Te, joilla on ollut suhde varatun miehen kanssa, miten mies on selittänyt vaimonsa pettämistä
Kommentit (1041)
Vierailija kirjoitti:
Jos vielä mennään itse asiaan. Jotenkin tuntuu, että vielä enemmän eroavaisuuksia kuin onkaan toisten naisten ja vaimojen kesken, niin on myös toisen ja toisen naisen kesken.
Tarkoitan, että yleinen suhtautuminen (muualla kuin tällä palstallakin) on kahtalainen: he, jotka ovat suhteessa, koska ovat ihastuneita/rakastuneita ja he, jotka ovat suhteessa, koska se on tällä hetkellä heille sopivaa, ilman sen kummempia tunteita.
Nämä, jotka ovat ihastuneita/rakastuneita, samaistuvat vaimoon aika suuresti, trikkeröityvät ajatuksesta, että siellä kotona olisikin samoja asioita kuin suhteessa, jne.
Nämä, jotka ovat hakemassa vain seksiä tai seuraa ilman lässytyksiä, saavat kummaltakin, romanttisilta toisilta naisilta ja vaimoilta, halveksuntaa.
Ympäristölle molemmat ovat yhtä rasittavia, siis tarkoitan, näin ystävän näkökulmasta.
Tuosta viimeisestä lauseesta olen ihan samaa mieltä. Olen nyt kai siinä iässä, että kaveripiirissä on tätä liikkeellä, näistä kai ne toiset ja kolmannet kierrokset saavat alkunsa.
Molemmat tavat olla toinen nainen rasittaa, kun kummassakin tuntuu olevan kyse jostain ihme voimaantumisesta, on löydetty nyt juuri se oikea tapa elää. Yksi selkeästi pilaa ja tuhlaa elämäänsä miestä odottelemalla ja toinen pitää pariakin varattua jossain seksisuhteessa, vaikka aika paljon tuntuu nimenomaan seksin saralla olevan niitä ongelmia.
Onneksi on korona niin ei tarvi illanistujaisiin osaa ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Niillä miehillä, jotka pettävät on samaan aikaan menossa useampi parisuhteen ulkopuolinen suhde. Suhteet ovat eri vaiheissa ja edustavat pettäjämiehelle eri todellisuuksia. Hän ei koe pettyvänsä ketään, koska kumppanit (jotka kaikki luulevat olevansa miehen ainoita) ovat hänelle toisistaan irrallisista maailmoissa.
Suhteilla haetaan jännitystä ja ikuista nuoruutta. Niihin ei sisälly sen korkeampia tavoitteita.
Kyllä. Aivan kaikilla. Tämä on taivahan tosiasia ja kirjoittaja sen tietää koska 'näkee kaiken'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni jäisi kiinni sivusuhteesta keskittyisin tutkimaan meitä kahta. Mitä tapahtui, että tähän on tultu. Jos tää kolmas pyörä olisi pelkkä merkityksetön reikä, hänen miettimisensä olisi ajan ja energian tuhlausta. Jos hän taas olisi miehelle niin rakas ettei hänestä voisi luopua niin sitten meillä olisikin vähän vakavampi ongelma. Joka sekään ei ratkeaisi ainakaan keskittymällä siihen kolmanteen.
Näinhän sitä terapiassakin sanotaan, terapiassa jonne exäni muuten halusi en minä!
Terapeutti sanoo ensimmäisenä, et nyt ei keskustella suhteen ulkopuolisesta henkilöstä vaan tästä tedän välisestä suhteesta. Mulle ei vaan tullut kukaan maininneeksi, että tämä sivuhoito olikin sitten hyvä syy hajottaa 8 vuoden parisuhde. Ihan ois ollut silleen kiva sivuta aihetta sen verran, enpä ois toista kertaa enää lähtenyt istuun siihen teatteriin kun ei ollut tarkotuskaan kerran mitään korjata vaan hakee jonkun terapeutin siunaus lähteä
Ehkä menitte terapiaan kumppanisi kanssa eri syistä; sinä korjaamaan suhdetta ja kumppanisi päättämään sen? Tosi useinhan ero(kin) tehdään terapiassa - ei se tee siitä ”näytelmää”.
