Lue keskustelun säännöt.
Ystävä ei kertonut häistä
08.06.2015 |
Olen pettynyt. Meitä on viiden hyvän ystävän porukka, jotka olemme olleet ystäviä jo 15 vuotta. Tänään yksi porukasta ei voinut enää pitää salaisuutta: toinen porukkaan kuuluva oli mennyt eilen naimisiin, mutta oli kutsunut meistä vain tämän yhden, ja häntäkin oli käskenyt olla kertomatta. Tunnen itseni petetyksi. Ystäväni (se joka oli kutsuttu) oli sanonut, että pari halusi pitää häät pienenä, joten paikalla oli vain parin suku ja joitain ystäviä - pääasiassa sinkkuja, ettei puolisoihin tai lapsiin tarvinnut tuhlata rahaa. Mielestäni tämä on OK, olisin totta kai ymmärtänyt jos ystäväni olisi sanonut ettei voi kaikkia kutsua ja joutuu meidät jättämään pois, en olisi tästä loukkaantunut. Minua loukkaa se, ettei morsian kertonut ja pyysi toista ystävääkin salaamaan asian. Tunnen itseni niin typeräksi, kun pari viikkoa sitten kyselin, joko hääpäivä on päätetty, olettaen, että totta kai minut kutsutaan. Häälahjankin ostin kihlauksen jälkeen valmiiksi, kun työmatkalta löytyi eräs juttu, josta morsian pitkään haaveillut. Nyt kai sitten odotan, että ystäväni vaihtaa Facebook-statuksensa tai kertoo itse -ensi viikolla pitäisi nähdä-, joten en voi edes onnitella vielä, kun pitää leikkiä etten ole koko jutusta kuullutkaan. Harmittaa. Mitä teen häälahjalle? Annanko lahjan kun virallisesti kuulen häistä, vai myynkö pois vähin äänin? Kyseessä eräs kaunis kodin tavara, sarjaa jota morsian kerää ja on halunnut, jonka hankin ulkomailta reilulla 150 eurolla, Suomessa arvo tuplaten tuo. Tavallaan haluaisin jättää antamatta, tavallaan kuitenkin luulen, että tuon lahjan antaminen saisi morsiamen häpeämään kertomatta jättämistä - mutta ei sekään minua lohduta.
Kommentit (119)
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 14:05"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:14"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:11"][quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 02:05"] En usko että annan lahjaa. Kello on kaksi yöllä ja yhä märehdin asiaa, enkä saa nukuttua :( Laitan silmät kiinni, ja DING! tulee mieleen, kuinka kirkkain silmin päivästä valehdeltiin ja kuinka tein itsestäni usein idiootin pitämällä itsestäänselvyytenä, että minut kutsutaan. Jo tämä on mielestäni ihan hyvä syy unohtaa häälahja, ja antaa se ennemmin omalle äidilleni. Ja totuuden nimissä: yritän olla jalo, mutta kyllä se kutsumatta jättäminen olisi vähän kaihertanut vaikka ystävä olisi itse heti kkertonut, mutta ei se olisi ystävyyttä kaatanut. Sen sijaan salaaminen tuntuu sellaiselta petokselta, että meidän ystävyys tuskin jatkuu samana. Ap [/quote] Haloo! Sinä pidit itsestäänselvyytenä kutsua, etkä hyväksy sitä, että hääparin juhlat, hääparin päätös? Meillä oli pienet häät, vain minun ja miehen vanhemmat, miehen sisko perheineen, paras ystäväni ja miehen kummityttö (siinä vaiheesa muistaakseni 16v). Pari viikkoa myöhemmin yksi tuttu kantoi meille häälahjan kertoen, että oli ostanut sen aikaa sitten, mutta koska ei saanut kutsua juhliin, toi sen nyt. Oli pakko sanoa, että emme järjestäneet häitä lahjojen takia, joten kiitos vaan, mutta en ota tätä vastaan. Hän oikeasti kuvitteli olevansa parhaita ystäviäni, vaikka oikeastaan oli vain yksi ystäväporukasta, johon paras ystäväni kuuluu. [/quote] Kuulostat melko teiniltä. Toivottavasti ette ole ystäviä enää.
