Mitä ajattelet miehestä, joka ei suhteessa osta lahjoja?
Syntymäpäivä ja joululahja jäi muistamatta. Olen loukkaantunut tästä.
Mun mielestä kertoo vain siitä, ettei kunnioita eikä välitä tarpeeksi. Ilmeisesti ei ajattele suhdettamme vakavasti.
Mitä mieltä?
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla minusta kyse. Sopii aloitus täysin.
Kerroin kyllä etukäteen etten osta joululahjoja kenellekään.
Jos minusta on kyse niin turha odottaa isoa muutosta asiaan. Minusta ei ole miehen tehtävä kustantaa treffejä ja lahjoja naiselle koko ajan. Jos en muuten kelpaa niin voit etsiä jonkun toisen itsellesi.
Tällä palstalla pyörii Suomen itarimmat miehet. En ole koskaan elämässäni noin pihejä miehiä tavannut 🙄
Ei se lahjojen osto kaikkea tarkoita. Toiset eivät osta lahjoja, mutta ovat avuliaita muuten.
Jos ihminen ei osta lahjoja, ei ole avulias, eikä jaa kiitosta - niin hän on joko pihi tai täysi törppö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä olisi sellaisen miehen kanssa.
Odotan lahjoja / kukkia jouluna, synttärinä, ystävänpäivänä, äitienpäivänä, naistenpäivänä plus pieniä muistamisia arjessa.
Haluan huomioivan ja romanttisen miehen.
Käske miestäsi tekemään testi viidestä rakkauden kielestä. Jos lahjojen saaminen on hänellä viimeisellä sijalla, voi selittää asiaa. Silloin on kaksi vaihtoehtoa, joko mies oppii puhumaan sinun rakkauden kieltäsi, eli alkaa muistamaan sinua lahjoilla, tai jätät miehen ja löydät jonkun, joka tykkää antaa lahjoja.
Hei satuprinsessa, miksi sinä et halua oppia miehesi rakkauden kieltä? Oletko itsekäs, vai tarvitseeko sitä edes kysyä?
Ja luuletko ihan oikeasti että naistenpäivä on mikään hemmottelupäivä? 😳
Lakatkaa olemasta niin ylimielisiä. Viisi rakkauden kieltä, mikään ei ole automaattisesti parempi kuin toinen, mutta jokaisella on tarve, että kumppani osoittaa rakkauttaan sillä kielellä, mitä henkilö itse puhuu.
Se, että toinen ei syty timanttikorun saamisesta vaan mieluummin näkisi kumppaninsa kolaavan lumet pihalta ei tee kyseisestä ihmisestä parempaa, se vaan tarkoittaa, että hänellä on eri rakkauden kieli. Tuollainen ihminen olisi surkeana, jos hänen kumppaninsa olisi vaikka superrikas mutta huomioisi lähinnä lahjojen kautta. Toinen taas on surkeana, kun ei edes synttärinä tai jouluna muisteta, vaikka kumppani olisikin ajanut nurmikon.
Joku haluaa kuulla kauniita sanoja, kuten ”Minä rakastan sinua” kumppaniltaan, toisen mielestä taas teot puhuvat sanoja enemmän jne.
Naistenpäivän perinteisiin kuuluu kukkienanto.
Naistenpäivän alkuperäinen merkitys ja poliittiset juuret vaikuttavat pitkälti unohtuneen, eikä etuoikeutetut länsimaalaiset kiinnittää huomiota siihen, mitä täytyy vielä tehdä, jotta sukupuolten välillä vallitsisi todellinen tasa-arvo.
Juuri näin. Se on kuin päälle sylkemistä, että naistenpäivää pidetään jonain hyväosaisten länsimaisten daamien hemmottelupäivänä, kun naistenpäivän tarkoitus ei ole se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiset rahat, yhdessä sovitaan käyttö. Tavallaan se lahja olisi pois sinunkin käyttörahoistasi, jos mies ostaisi vaikka pahanhajuisen hajuveden.
Mikä pakko on ostaa pahanhajuinen hajuvesi? Sen verran voisi puolisoonsa kiinnittää huomiota että suurinpiirtein tietää mistä hän tykkää. Se sen lahjan tarkoitus nimittäin on, toisen ajatteleminen.