Niin, olettaisi, että ainakin noin huono kommunikaatio on ollut yksi suhteen ongelma! Kun tehdään samaa asiaa, mutta halutaan saavuttaa täysin päinvastainen tulos kuin toinen.
En ole käynyt sen kummemmin ero- kuin korjausterapiassa, mutta eikö terapeutin pitäisi avoimesti siinä ensimmäisessä sessiossa selvittää, millä mielellä täällä ollaan?
Eikä sen vuoksi kai tarvitse sitä kolmatta ruotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni jäisi kiinni sivusuhteesta keskittyisin tutkimaan meitä kahta. Mitä tapahtui, että tähän on tultu. Jos tää kolmas pyörä olisi pelkkä merkityksetön reikä, hänen miettimisensä olisi ajan ja energian tuhlausta. Jos hän taas olisi miehelle niin rakas ettei hänestä voisi luopua niin sitten meillä olisikin vähän vakavampi ongelma. Joka sekään ei ratkeaisi ainakaan keskittymällä siihen kolmanteen.
Näinhän sitä terapiassakin sanotaan, terapiassa jonne exäni muuten halusi en minä!
Terapeutti sanoo ensimmäisenä, et nyt ei keskustella suhteen ulkopuolisesta henkilöstä vaan tästä tedän välisestä suhteesta. Mulle ei vaan tullut kukaan maininneeksi, että tämä sivuhoito olikin sitten hyvä syy hajottaa 8 vuoden parisuhde. Ihan ois ollut silleen kiva sivuta aihetta sen verran, enpä ois toista kertaa enää lähtenyt istuun siihen teatteriin kun ei ollut tarkotuskaan kerran mitään korjata vaan hakee jonkun terapeutin siunaus lähteä
Tässähän nyt vain munaton mies jatkaa toimintatapaansa. Ensin paetaan suhteen ongelmia (joista varmaan kommunikaatio ei ole pienin...) toisen luo ja kun huomataan, että ei onnistunut, vaan ero tulee, halutaan, että terapeutti hoitaa homman siististi pakettiin.
Ihan miehen itsensä vuoksi terapeutin kannattaisi vihjata yksilöterapiasta, jossa opitaan hallitsemaan omaa elämää, tekemään ratkaisuja ja kantamaan niistä vastuuta.
Joskus vähän hirvittää tämä, miten herkästi nykyään ollaan sitä mieltä, että oman elämän käänteet voidaan ullkoistaa terapeuttien hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä miehillä, jotka pettävät on samaan aikaan menossa useampi parisuhteen ulkopuolinen suhde. Suhteet ovat eri vaiheissa ja edustavat pettäjämiehelle eri todellisuuksia. Hän ei koe pettyvänsä ketään, koska kumppanit (jotka kaikki luulevat olevansa miehen ainoita) ovat hänelle toisistaan irrallisista maailmoissa.
Suhteilla haetaan jännitystä ja ikuista nuoruutta. Niihin ei sisälly sen korkeampia tavoitteita.
Osa miehen seksuaalisuutta on halu vaihteluun ja erilaisiin visuaalisiin ärsykkeisiin. Allekirjoitan edellisen viestin ja halusin lisätä nämä. Samoin miehet hyvin usein erottavat tunteen ja seksin - toisin kuin naiset. Naiset tarvitsevat usein romanttisen ja turvallisen kuplansa, miehet harvemmin.
Tämä on totta, tosin sukupuolijako ei ole ihan 50-50, on myös naisia, jotka ei tarvitse sitä tunneyhteyttä ollakseen intiimisti. Ja en allekirjoita tuota aiempaa, koska ihan tilastollisesti sivusuhteista reilu kolmannes kehittyy oikeaksi suhteeksi, reilu kolmannes alkuperäisistä suhteista selviää kriisistä ja sitten taas vajaa kolmannes päättyy siihen, että kaikki osapuolet jatkavat erillään.