[/quote]
Emme koskaan olleet varsinaisia ystäviä, hän oli yksi ystäväporukasta, johon paras ystäväni kuului. Eräänlainen ulkojäsen, joka tuppautui joka paikkaan ja jolta jouduttiin vuosien mittaan salaamaan kaikenlaisia risteilyjä jne., koska hän oli todella rasittavaa seuraa. Kerran oltiin sillä ystäväporukalla (ilman tätä räyhähenkeä) Tallinnassa ja vain yksi meistä päivitti faceen kuvia, joiden teksteistä saattoi päätellä, että hän oli siellä äitinsä ja siskonsa kanssa. Me nauroimme katketaksemme, kun seuraavana tapaamiskertana tämä ulkojäsen tenttasi moneen kertaan kaveriltamme, että mitä teitte ja miksi et pyytänyt mukaan, jos sukulaisten kanssa olit, hän olisi mielellään lähtenyt jne. Meillä muilla oli päivityksissä jotain "siivouspäivä, kylläpä taas on pölyä" tai "aamujoogan jälkeen maistuu mansikkasmoothie".
[/quote]
Ja tuo oli sun mielestä hauskaa? Mistä vetoa, että olit koulukiusaaja?
[/quote]
Varmaan me 4 tästä 5 hengen porukasta olimme kaikki koulukiusaajia, kun emme halunneet tätä yhtä "jokaisen parasta ystävää" kanssamme Tallinnaan. Hän onnistuu pilaamaan marttyyriasenteellaan tilaisuuden kuin tilaisuuden. Todennäköisesti hän on sukua ap:lle, koska vielähän me emme tiedä, olivatko porukan muutkin kutsuttuina häihin. Sitähän ap ei voi varmaksi tietää, voihan olla, että tuo yksi kutsuttu valehteli sujuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:21"][quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:14"] [quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:11"][quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 02:05"] En usko että annan lahjaa. Kello on kaksi yöllä ja yhä märehdin asiaa, enkä saa nukuttua :( Laitan silmät kiinni, ja DING! tulee mieleen, kuinka kirkkain silmin päivästä valehdeltiin ja kuinka tein itsestäni usein idiootin pitämällä itsestäänselvyytenä, että minut kutsutaan. Jo tämä on mielestäni ihan hyvä syy unohtaa häälahja, ja antaa se ennemmin omalle äidilleni. Ja totuuden nimissä: yritän olla jalo, mutta kyllä se kutsumatta jättäminen olisi vähän kaihertanut vaikka ystävä olisi itse heti kkertonut, mutta ei se olisi ystävyyttä kaatanut. Sen sijaan salaaminen tuntuu sellaiselta petokselta, että meidän ystävyys tuskin jatkuu samana. Ap [/quote] Haloo! Sinä pidit itsestäänselvyytenä kutsua, etkä hyväksy sitä, että hääparin juhlat, hääparin päätös? Meillä oli pienet häät, vain minun ja miehen vanhemmat, miehen sisko perheineen, paras ystäväni ja miehen kummityttö (siinä vaiheesa muistaakseni 16v). Pari viikkoa myöhemmin yksi tuttu kantoi meille häälahjan kertoen, että oli ostanut sen aikaa sitten, mutta koska ei saanut kutsua juhliin, toi sen nyt. Oli pakko sanoa, että emme järjestäneet häitä lahjojen takia, joten kiitos vaan, mutta en ota tätä vastaan. Hän oikeasti kuvitteli olevansa parhaita ystäviäni, vaikka oikeastaan oli vain yksi ystäväporukasta, johon paras ystäväni kuuluu. [/quote] Kuulostat melko teiniltä. Toivottavasti ette ole ystäviä enää. [/quote] Emme koskaan olleet varsinaisia ystäviä, hän oli yksi ystäväporukasta, johon paras ystäväni kuului. Eräänlainen ulkojäsen, joka tuppautui joka paikkaan ja jolta jouduttiin vuosien mittaan salaamaan kaikenlaisia risteilyjä jne., koska hän oli todella rasittavaa seuraa. Kerran oltiin sillä ystäväporukalla (ilman tätä räyhähenkeä) Tallinnassa ja vain yksi meistä päivitti faceen kuvia, joiden teksteistä saattoi päätellä, että hän oli siellä äitinsä ja siskonsa kanssa. Me nauroimme katketaksemme, kun seuraavana tapaamiskertana tämä ulkojäsen tenttasi moneen kertaan kaveriltamme, että mitä teitte ja miksi et pyytänyt mukaan, jos sukulaisten kanssa olit, hän olisi mielellään lähtenyt jne. Meillä muilla oli päivityksissä jotain "siivouspäivä, kylläpä taas on pölyä" tai "aamujoogan jälkeen maistuu mansikkasmoothie". [/quote] Olet hirveä.
