Mitä suolaista tarjottavaa ylioppilasjuhliin? Ei varsinaista ruokaa

Meillä oli suolaisina lohivoileipäkakkua, kasvipiirakkaa, karjalanpiirakoita ja munavoita sekä tee-se-itse- salaatti eli perussalaatti + kulhoissa eri juttuja.

Kannattaa ainakin tehdä yksi vegaaninen ruoka

Minä annan kakkupohjan kuivahtaa hieman ennen leikkausta, koska se kostutetaan kuitenkin. Pelkällä perunajauholla tehty pohja minun makuuni liian pehmeä. Tuossa Pirkka-jauhossa on mukana riisi-, peruna- ja maissijauhoa ja lisänä psylliumia. 

Itse testaan reseptejä ja aineksia ennen juhlia. Silloin kun vielä saatoin syödä vehnää, muistan testanneeni yli kymmentä tuulihattureseptiä ennen kuin löysin omani.

Laita suolakuppi pöytään ja ruisleipää ja hyvin suolaista voita.

Väsyttää nämä tylsät kyselyt. Katsokaa ne miljoona aikaisempaa samasta aiheesta tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Laita suolakuppi pöytään ja ruisleipää ja hyvin suolaista voita.

Väsyttää nämä tylsät kyselyt. Katsokaa ne miljoona aikaisempaa samasta aiheesta tehtyä.

Medialukutaito? Kun luet otsikon, hyppää vain yli.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ainakin tehdä yksi vegaaninen ruoka

En tee koska vegaaneja ei vieraissa ole.

Vierailija kirjoitti:

Abin äiti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gluteenittomiin tarjottaviin on aina ärsyttävä panostaa ja laittaa rahaa menemään, varsinkin jos tilaa tarjottavat jostain, niin joutuu niistäkin maksamaan paljon. Itse tykkään, että jokaista vierasta ajatellaan, ja  jokaiselle on tarjottavaa. Mutta ne gluteenittomat syötävät jää aina syömättä, vaikka vieraissa olisi joku keliaakikkokin. Ellei joku muu sitten uteliaisuudesta maista gluteenitonta kakkua tms. En sitten tiedä, onko meidän juhlissa olleet ne maailman ainoat keliaakikkopoikkeudet eli neljä lähipiirin ihmistä. He aina sanovat juhlissa, että haluavat ottaa ja maistella ihan samoja tarjottavia kuin muutkin, että ei haittaa, jos tämän kerran nyt jotain muuta syö. Aina kuitenkin tulee siitä huolimatta hankittua sitä gluteenitonta turhaan. Tämän vuoksi en osaa suhtautua vakavasti keliakiaan, vaikka käsittääkseni se on oikea ja ihan vakava sairaus. 

Itse en ota koskaan, jos en ole täysin varma gluteenittomuudesta, Keliakia on autoimmuunisairaus ja jos ei välttele gluteenia, se aiheuttaa suolistosyöpää. Monet välttelevät gluteenia ilman keliakiaa ja silloin voi vaikkapa juhlissa syödäkin. Täytekakun ja kääretortun tekeminen gluteenittomana ei tule juuri kalliimmaksi kuin vehnäjauhollakaan ja ovat todella parempia. 

Täytekakkupohjasta tulee ärsyttävän hapero jos tekee gluteenittomana. Menee vain hermot kun sitä halkaisee ja kakku hajoaa käsiin. 

Meillä on juhlissa kakkupohjana aina perunajauhoon tehty kääretorttupohja, joka sitten kasataan tarjottimen päälle isoksi levykakuksi. Ei ole hajonnut leikattaessa. On myös nopea kasata ja vie vähän tilaa jääkaapissa verrattuna pyöreään kakkuun.

Perunajauhosta saa kyllä ihan hyvän täytekakun. Pitää vain muistaa, että koska kakusta tulee kuohkeampaa kuin venhäjauhoista, ei kannata kostuttaa liikaa. Kun kostuttaa maltilla, ei kyllä hajoa sen enempää kuin perinteinenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Gluteenittomiin tarjottaviin on aina ärsyttävä panostaa ja laittaa rahaa menemään, varsinkin jos tilaa tarjottavat jostain, niin joutuu niistäkin maksamaan paljon. Itse tykkään, että jokaista vierasta ajatellaan, ja  jokaiselle on tarjottavaa. Mutta ne gluteenittomat syötävät jää aina syömättä, vaikka vieraissa olisi joku keliaakikkokin. Ellei joku muu sitten uteliaisuudesta maista gluteenitonta kakkua tms. En sitten tiedä, onko meidän juhlissa olleet ne maailman ainoat keliaakikkopoikkeudet eli neljä lähipiirin ihmistä. He aina sanovat juhlissa, että haluavat ottaa ja maistella ihan samoja tarjottavia kuin muutkin, että ei haittaa, jos tämän kerran nyt jotain muuta syö. Aina kuitenkin tulee siitä huolimatta hankittua sitä gluteenitonta turhaan. Tämän vuoksi en osaa suhtautua vakavasti keliakiaan, vaikka käsittääkseni se on oikea ja ihan vakava sairaus. 

Meillä on juhlissa yleensä Daim-pakastekakku muiden kakkujen lisänä, mikä on gluteeniton. Ei jää syömättä, kun se on meidän yhden lapsen suurin suosikki. Sitä yleensä aidot keliaakikotkin uskaltavat syödä. Monesti teen myös yhden kakkupohjan gluteenittomana, siihen tulee normaalisti paljon kaakaojauhetta, perunajauhoa ja pari lusikallista vehnäjauhoja, jotka voi sitten korvata vaikka kaakaojauheella gluteenittomassa versiossa. Paistan yleensä vielä leivinpaperilla pellillä, niin ei tarvitse kakkuvuokaakaan jauhottaa, eikä tule lisäkuluja. Jauhojen kantaminaation takia keliaakikot eivät aina uskalla niitä kotileivonnaisia syödä, en minäkään uskaltaisi useimmassa tapauksessa. Itse avaan yleensä uudet pakkaukset  aineita, joita käytän noiden leipomiseen, kun normaalisti voin kauhaista samalla mitalla niin vehnäjauhot kuin perunajauhotkin, kun ei se pieni mitään haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laita suolakuppi pöytään ja ruisleipää ja hyvin suolaista voita.