gfdgd kirjoitti:
Useimmat pettäjät hakevat vain vaihtelua seksiin ja elämään. Vaimoille ei puhuta mitään. Todella monet, jotka ovat eronneet tavallisen hyvästä suhteesta, katuvat eroa jälkikäteen. Kodin rikkominen, jossa myös ystävät ja sukulaiset valitsevat puolensa, on iso juttu. Varsinkin jos on lapsia. Koskee siis ihan ok-suhteita, ei väkivaltaisia, päihdeongelmaisia yms. Itse en tapaile varattuja miehiä, periaatteesta.
t. terapeutti
Et ole terapeutti koska omassa kriisissäni kävin yksilö -ja pariterapiassa toistakymmentä sessiota ja ensimmäinen terapeuttia ohjaavista periaatteista on AINA ollut välttää yleistystä, oletuksia ja leimaamista ja kitkeä em myös pois terapiaan hakeutuneiden ajattelusta.
Itse päädyin "rikkomaan kotini", en siksi, että se olisi ollut pikku juttu, vaan siksi, että se oli välttämätöntä. Väkivaltaa ei ollut, ei päihteitä, vaan suhde jossa vuorovaikutus ei ollut tervettä. Jos olisit oikeasti terapeutti tietäisit myös, että suhteiden muuttuminen esim entisen puolison perheeseen on luonnollista ja aiheuttaa erokatumusta aniharvassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos vielä mennään itse asiaan. Jotenkin tuntuu, että vielä enemmän eroavaisuuksia kuin onkaan toisten naisten ja vaimojen kesken, niin on myös toisen ja toisen naisen kesken.
Tarkoitan, että yleinen suhtautuminen (muualla kuin tällä palstallakin) on kahtalainen: he, jotka ovat suhteessa, koska ovat ihastuneita/rakastuneita ja he, jotka ovat suhteessa, koska se on tällä hetkellä heille sopivaa, ilman sen kummempia tunteita.
Nämä, jotka ovat ihastuneita/rakastuneita, samaistuvat vaimoon aika suuresti, trikkeröityvät ajatuksesta, että siellä kotona olisikin samoja asioita kuin suhteessa, jne.
Nämä, jotka ovat hakemassa vain seksiä tai seuraa ilman lässytyksiä, saavat kummaltakin, romanttisilta toisilta naisilta ja vaimoilta, halveksuntaa.
Ympäristölle molemmat ovat yhtä rasittavia, siis tarkoitan, näin ystävän näkökulmasta.
Harmi, että sinun ystäväsi ovat rasittavia. Minun ystävyyssuhteeni ovat kestäneet vuosikymmenia, ja ystävyyteen mahtuu monenlaisia aikajaksoja. Varmaan itsekin olen joskus tehnyt valintoja, jotka ystävistäni ovat olleet raskaita. Onneksi ystävyytemme on merkinnyt molemminpuolin niin paljon, että olemme keskittyneet tukemaan toisiamme vaikeissa elämäntilanteissa ja vähemmän tuomitsemaan (puolijulkisesti).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vielä mennään itse asiaan. Jotenkin tuntuu, että vielä enemmän eroavaisuuksia kuin onkaan toisten naisten ja vaimojen kesken, niin on myös toisen ja toisen naisen kesken.
Tarkoitan, että yleinen suhtautuminen (muualla kuin tällä palstallakin) on kahtalainen: he, jotka ovat suhteessa, koska ovat ihastuneita/rakastuneita ja he, jotka ovat suhteessa, koska se on tällä hetkellä heille sopivaa, ilman sen kummempia tunteita.
Nämä, jotka ovat ihastuneita/rakastuneita, samaistuvat vaimoon aika suuresti, trikkeröityvät ajatuksesta, että siellä kotona olisikin samoja asioita kuin suhteessa, jne.
Nämä, jotka ovat hakemassa vain seksiä tai seuraa ilman lässytyksiä, saavat kummaltakin, romanttisilta toisilta naisilta ja vaimoilta, halveksuntaa.
Ympäristölle molemmat ovat yhtä rasittavia, siis tarkoitan, näin ystävän näkökulmasta.