[/quote]
Mieluummin mukava reissu kivalla porukalla kuin ilkeilyä, naljailua ja jatkuvaa valitusta yhden taholta. Jos olisimme kertoneet, että lähdemme reissuun, olisi hän päivystänyt satamassa valmiina tulemaan mukaan. Jos hän olisi saanut tiedon jälkikäteen, olisi alkanut kamala meilailu siitä, miten häntä on nyt kiusattu ja jätetty sivuun ja kenen keksintö se oli, että hän ei pääse mukaan. Lisäksi hän olisi organisoinut uuden reissun, jonne olisi ollut pakko lähteä mukaan tai hän olisi soitellut perään pari viikkoa muistaen haukkua siitä, että viimeksi ei kelvannut mukaan. Siis ihan kuin ap.
Kertokaa nyt kaikin mokomin mille alapeukutatte? Sille etten halua häitä? t.83
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 15:35"][quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:21"][quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:14"] [quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:11"][quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 02:05"] En usko että annan lahjaa. Kello on kaksi yöllä ja yhä märehdin asiaa, enkä saa nukuttua :( Laitan silmät kiinni, ja DING! tulee mieleen, kuinka kirkkain silmin päivästä valehdeltiin ja kuinka tein itsestäni usein idiootin pitämällä itsestäänselvyytenä, että minut kutsutaan. Jo tämä on mielestäni ihan hyvä syy unohtaa häälahja, ja antaa se ennemmin omalle äidilleni. Ja totuuden nimissä: yritän olla jalo, mutta kyllä se kutsumatta jättäminen olisi vähän kaihertanut vaikka ystävä olisi itse heti kkertonut, mutta ei se olisi ystävyyttä kaatanut. Sen sijaan salaaminen tuntuu sellaiselta petokselta, että meidän ystävyys tuskin jatkuu samana. Ap [/quote] Haloo! Sinä pidit itsestäänselvyytenä kutsua, etkä hyväksy sitä, että hääparin juhlat, hääparin päätös? Meillä oli pienet häät, vain minun ja miehen vanhemmat, miehen sisko perheineen, paras ystäväni ja miehen kummityttö (siinä vaiheesa muistaakseni 16v). Pari viikkoa myöhemmin yksi tuttu kantoi meille häälahjan kertoen, että oli ostanut sen aikaa sitten, mutta koska ei saanut kutsua juhliin, toi sen nyt. Oli pakko sanoa, että emme järjestäneet häitä lahjojen takia, joten kiitos vaan, mutta en ota tätä vastaan. Hän oikeasti kuvitteli olevansa parhaita ystäviäni, vaikka oikeastaan oli vain yksi ystäväporukasta, johon paras ystäväni kuuluu. [/quote] Kuulostat melko teiniltä. Toivottavasti ette ole ystäviä enää. [/quote] Emme koskaan olleet varsinaisia ystäviä, hän oli yksi ystäväporukasta, johon paras ystäväni kuului. Eräänlainen ulkojäsen, joka tuppautui joka paikkaan ja jolta jouduttiin vuosien mittaan salaamaan kaikenlaisia risteilyjä jne., koska hän oli todella rasittavaa seuraa. Kerran oltiin sillä ystäväporukalla (ilman tätä räyhähenkeä) Tallinnassa ja vain yksi meistä päivitti faceen kuvia, joiden teksteistä saattoi päätellä, että hän oli siellä äitinsä ja siskonsa kanssa. Me nauroimme katketaksemme, kun seuraavana tapaamiskertana tämä ulkojäsen tenttasi moneen kertaan kaveriltamme, että mitä teitte ja miksi et pyytänyt mukaan, jos sukulaisten kanssa olit, hän olisi mielellään lähtenyt jne. Meillä muilla oli päivityksissä jotain "siivouspäivä, kylläpä taas on pölyä" tai "aamujoogan jälkeen maistuu mansikkasmoothie". [/quote] Olet hirveä.