Sitä toista voi ajatella tavattoman monella tavalla ihan siinä perusarjesta, eikä olla amatööri joka ajattelee toista sen kaksi kolme kertaa vuodessa. Mikä on parempi lahja kuin se yhteinen arki?
Niin että muina päivinä voi ajatella toista mutta jouluna ja synttäreinä ei sovi näin tehdä?
Mikä sinusta on parempi lahja kuin yhdessä tehdä se joulu sille omalle perheelle?
Ei tuollaiset miehet tee sitä joulua yhdessä koko perheelle. Marisevat, kun vaimo huhkii hiki hatussa, mutta silti syövät napansa täyteen eivätkä silti tee mitään. Näiden miesten mielestä joulu ja muut juhlapyhät tulee tekemättäkin.
Höpsis. Ehkä se menee niin, että nainen, jolle lahjat ja miehltä saadut huomionosoitukset ovat tärkeitä, valitsee puolisokseen perinteisen miehen, joka ei osallistu kotitöihin. Oma mieheni ei osta lahjoja, mutta keittiötöistä hän hoitaa 90 % ja jouluvalmistelut teemme yhdessä.
Jos naiselle lahjat ovat tärkeitä, niin silloin hänelle on taloudellinen hyöty rakkautta tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla minusta kyse. Sopii aloitus täysin.
Kerroin kyllä etukäteen etten osta joululahjoja kenellekään.
Jos minusta on kyse niin turha odottaa isoa muutosta asiaan. Minusta ei ole miehen tehtävä kustantaa treffejä ja lahjoja naiselle koko ajan. Jos en muuten kelpaa niin voit etsiä jonkun toisen itsellesi.Tällä palstalla pyörii Suomen itarimmat miehet. En ole koskaan elämässäni noin pihejä miehiä tavannut 🙄
Tällä palstalla näyttää pyörivän Suomen pahimmat naisloiset. Onneksi en ole juuri moisiin oikeasti törmännyt.
Vierailija kirjoitti:
Jos naiselle lahjat ovat tärkeitä, niin silloin hänelle on taloudellinen hyöty rakkautta tärkeämpää.
Kuules nyt, kitupiikki, kukaan ei ole sanonut, että lahjan pitäisi olla kallis. Mutta sulle varmaan jo 10€ vaimoon/tyttöystävään on kauhistuksen paikka. Voin sanoa suoraan, että pidä tunkkis 😂
Minulla on oikein hyvä mies ja rakastan häntä paljon. En itse osta hänelle lahjoja ja olen pyytänyt ettei hänkään ostaisi minulle. En pidä lahjojen hankkimisesta enkä turhasta roinasta. Jos on tarvetta tai halua saada jotain niin on paljon helpompaa kun käy itse ostamassa niin saa mieleIstään.
Miehenä ei ole harmittanut yhtään vaikka vaimo on unohtanut usein mun syntymäpäivät, en mittaa rakkautta näin yhdentekevillä asioilla.
Jos asenne on se, että toista ei halua huomioida ja vaikka tietäisi sen tuovan toiselle onnea, niin vika on silloin miehen asenteessa. Jos oikeasta rakastaa toista, tekee onnen eteen jotain. Huomiointia kumminkin päin.
Mutta on miehiä, jotka koettavat syyllistää naiset mahdollisimman minimitason kohtelun varaan, heillä on jokin ongelma suhtautumisessa naisiin, yleensä. "Minä en ainakaan tikkua ristin eteen laita, naiset vaan hyötyy, mitä hä hemmottella, paskat, muijat on sekaisin, muuta kuin värkki eteen ja tiskirätti kouraan, se on mun mielestä elämää, käy sitte akal tai ei iha sama!."
Syyllistämisen peliin ei kannata mennä lankaan. Joskus teinimpänä menin kun nettipalstoilla oli tätä samaa, ja ajattelin että ei suinkaan pidä pitää omia halua korkealla ja vaatimattomasti en tarvitse mitään, nyt ei kukaan syyllistä ja vihastu, kun sanon että ei ole lahjat mitään ja ja eihän tässä mitään tarvita, niin ollaan hyviä naisia.
Ei. Mies saaa pitää kuin kukkaa kämmenellä ja minä kohtelen myös hyvin. Nostaa jalustalle, kyllä. Jos sellaista ei löydy, se on fine.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla minusta kyse. Sopii aloitus täysin.
