että en ole itse joutunut kärsimään koronarajoitusten vuoksi (ärsyttävää epämukavuutta, hankaluutta ja tylsyyttä toki) ei estä minua ymmärtämästä ihmisiä, joilta rajoitukset ovat vieneet ison siivun toimeentuloa, iloa ja mahdollisuutta ainutkertaisiin kokemuksiin. Eikä se, että elämässäni on ollut myös vaikeuksia, pelkoa, sairautta ja surua anna minulle oikeutta vähätellä muiden kokemuksia.
Olen itse saanut elää hulvattoman (huom. ei huolettoman) opiskelijanuoruuden. Kaikesta stressistä (ihmissuhteet, opintojen haasteet, rahatilanne, työn saaminen) huolimatta valoa siihen toivat juuri ne kaikki tapahtumat, mielenkiintoiset keskustelut ja uudet ystävyydet, joita ei tuosta vaan zoomissa synny. Me tarvitsemme livekohtaamisia. Kun uudessa koulussa et tunne valmiiksi ketään, yhteiset, ainejärjestön/tutoreiden järjestämät tapahtumat ovat kullanarvoisia ja välttämättömiä, että ketään ylipäänsä voi oppia tuntemaan.
Toivon syvästi, että nuoret saavat luotua uusia, riemukkaita tapahtumia ja kohtaamisia - vaikka viettämällä uusi fuksivuosi menetetyn sijaan, koska niillä eväillä jaksaa taas eteenpäin. Toivottavasti ainejärjestöt ottavat nyt kunnon koppia ja järjestävät tapahtumia vaikka eri vuosikursseille, jotta ihmisillä olisi siellä mahdollisuus tutustua toisiinsa kunnolla.
Voimia ja valoa!
Vierailija kirjoitti:
Ei kai nuo niitä elämän parhaita vuosia ole. Kun opiskellaan, biletetään, ryypätään, jne. Tai no, jollekin varmaan sitten on ja jollekin ei. Omalle kohdalle elämä lasten kanssa on miljoona kertaa parempaa. Ja on kyllä korona kurittanut kaikkia ikään katsomatta.
Meidän suvussa ei ole korona ketään kurittanut. Meillä korona ei muuttanut mitään maaseudulla. Joilla vain tullut yökerho bailuihin taukoa ja kehuneet vain että mitään ei siinäkään ole menettänyt päin vastoin rahaa säästynyt ja osa löytänyt uuden harrastuksenkin sen tilalle.
Suurin osa täällä kommentoivista ei tunnu tajuavan nuorten elämää ollenkaan. Jo ennen koronaa nuoret olivat yhteydessä toisiinsa lähinnä whatsappin, snapchatin, tiktokin tms avulla. Tai sitten pelasivat jotain videopeliä kaikki omissa kodeissaan jutellen siinä samalla. Siskontyttäreni vaihtoi koulua koronan aikana, oli tutustunut snäpissä luokkatovereihin jo ennen kuin koulu alkoi. Näkemättä toisiaan. Kyllä se on ihan omasta viitsimisestä kiinni, tutustuuko toisiin vai ei, oli korona tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa täällä kommentoivista ei tunnu tajuavan nuorten elämää ollenkaan. Jo ennen koronaa nuoret olivat yhteydessä toisiinsa lähinnä whatsappin, snapchatin, tiktokin tms avulla. Tai sitten pelasivat jotain videopeliä kaikki omissa kodeissaan jutellen siinä samalla. Siskontyttäreni vaihtoi koulua koronan aikana, oli tutustunut snäpissä luokkatovereihin jo ennen kuin koulu alkoi. Näkemättä toisiaan. Kyllä se on ihan omasta viitsimisestä kiinni, tutustuuko toisiin vai ei, oli korona tai ei.
Nyt ei puhuta koululaisista vaan opiskelijoista.
Kyllä se on todella vaikeaa päästä vieraalla paikkakunnalla yksinänsä tutustumaan muihin, jos ei ole mitään lähitilaisuuksia.
Oma opiskelijani on ekstrovertti ja kova ja sitkeä, joten hän yritti jo koko kesän luoda niitä kontakteja siellä yliopistolla ja onnistuikin.
Silti hänkin itki kertaalleen lokakuussa yksinäisyyttään, koska se elämä oli taaaaaaas supistunut sinne omaan huoneeseen, kaikki kiinni, kirjastoa myöten.
Alue: Aihe vapaa
Tai sitten olet vain hiljaa.