[/quote]
Mieluummin mukava reissu kivalla porukalla kuin ilkeilyä, naljailua ja jatkuvaa valitusta yhden taholta. Jos olisimme kertoneet, että lähdemme reissuun, olisi hän päivystänyt satamassa valmiina tulemaan mukaan. Jos hän olisi saanut tiedon jälkikäteen, olisi alkanut kamala meilailu siitä, miten häntä on nyt kiusattu ja jätetty sivuun ja kenen keksintö se oli, että hän ei pääse mukaan. Lisäksi hän olisi organisoinut uuden reissun, jonne olisi ollut pakko lähteä mukaan tai hän olisi soitellut perään pari viikkoa muistaen haukkua siitä, että viimeksi ei kelvannut mukaan. Siis ihan kuin ap.
[/quote]
No kylläpä osaat tehdä minusta luonneanalyysin parin viestin perusteella - tai et. Kerrohan: Mitä ystäväni olisi hävinnyt siitä, että olisi kertonut, että häät ovat silloin, muttei halua tai voi kaikkia kutsua, ja minä en ole kutsuttujen joukossa? Vielä morsiusjuhlissaan ja keväällä mietti, olisimmeko me neljä morsiusneitoja vai pyytääkö miehen siskontyttöä - eikö tästäkin voisi päätellä, että olemme läheisiä ja kutsuminen olisi melko todennäköistä? Suunnitelmat olivat ilmeisesti muuttuneet, paikalla kuulemma sukua ja muutama ystävä, tila vuokrattu ja ruoka sukulaisen pitopalvelusta ja kakku konditoriasta, häät toteutettu pienemmin kuin suunniteltu. On OK rajata ystäviä pois, mutta valehtelu on pettymys. Ap
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:21"][quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:14"] [quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:11"][quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 02:05"] En usko että annan lahjaa. Kello on kaksi yöllä ja yhä märehdin asiaa, enkä saa nukuttua :( Laitan silmät kiinni, ja DING! tulee mieleen, kuinka kirkkain silmin päivästä valehdeltiin ja kuinka tein itsestäni usein idiootin pitämällä itsestäänselvyytenä, että minut kutsutaan. Jo tämä on mielestäni ihan hyvä syy unohtaa häälahja, ja antaa se ennemmin omalle äidilleni. Ja totuuden nimissä: yritän olla jalo, mutta kyllä se kutsumatta jättäminen olisi vähän kaihertanut vaikka ystävä olisi itse heti kkertonut, mutta ei se olisi ystävyyttä kaatanut. Sen sijaan salaaminen tuntuu sellaiselta petokselta, että meidän ystävyys tuskin jatkuu samana. Ap [/quote] Haloo! Sinä pidit itsestäänselvyytenä kutsua, etkä hyväksy sitä, että hääparin juhlat, hääparin päätös? Meillä oli pienet häät, vain minun ja miehen vanhemmat, miehen sisko perheineen, paras ystäväni ja miehen kummityttö (siinä vaiheesa muistaakseni 16v). Pari viikkoa myöhemmin yksi tuttu kantoi meille häälahjan kertoen, että oli ostanut sen aikaa sitten, mutta koska ei saanut kutsua juhliin, toi sen nyt. Oli pakko sanoa, että emme järjestäneet häitä lahjojen takia, joten kiitos vaan, mutta en ota tätä vastaan. Hän oikeasti kuvitteli olevansa parhaita ystäviäni, vaikka oikeastaan oli vain yksi ystäväporukasta, johon paras ystäväni kuuluu. [/quote] Kuulostat melko teiniltä. Toivottavasti ette ole ystäviä enää. [/quote] Emme koskaan olleet varsinaisia ystäviä, hän oli yksi ystäväporukasta, johon paras ystäväni kuului. Eräänlainen ulkojäsen, joka tuppautui joka paikkaan ja jolta jouduttiin vuosien mittaan salaamaan kaikenlaisia risteilyjä jne., koska hän oli todella rasittavaa seuraa. Kerran oltiin sillä ystäväporukalla (ilman tätä räyhähenkeä) Tallinnassa ja vain yksi meistä päivitti faceen kuvia, joiden teksteistä saattoi päätellä, että hän oli siellä äitinsä ja siskonsa kanssa. Me nauroimme katketaksemme, kun seuraavana tapaamiskertana tämä ulkojäsen tenttasi moneen kertaan kaveriltamme, että mitä teitte ja miksi et pyytänyt mukaan, jos sukulaisten kanssa olit, hän olisi mielellään lähtenyt jne. Meillä muilla oli päivityksissä jotain "siivouspäivä, kylläpä taas on pölyä" tai "aamujoogan jälkeen maistuu mansikkasmoothie". [/quote] Olet hirveä.