Harmi, että sinun ystäväsi ovat rasittavia. Minun ystävyyssuhteeni ovat kestäneet vuosikymmenia, ja ystävyyteen mahtuu monenlaisia aikajaksoja. Varmaan itsekin olen joskus tehnyt valintoja, jotka ystävistäni ovat olleet raskaita. Onneksi ystävyytemme on merkinnyt molemminpuolin niin paljon, että olemme keskittyneet tukemaan toisiamme vaikeissa elämäntilanteissa ja vähemmän tuomitsemaan (puolijulkisesti).
Kokonaan anonyymistihan tuo avautuu. Et ole ollenkaan niin hyvä riidanhaastaja provo kuin kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni jäisi kiinni sivusuhteesta keskittyisin tutkimaan meitä kahta. Mitä tapahtui, että tähän on tultu. Jos tää kolmas pyörä olisi pelkkä merkityksetön reikä, hänen miettimisensä olisi ajan ja energian tuhlausta. Jos hän taas olisi miehelle niin rakas ettei hänestä voisi luopua niin sitten meillä olisikin vähän vakavampi ongelma. Joka sekään ei ratkeaisi ainakaan keskittymällä siihen kolmanteen.
Näinhän sitä terapiassakin sanotaan, terapiassa jonne exäni muuten halusi en minä!
Terapeutti sanoo ensimmäisenä, et nyt ei keskustella suhteen ulkopuolisesta henkilöstä vaan tästä tedän välisestä suhteesta. Mulle ei vaan tullut kukaan maininneeksi, että tämä sivuhoito olikin sitten hyvä syy hajottaa 8 vuoden parisuhde. Ihan ois ollut silleen kiva sivuta aihetta sen verran, enpä ois toista kertaa enää lähtenyt istuun siihen teatteriin kun ei ollut tarkotuskaan kerran mitään korjata vaan hakee jonkun terapeutin siunaus lähteä
Ehkä menitte terapiaan kumppanisi kanssa eri syistä; sinä korjaamaan suhdetta ja kumppanisi päättämään sen? Tosi useinhan ero(kin) tehdään terapiassa - ei se tee siitä ”näytelmää”.
Ja miksihän minä olisin halunnut korjata mitään yli vuoden sivusuhten jälkeen?? mietippä sitä!
eipä siinä mitään kyselty kun hinttaroimaan ryhdyttiin. kivaahan sekin on. m48
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vielä mennään itse asiaan. Jotenkin tuntuu, että vielä enemmän eroavaisuuksia kuin onkaan toisten naisten ja vaimojen kesken, niin on myös toisen ja toisen naisen kesken.
Tarkoitan, että yleinen suhtautuminen (muualla kuin tällä palstallakin) on kahtalainen: he, jotka ovat suhteessa, koska ovat ihastuneita/rakastuneita ja he, jotka ovat suhteessa, koska se on tällä hetkellä heille sopivaa, ilman sen kummempia tunteita.
Nämä, jotka ovat ihastuneita/rakastuneita, samaistuvat vaimoon aika suuresti, trikkeröityvät ajatuksesta, että siellä kotona olisikin samoja asioita kuin suhteessa, jne.
Nämä, jotka ovat hakemassa vain seksiä tai seuraa ilman lässytyksiä, saavat kummaltakin, romanttisilta toisilta naisilta ja vaimoilta, halveksuntaa.
Ympäristölle molemmat ovat yhtä rasittavia, siis tarkoitan, näin ystävän näkökulmasta.
Harmi, että sinun ystäväsi ovat rasittavia. Minun ystävyyssuhteeni ovat kestäneet vuosikymmenia, ja ystävyyteen mahtuu monenlaisia aikajaksoja. Varmaan itsekin olen joskus tehnyt valintoja, jotka ystävistäni ovat olleet raskaita. Onneksi ystävyytemme on merkinnyt molemminpuolin niin paljon, että olemme keskittyneet tukemaan toisiamme vaikeissa elämäntilanteissa ja vähemmän tuomitsemaan (puolijulkisesti).
No nyt kolahti ja kovaa.
Vastaava naisia koskeva ketju hävisi kuin tuhka tuuleen oman kommenttini jälkeen, joka koski vaimoni sanomisia pano kaveril leen.