Kerroin kyllä etukäteen etten osta joululahjoja kenellekään.
Jos minusta on kyse niin turha odottaa isoa muutosta asiaan. Minusta ei ole miehen tehtävä kustantaa treffejä ja lahjoja naiselle koko ajan. Jos en muuten kelpaa niin voit etsiä jonkun toisen itsellesi.Tällä palstalla pyörii Suomen itarimmat miehet. En ole koskaan elämässäni noin pihejä miehiä tavannut 🙄
Kyse ei välttämättä ole itaruudesta vaan siitä, että lahjojen hankkiminen on epämiellyttävää ja/tai sen kokee turhaksi, kun ei itsekään lahjoista välitä. Itse tietää parhaiten mitä haluaa - ei ole ihan kerta tai kaksi kun saadut/annetut lahjat eivät oikeasti olekaan mieluisia/päätyvät pöytälaatikkoon pölyttymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiset rahat, yhdessä sovitaan käyttö. Tavallaan se lahja olisi pois sinunkin käyttörahoistasi, jos mies ostaisi vaikka pahanhajuisen hajuveden.
Mikä pakko on ostaa pahanhajuinen hajuvesi? Sen verran voisi puolisoonsa kiinnittää huomiota että suurinpiirtein tietää mistä hän tykkää. Se sen lahjan tarkoitus nimittäin on, toisen ajatteleminen.
Sitä toista voi ajatella tavattoman monella tavalla ihan siinä perusarjesta, eikä olla amatööri joka ajattelee toista sen kaksi kolme kertaa vuodessa. Mikä on parempi lahja kuin se yhteinen arki?
Niin että muina päivinä voi ajatella toista mutta jouluna ja synttäreinä ei sovi näin tehdä?
Mikä sinusta on parempi lahja kuin yhdessä tehdä se joulu sille omalle perheelle?
Ei tuollaiset miehet tee sitä joulua yhdessä koko perheelle. Marisevat, kun vaimo huhkii hiki hatussa, mutta silti syövät napansa täyteen eivätkä silti tee mitään. Näiden miesten mielestä joulu ja muut juhlapyhät tulee tekemättäkin.
Höpsis. Ehkä se menee niin, että nainen, jolle lahjat ja miehltä saadut huomionosoitukset ovat tärkeitä, valitsee puolisokseen perinteisen miehen, joka ei osallistu kotitöihin. Oma mieheni ei osta lahjoja, mutta keittiötöistä hän hoitaa 90 % ja jouluvalmistelut teemme yhdessä.
Ei meillä ainakaan ole noin. Mies tekee suurimman osan kotitöistä koska on enemmän kotona kuin minä ja minulla on fyysisempi työ. Keittelee aamukahvit, tuo kukkia arkenakin, halailee ja huomioi koko ajan. Ja lahjoja ei unohda yhtenäkään juhlapäivänä.
En suostuisi seurustelemaan miehen kanssa joka ei osoita rakkautta sanoin, teoin ja lahjoilla.
Voin myöntää suoraan että en tyydy kovin vähään, mutta toisaalta panostan itse parisuhteeseen yhtä paljon. Suhde päättyy lyhyeen jos koen että annan enemmän kuin saan. Ja oma panostukseni mukautuu sen mukaan mitä puolisoni haluaa suhteelta, jos toinen ei esimerkiksi osta lahjoja koska se on hänestä turhaa vaikka tietää sen olevan minulle tärkeää, hän ei ole minulle sopiva puoliso.
Onneksi olen löytänyt rinnalleni kaltaiseni joka osaa sekä panostaa suhteeseen että arvostaa minun panostustani.
Luultavasti ei osaa ostaa oikeanlaista lahjaa tai unohtaa sen, ellei ole kalenteriin merkitty(?). Mitä hän vastasi kun kysyit lahja-asioista parisuhteessa? Toivottavasti äitisi esim. antaa lahjat ja sinä hänelle.
Minä saan lahjan joka aamu. Aamukahvin ja näin talvella lumityöt auton putsauksineen. Saan joka aamu tuntea oloni hemmotelluksi.
Krääsää en tarvitse, ja esimerkiksi naistenpäivä on mielestäni aivan absurdi syy saada lahjoja. En ole valinnut itse sukupuoltani, joten en oikein näe siinä mitään juhlittavaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä olisi sellaisen miehen kanssa.