[/quote]
Mieluummin mukava reissu kivalla porukalla kuin ilkeilyä, naljailua ja jatkuvaa valitusta yhden taholta. Jos olisimme kertoneet, että lähdemme reissuun, olisi hän päivystänyt satamassa valmiina tulemaan mukaan. Jos hän olisi saanut tiedon jälkikäteen, olisi alkanut kamala meilailu siitä, miten häntä on nyt kiusattu ja jätetty sivuun ja kenen keksintö se oli, että hän ei pääse mukaan. Lisäksi hän olisi organisoinut uuden reissun, jonne olisi ollut pakko lähteä mukaan tai hän olisi soitellut perään pari viikkoa muistaen haukkua siitä, että viimeksi ei kelvannut mukaan. Siis ihan kuin ap.
[/quote]
Miksi pidätte tätä "ulkojäsentä" seurassanne ollenkaan? Jos kukaan ei vilpittömästi pidä hänen seurastaan niin eikö olisi parempi, että ette sitten ole enää hänen kanssaan tekemisissä? Aivan lapsellista antaa ymmärtää, että olette jotain ystäviä jos näin ei kerta ole. Vai onko tyyppi kaveripiirissänne joku kiertävä vitsi josta voidaan joukolla aina puhua pahaa, ja sillä tavalla ylläpitää "hyvää" ryhmähenkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 15:08"]
Mä kyllä pystyn hyvin ymmärtämään tätä kyseistä morsianta. Itse olemme kihlauksesta asti kertoneet että emme mieheni kanssa halua minkäänlaista hääjuhlaa, vaan tulemme pitämään jonkinlaisen kahdenkeskisen tilaisuuden. Tästä asti olen myös joutunut kuuntelemaan tiettyjen ystävien jatkuvaa painostusta ja jankkausta siitä, miten nyt ainakin heille täytyy jonkinlainen juhla silti pitää. Alkaa todella kaduttaa että sanoin etukäteen yhtään mitään.
Todennäköisesti ap:n tapauksessa kyseinen morsian olisi halunnut itse kertoa avioitumisesta kasvotusten tilaisuuden jälkeen, joten suurin syyllinen minunkin mielestäni on tuo asiasta lörpötellyt ystävä. Lahjoja taas en itse ainakaan odota saavani tai edes halua kun en kerran juhlikaan, joten sen jättäisin antamatta. Käsittämättömintä mielestäni on kuitenkin se, miten moni täällä näyttää olevan valmis katkaisemaan ystävyyssuhteen vain siksi että toinen haluaa viettää häitä mahdollisimman pienellä porukalla.
[/quote]
Mekin menimme naimisiin sellaisena kesänä, jolloin oli ystäväpiirissä hääbuumi. Ihmiset suunnittelivat isoja häitä. Talvesta alkaen oli pääaiheena kutsulistat ja lahjalista ja teemavärit ja polttarit ja loukkaantumiset yms.
Mieheni kanssa päätimme luistaa koko hommasta. Jo ajatus naurettavista polttareista tuntui kornilta. Ostimme kihlasormukset vasta viikkoa ennen maistraattivihkimistä ja siitäkös riemu repesi. Koska on häät ja mikä on teemaväri ja kuinka isot juhlat ja koska pääsemme juhlimaan ja jos et kutsu mua, loukkaannun ja pääsenkö kaasoksi loukkaannun muuten.