En tiennytkään, että vaimo on täällä mo de na tai sitten sen miesystävä. Kommentissa ei ollut kuitenkaan mitään asiatonta eikä kukaan muu olisi sitä voinut yhdistää tulevaan ex-emäntään.
Ellei mo de ollut sitten joku tiuk ka nut tu rainen tela ket ju fem akko, jonka mielestä naisten eivät yksinkertaisesti voi olla k usi päi tä pettä jiä.
Nyt ei sitten meinaa viesti mil lään men nä läpi.
Aikuiset ei-uskovat ihmiset harrastaa seksiä.
Mitä sitten. Mitä se siltä vaimolta on pois jos mies käy välillä muuallakin. Ei ketään voi tai tarvitse omistaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni jäisi kiinni sivusuhteesta keskittyisin tutkimaan meitä kahta. Mitä tapahtui, että tähän on tultu. Jos tää kolmas pyörä olisi pelkkä merkityksetön reikä, hänen miettimisensä olisi ajan ja energian tuhlausta. Jos hän taas olisi miehelle niin rakas ettei hänestä voisi luopua niin sitten meillä olisikin vähän vakavampi ongelma. Joka sekään ei ratkeaisi ainakaan keskittymällä siihen kolmanteen.
Näinhän sitä terapiassakin sanotaan, terapiassa jonne exäni muuten halusi en minä!
Terapeutti sanoo ensimmäisenä, et nyt ei keskustella suhteen ulkopuolisesta henkilöstä vaan tästä tedän välisestä suhteesta. Mulle ei vaan tullut kukaan maininneeksi, että tämä sivuhoito olikin sitten hyvä syy hajottaa 8 vuoden parisuhde. Ihan ois ollut silleen kiva sivuta aihetta sen verran, enpä ois toista kertaa enää lähtenyt istuun siihen teatteriin kun ei ollut tarkotuskaan kerran mitään korjata vaan hakee jonkun terapeutin siunaus lähteä
Tässähän nyt vain munaton mies jatkaa toimintatapaansa. Ensin paetaan suhteen ongelmia (joista varmaan kommunikaatio ei ole pienin...) toisen luo ja kun huomataan, että ei onnistunut, vaan ero tulee, halutaan, että terapeutti hoitaa homman siististi pakettiin.
Ihan miehen itsensä vuoksi terapeutin kannattaisi vihjata yksilöterapiasta, jossa opitaan hallitsemaan omaa elämää, tekemään ratkaisuja ja kantamaan niistä vastuuta.
Joskus vähän hirvittää tämä, miten herkästi nykyään ollaan sitä mieltä, että oman elämän käänteet voidaan ullkoistaa terapeuttien hoitoon.
Terapiasta on tullut ainakin meidän piireissä jotenkin vähän semmoisen paremman väen juttu, ollaan kuin ameriikoissa, pitää olla oma terapeutti siinä kuin gyne tai hammaslääkäri.
Joskus se tuntuu oudolta, en tykkää kavereille jutellessa kuulla oikeastaan, mitä hänen terapeuttinsa olisi tuosta mieltä. Kerran yhden kanssa riitannuinkin, kun kysyin, että miksi sä siellä edes käyt ja maksat, jos jo etukäteen tiedät, mitä terapeutti sanoo.
Joskus tullut mieleen sekin, että onko mt-palvelut nykyään niin vaikeasti saatavilla, kun niitä käytetään kaikkiin elämäntilaiseen, mutta ehkä yksityinen puoli vetää hyvin ja ei ole tulppana, mutta en osaa tätä sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vastaava naisia koskeva ketju hävisi kuin tuhka tuuleen oman kommenttini jälkeen, joka koski vaimoni sanomisia pano kaveril leen.
En tiennytkään, että vaimo on täällä mo de na tai sitten sen miesystävä. Kommentissa ei ollut kuitenkaan mitään asiatonta eikä kukaan muu olisi sitä voinut yhdistää tulevaan ex-emäntään.
Ellei mo de ollut sitten joku tiuk ka nut tu rainen tela ket ju fem akko, jonka mielestä naisten eivät yksinkertaisesti voi olla k usi päi tä pettä jiä.