Odotan lahjoja / kukkia jouluna, synttärinä, ystävänpäivänä, äitienpäivänä, naistenpäivänä plus pieniä muistamisia arjessa.
Haluan huomioivan ja romanttisen miehen.
Käske miestäsi tekemään testi viidestä rakkauden kielestä. Jos lahjojen saaminen on hänellä viimeisellä sijalla, voi selittää asiaa. Silloin on kaksi vaihtoehtoa, joko mies oppii puhumaan sinun rakkauden kieltäsi, eli alkaa muistamaan sinua lahjoilla, tai jätät miehen ja löydät jonkun, joka tykkää antaa lahjoja.
Hei satuprinsessa, miksi sinä et halua oppia miehesi rakkauden kieltä? Oletko itsekäs, vai tarvitseeko sitä edes kysyä?
Ja luuletko ihan oikeasti että naistenpäivä on mikään hemmottelupäivä? 😳
Lakatkaa olemasta niin ylimielisiä. Viisi rakkauden kieltä, mikään ei ole automaattisesti parempi kuin toinen, mutta jokaisella on tarve, että kumppani osoittaa rakkauttaan sillä kielellä, mitä henkilö itse puhuu.
Se, että toinen ei syty timanttikorun saamisesta vaan mieluummin näkisi kumppaninsa kolaavan lumet pihalta ei tee kyseisestä ihmisestä parempaa, se vaan tarkoittaa, että hänellä on eri rakkauden kieli. Tuollainen ihminen olisi surkeana, jos hänen kumppaninsa olisi vaikka superrikas mutta huomioisi lähinnä lahjojen kautta. Toinen taas on surkeana, kun ei edes synttärinä tai jouluna muisteta, vaikka kumppani olisikin ajanut nurmikon.
Joku haluaa kuulla kauniita sanoja, kuten ”Minä rakastan sinua” kumppaniltaan, toisen mielestä taas teot puhuvat sanoja enemmän jne.
Naistenpäivän perinteisiin kuuluu kukkienanto.
Naistenpäivän alkuperäinen merkitys ja poliittiset juuret vaikuttavat pitkälti unohtuneen, eikä etuoikeutetut länsimaalaiset kiinnittää huomiota siihen, mitä täytyy vielä tehdä, jotta sukupuolten välillä vallitsisi todellinen tasa-arvo.
Lopultakin joku on huolissaan myös miesten oikeuksista.
Kyllä tuo kertoo siitä, että aloittajan mies on hyvin välinpitämätön. En katselisi tuollaista miestä.
Jätin sellaisen. Silkkaa vittuilua.
Että se on hyvä mies? Ainoa milloin me ostamme toisillemme lahjoja miehen kanssa, on joulu. Silloinkin sen vuoksi, ettei olisi muille/lapsille kiusallista jos me olisimme ilman lahjoja. Ostamme jotain sovittua/tarpeellista ja usein itse itsellemme, jos jotain haluamme. Mun mies kyllä ostelisi jotain koruja ja kaikkea mielellään, mut mä en halua. Typerää rahan tuhlausta ostella lahjoja ihan vaan siksi, että se on jonkun mielestä joku parisuhteen tunnusmerkki ja mittari. Mä otan mielummin miehen tekemän aamiaisen tai aterian sillon kun on aikaa olla kahdestaan ja kiireettömästi ja pidän sitä monin verroin suurempana välittämisen osoituksena, kuin jotain turhaa krääsää.
En ole ihan koskaan tajunnut sitä, että miten voi olla ihmisiä, jotka suorastaa vaativat kumppaniaan ostamaan lahjoja ja ajattelevat sen olevan joku välittämisen mittari.
En tykkää saada lahjoja mieheltä, paitsi ehkä korkeintään jotain ihan pientä. Haluan mieluummin, että saan itse valita mitä ostetaan. Silloin saan juuri sen mitä haluan. Olisi ikävä saada lahjoja, joista ei pidä tai joita ei tarvitse.
Emme osta lahjoja toisillemme ollenkaan. Tämä sopii meille kummallekin hyvin, sillä yhteisillä rahoilla kumpikin voi ostaa haluamansa. Joulua ja syntymäpäivä juhlitaan, vaikka lahjoja ei osteta.