Koska emme halunneet hössötystä, sanoimme vain, että meidät varmaan vihitään jossain vaiheessa. Kävimme sitten maistraatissa päivänä, jona olimme suunnitelleet ja juhlia ei pidetty. Naimisiinmenosta emme puhuneet kenellekään.
Ja hups, kaikkein eniten tuntuivat loukkaantuvat ne muut parit, jotka suunnittelivat isoja häitä. Aivan kuin olisimme pettäneet heidät, kun menimme salaa naimisiin ja jopa ennen heitä. Tuli tiuskimista ja loukkaantumista myös muilta ystäviltä, kun he olivat kuulemma niiiiiiiiiin odottaneet meidän juhlia.
Ja ei, emme todellakaan odottaneet keneltäkään häälahjaa ja edes onnitteluja, koska emme asiasta edes maininneet kenellekään. Jossain vaiheessa huomasivat toisen sormuksen ja muuttuneet sukunimen. Ja kyllä oltiin niin loukkaantuneita, kun salaa menimme naimisiin.
Mutta yksi syy mennä salaa, oli juuri se, että ihmiset olisivat tuppautuneet häihin kuokkavieraiksikin ja vaatineet isoja häitä ja hääpukuja ja hääkarkkeja ja askarteluja yms. soopaa, jos olisimme sanoneet, että koska meidät vihitään.
Meille sopi juuri tämä tapa virallistaa liittomme.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 13:29"]Entä jos sinulle ei kerrottu salaisuutta siksi, että olet tunnettu lörppäsuu? Minulla on muutama kaveri, joille kerrottu salaisuus on alle kahdessa tunnissa kuulutettu kaikille. Jos hänelle kertoo, että on menossa salaa naimisiin ensi lauantaina, niin takuuvarmasti jo perjantaina on naamakirjassa onnittelut huomisen hääpäivän johdosta. Kiitos ei, kaikille ei voi uskoa salaisuuksia.
[/quote]
Niin, ainakin se, jolle kerrottiin tosiaan oli lärppä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 01:34"]
Itse antaisin tuon lahjan. Toisin sen mukanani seuraavaan tapaamiseen ja sanoisin kuulleeni asiasta. Olisi mielestäni ihan asiallinen piikki. Okei, tämä on vähän varmaan omaa pienuuttani, mutta kyllähän tuo oli loukkaavasti toimittu ja mielestäni silloin sen voi myös ilmaista. Mielestäni tuo salailu ja se, että kaveriporukasta yksi oli "kelpuutettu" mukaan teki jutusta oudon. Eri asia vielä, jos mukana olisi ollut vain tyyliin todistajat tai että olisi tosiaan infottu, että pidetään ihan vain pienessä piirissä. Ymmärrän hyvin loukkaannuksesi ap. Joiltain vain tuntuu puuttuvan tunneäly kokonaan.
[/quote]Minä varmaan mainitsisin morsiamelle, että ostin sinulle tämän ja tämän lahjankin, mutta taitaa nyt sitten pitää myydä se, kun ei kutsua häihin tullut.
Kuka ostaa lahjan häihin, kun pari on mennyt vasta kihloihin? Kihlaushan voi kestää vuosia ennen häitä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän avioliittoon jotkut random kaverit kuulu mitenkään, vaan se on kahden ihmisen vakavasti otettava kahdenkeskinen asia, jonka he tekevät ihan omannäköisekseen. On hullua, että vieraat ihmiset ostelevat joutavaa roinaa venaten kieli pitkällä kutsua juhliin, jotka eivät heille mitenkään kuulu. Kukaan ei voi kutsua kaikenmaailmaan pirkkoliisoja omiin häihinsä, jotain karsintaa on syystä tai toisesta pakko tehdä. Kun pariskunta on mennyt naimisiin, tieto sitten välittyy _ulkopuolisille_ eri teitä.
Olet sen lahjaksi heille ajatellut, joten anna se heille.
Tässä on varmaan käynyt niin, että morsian ei ole tiennyt miten pitäisi toimia. Teki sitten vähän höpön ratkaisun. Noloahan tuo jollain tapaa oli. Ehkä olisi tyylikkäintä ollut jättää tämä yksikin ryhmänne jäsen kutsumatta. Tosi vaikeita juttuja.