Väsyttää nämä tylsät kyselyt. Katsokaa ne miljoona aikaisempaa samasta aiheesta tehtyä.

Medialukutaito? Kun luet otsikon, hyppää vain yli.

Tuohon luulisi pystyvän ihan normaalillakin lukutaidolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voileipäkakkua kannattaa tehdä reilusti, sillä se on yleensä tosi suosittua. Ja moni ottaa tosi reilun kokoisen palan.

Meillä voileipäkakut teki ylioppilaan sisar, ja aivan liian vähän. Juhlista on nyt 5 vuotta ja vieläkin juhlakalu muistaa mainita, ettei saanut omissa juhlissaan kakkua. Tosin varauduimme noin 80 vieraaseen (isänsä odotti 35) ja vieraita kävi laskujemme mukaa yli 120.

Juhlakalulle terveisiä - täällä yksi joka ei saanut omissa häissään hääkakkua.

Ehdin maistaa lusikallisen kermavaahtoa, kun viereen tuli ihmisiä juttelemaan.  Sillä välin mies söi koko kakkupalan ja orkesteri alkoi soittaa häävalssia.

Siitä eteenpäin olinkin loppuillan tanssilattialla.

Oli kuulemma ollut todella maukas kakku.

Minä teen aina kaikki tarjottavat gluteenittomia ja laktoosittomia, ei ole sen hankalampaa ja sitten kun joku tulee sanomaan että näyttääpä herkulliselta mutta kun on laktoosiimpotentti niin kiva sanoa että kaikki on laktoosittomia ja usein sama henkilö vielä sanoo että minulle pitäisi olla myös gluteeniton niin siitä vaan kaikki on juurikin niitä

Jospa abi nyt hoitaisi ensin ne kirjotukset.

Leipäjuusto, saa valmiina. Makia juusto sama kuin juustokeitto ja uunijuusto, jos saa oikiaa maitoa jostain

Mitä järkeä tehdä monta pientä kun tuolla vaivalla tekisi jo lämpimän ruuan ja vieraat varmasti tyytyväisempiä?

Kyllä se on hyvä että abikin osallistuu. Meillä teki abipoika mumminsa kanssa perinteiset ässät, ja se tekeminen siinä olikin parasta kun saivat jutella ja tehdä yhdessä.

Voihan sitä tehdä useampia suolaisia ja jokunen makea herkku, siinä on perinnettä kerrakseen.

Itse teen aina tilaisuuksissa siten, että mikään ei varmasti lopu kesken. Mieluummin jää yli, kauheita on todella jos joku haluttu loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voileipäkakkua kannattaa tehdä reilusti, sillä se on yleensä tosi suosittua. Ja moni ottaa tosi reilun kokoisen palan.

Meillä voileipäkakut teki ylioppilaan sisar, ja aivan liian vähän. Juhlista on nyt 5 vuotta ja vieläkin juhlakalu muistaa mainita, ettei saanut omissa juhlissaan kakkua. Tosin varauduimme noin 80 vieraaseen (isänsä odotti 35) ja vieraita kävi laskujemme mukaa yli 120.

Juhlakalulle terveisiä - täällä yksi joka ei saanut omissa häissään hääkakkua.

Ehdin maistaa lusikallisen kermavaahtoa, kun viereen tuli ihmisiä juttelemaan.  Sillä välin mies söi koko kakkupalan ja orkesteri alkoi soittaa häävalssia.

Siitä eteenpäin olinkin loppuillan tanssilattialla.

Oli kuulemma ollut todella maukas kakku.

Siinä näkee että naisen pitää aina olla äänessä. Olisit syönyt sen vaikka ihmiset juttelivat.

Hyvä että miehesi söi sen. Seuraavaksi mies syökin lapsen vanukkaat.

Nyt se sieni-tofupiirakka, kuten yksissä vegaanihäissä :D On ainakin kahvitarjoilutason suolaista.

Vierailija kirjoitti:

Leipäjuusto, saa valmiina. Makia juusto sama kuin juustokeitto ja uunijuusto, jos saa oikiaa maitoa jostain

Leipäjuusto on osassa Suomea ehdoton osa juhlapöytää ja toisessa osaa sitä ei tunneta. Pohjois-Suomessa juuston puuttuminen pöydästä on puute, pääkaupunkiseudulla taitaa olla oudompi osa. Itse tarjoan joko lakka-, aprikoosi- tai appelsiinihillon kera. (Tiedänpä, mitä ostaa ensi kerralla kaupasta)

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä tehdä monta pientä kun tuolla vaivalla tekisi jo lämpimän ruuan ja vieraat varmasti tyytyväisempiä?

Mä tykkään juhlissa enemmän just noista piirakoista yms. kuin lämpimästä ruuasta, koska lämmintä ruokaa syö itse joka päivä, piirakoita ja voileipäkakkuja taas ei tuu itse tehtyä.

Varmaan tärkeintä on miettiä vieraita.

Tuleeko pitkän matkan vieraita, vai käykö kaikki monessa paikassa.

Jos tarjoat kevyttä ruokaa ja vieraat tulee näilkäisinä, ekat syö kaikki.

Mieti ekana vieraat, sitten vasta ruuat