Odota rauhassa, kun asia julkaistaan ja onnittele ja anna lahja sitten.
Joskus olen itsekin möhlinyt, kun olen yrittänyt ottaa jotenkin liikaa huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ehkä kaikkein eniten miettisin tuota kaveria joka lörpötteli nuo häät eteenpäin vaikka oli nimenomaan pyydetty pitämään turpa kiinni.
Paras kaverini ei kutsunut minua häihinsä. Ihmettelin asiaa aluksi itsekseni, mutta en loukkaantunut. Joillakin ihmisillä on tapana jättää kutsumatta hyväkin kaveri, jos hän asuu yli 300 km:n päässä. Itse olisin kyllä voinut lähteä häihin välimatkastakin huolimatta. Kutsun hänet kyllä omiin häihini, jos vain siihen asti pysymme kavereina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 01:58"]
Mulla kävi vähän samankaltainen juttu, eli ei tullut kutsua erittäin hyvän lapsuudenystävän häihin. Emme olleet enää muutamiin vuosiin olleet tekemisissä, mutta paria vuotta aiemmin kutsuin tämän kaverin kuitenkin omiin häihini (ei tullut). Mutta anyway, ymmärsin siis kyllä sen, että en saanut kutsua. Mitä taas en ihan täysin missään vaiheessa ymmärtänyt, oli se, että häissä oli bändi jossa soittivat mm. isäni, pikkuveljeni sekä aviomieheni. :D että he kyllä olivat tervetulleita, saivat ruokaa yms. Lähetin sitten mieheni mukana pienen häälahjan, ja pyysin sanomaan morsiamelle oikein rakkaita terveisiä.
[/quote]
No on tämäkin outo kuvio!
[/quote]
Minusta tuossa ei ole mitään outoa. Bändi on palkattua henkilökuntaa, joiden palkkioon luultavasti kuuluu ruoka. Ei kai kukaan nyt henkilökunnan sukulaisia häihinsä kutsu? Jos bändi on ollut hyvin suopea ja tuntee hääparin entuudestaan, on se voinut esiintyä pelkällä ruokapalkalla. Joka tapauksessa bändi on töissä tapahtumassa. Erityisen outoa on ihmetellä sitä, miksi hääpari toivottaa bändin tervetulleeksi tapahtumaan. Bändihän siinä palveluksen tekee, eikä hääpari.
[/quote]
Mä komppaan tätä.
Ei kukaan bändin sukulaisia pyydä häihinsä jos ei muutenkaan ole enää tekemisissä.
ketä yleensä kutsutte häihinne?jos on kymmenen sisarusta lapsineen niin voiko ystävät odottaa tulevansa kutsutuksi?ikäänkuin mikä on etiketti. itsekin olen ollut samanlaisessa tilanteessa, suvussa minusta on niin yleensä että jos kutsuu yhden serkun niin pitää kutsua kaikki
musta tollanen tilanne voi paljastaa ystävyyden todellisen laidankin
. varsinkin esim jos suhde ei ole vastavuoroinen tai siinä on muutenkin ongelmia.Ystävyys voi olla toiselle tärkeämpi kuin toiselle.
Minä en olisi halunnut minkäänlaisia hääjuhlia, miehen toivomuksesta suostuin siihen, että lähimmät sukulaiset kutsuttiin paikalle. Kihlasormuksia ei erikseen hankittu, vaan aviopäätöksen jälkeen päätettiin samantien hääpäivä parin kuukauden päähän.
.
Mutta tuo kertomishomma oli kyllä ongelmallinen.
.
Muutama tuttu oli, jotka oli jo ilman sormuksiakin kutsuneet itse itsensä tuleviin häihin. Heille ei tehnyt mieli kertoa, kun seurauksena olisi ollut vain jankuttamista ja loukkaantumista jo ennen vihkimistä, niin että varmasti olisi mahdollisimman huonot fiilikset omien häiden suhteen hääpäivänä. Sitten oli niitä, joille olisi voinut ilomielin kertoa, mutta jos osalle tutuista olisi kertonut ja osalle jättänyt kertomatta, olisi ollut odotettavissa vielä isompia herneen nenäänvetämisiä. Reilumpaa oli jättää kertomatta tasapuolisesti kaikille.
.
Tästä johtuen jätin kertomatta myös tutulle, joka touhutti kympillä omien tulevien isojen häidensä kanssa, vaikka tiedossa oli, että hän varmasti tulee loukkaantumaan, ja vaikka muuten olisin asian hänen kanssaan mielellään jakanut. Mutta edelleen ne toiset tuttavat olisivat loukkaantuneet vielä syvemmin, jos he olisivat jälkikäteen saaneet tietää, että joku tuttu oli asiasta tiennyt ja he eivät.
.
Olisiko asian voinut hoitaa toisin? Tietenkin kaikille olisi voinut kertoa ja suututtaa jo etukäteen ne, jotka omasta mielestään olivat ansainneet paikan juhlissa. Ja häävalmisteluiden keskellä kuunnella jankutusta tai ottaa vastaan loukkaantuneita mielenilmaisuja, sellaisia mitä AP:kin suunnittelee. Tai sitten olisi voinut kutsua häihin enemmän vieraita. Tosin niitä olisi sitten pitänyt kutsua lopulta kaikki serkunkumminkaimatkin, koska aina jokaisen rajanvedon yhteydessä olisi ollut joku potentiaalinen loukkaantuja, joka ei olisi ymmärtänyt, miksi häntä ei kutsuta jos tuo kutsutaan.
.
Ja minä taas en halunnut mitään isoja juhlia. Olisi sitten olleet isot häät joissa olisi ollut ahdistunut ja vittuuntunut morsian. Ja vähintään jonkun mielestä tarjottavat ja ohjelma väärin valittu..
.
Häät ovat liian arvolatautunut juhla ja elämää suurempi asia osalle. Toiset, kuten minä, haluavat vain naimisiin ilman sen suurempaa hämminkiä ja huomiota. Harmi, ettei sitä voi mitenkään tehdä ilman, että joku pahoittaa mielensä. Naimisiinmenon pitäisi olla iloinen asia.
Kerro, että pahoitit mielesi. Ehkä ystävän mies oli sitä mieltä, että yksi kaveri sitten vaan kutsutaan per pää ja tämä nolotti sinun ystävääsi.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 01:15"]Mä menin salaa naimisiin :) pidettiin pienet häät -perheet ja pari kaveria(kaaso ja bestman perheineen) Oikeastaan vain he tiesivät häistä alle kk aiemmin ja muille ei kerrottu. Facesta näkivät ja puhelin pirisi koko päivän. Ei varaa ruokkia koko kaupunkia.. Jos kutsut yhden joudut kutsumaan toisenkin ja Tottakai taas kolmannenkin.... Johonkin oli pakko vetää raja. Suurin osa ystävistä ymmärsi
[/quote]
Mäkin haaveilen, että me mentäisiin salaa naimisiin siis niin, että mentäisiin vaan syömään pienellä porukalla. Mä en jaksa mitään hössötystä ja juhlia ym. Tärkeintä on kuitenkin päästä naimisiin.
Tuo tilanne on aika hankala. On totta että on ihmisiä, joilla ei ole varaa pitää isoja juhlia kaikille sukulaisille ja kavereille. Ja siksi mukaan kutsutaan vain ne ihan kaikkein läheisimmät ihmiset. Raja on pakko vetää johonkin. Varaa ei ole kestitä kaikkia. Häät ovat sellainen juhla, joissa pakkaa tapahtumaan loukkaantumisia puolin ja toisin. Niistä voidaan loukkaantua vuosiksi eteenpäin.
Ystäväsi olisi pitänyt hoitaa tilanne toisin ja kertoa tilanne aikaisemmin. Luulen, että tilanne oli hänelle itselleenkin hankala, ja hän ei ole kehdannut ottaa sitä puheeksi. Siksi kävi niin kuin kävi. Hänellä ei yksinkertaisesti ollut varaa pitää suuria juhlia. Jos ei ole varaa niin ei pysty kestitsemään ihmisiä.
Tottakai tuosta tilanteesta loukkaantuu. Yritä ap hoitaa se jotenkin mallikkaasti. Pidä lahja itselläsi tai myy se pois.