Nyt ei sitten meinaa viesti mil lään men nä läpi.
No kyllä tuli viestissä niin monta rumasti yeistävää sanaa naisista, että en tiedä, onko yhtään pipo tiukka, jos ei kinnosta vastailla tai jonkun päreet palaa, jos jatkoit samalla tyylillä = syytellen kaikkia naisia siitä, mitä vaimosi on tehnyt.
Mutta ei siinä kyllä mitään uutta ole, että naiset osaavat tämän pelin yhtä hyvin kuin miehetkin, ellei paremmin, sillä heillä yleensä on tunnepuolelta paljon "faktaa" esittää.
Lisäksi molemmat sukupuolethan antavat monesti manuaalin sivusuhteen toiselle osapuolelle kertomalla, mikä kaikki kotona harmittaa. Sitten eikun vain tekemään toisin ja osoittamaan, että "me ollaan niin erilasia, vaimo/mies joten tervetuloa tänne vihreämmille niityille!",
Sitten kun sivusuhteesta tuleekin ykkössuhde, hämmästellään, miksei se nyt enää olekaan yhtä ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni jäisi kiinni sivusuhteesta keskittyisin tutkimaan meitä kahta. Mitä tapahtui, että tähän on tultu. Jos tää kolmas pyörä olisi pelkkä merkityksetön reikä, hänen miettimisensä olisi ajan ja energian tuhlausta. Jos hän taas olisi miehelle niin rakas ettei hänestä voisi luopua niin sitten meillä olisikin vähän vakavampi ongelma. Joka sekään ei ratkeaisi ainakaan keskittymällä siihen kolmanteen.
Näinhän sitä terapiassakin sanotaan, terapiassa jonne exäni muuten halusi en minä!
Terapeutti sanoo ensimmäisenä, et nyt ei keskustella suhteen ulkopuolisesta henkilöstä vaan tästä tedän välisestä suhteesta. Mulle ei vaan tullut kukaan maininneeksi, että tämä sivuhoito olikin sitten hyvä syy hajottaa 8 vuoden parisuhde. Ihan ois ollut silleen kiva sivuta aihetta sen verran, enpä ois toista kertaa enää lähtenyt istuun siihen teatteriin kun ei ollut tarkotuskaan kerran mitään korjata vaan hakee jonkun terapeutin siunaus lähteä
Tässähän nyt vain munaton mies jatkaa toimintatapaansa. Ensin paetaan suhteen ongelmia (joista varmaan kommunikaatio ei ole pienin...) toisen luo ja kun huomataan, että ei onnistunut, vaan ero tulee, halutaan, että terapeutti hoitaa homman siististi pakettiin.
Ihan miehen itsensä vuoksi terapeutin kannattaisi vihjata yksilöterapiasta, jossa opitaan hallitsemaan omaa elämää, tekemään ratkaisuja ja kantamaan niistä vastuuta.
Joskus vähän hirvittää tämä, miten herkästi nykyään ollaan sitä mieltä, että oman elämän käänteet voidaan ullkoistaa terapeuttien hoitoon.
Niimpä! Mihin siinä erossa sitä terapeuttia tarvitaan, ois ottannut kimpsunsa jä lähtenyt. Eiköhän tuo ollut jo osoittanut toiminnallaan ettei kiinnosta mikä mun on terveys ja vaikka kuolisin pois. oisinpa ollut poissa heidän rakkauden tieltä. Sanoinkin, että en halua kenenkää onnen tiellä seisoa, et ehkä parempi että taivaan isä ottaa vastaan mut niin hönen ei tarvii enää kamppailla minkään syyllisyyden kanss vaan on vapaa lähtemään. mitä järkeä vatvoa enää mitä kuka on tehnyt ja miksi ei 8 yhteisellö vuodella ole mitään merkitystö jos aikoo ne joka ytapauksessa vetää viemäriin kaikki yhteiset muistot joista 6 vuotta ihanat ja viimeistä kahta nen halua enää ees muistaa eikö sitä aikaa mulle oke olemassa enää, yhtä irtirimpuilua.
Koko ketju täynnä provoamista. En suosittele kommentoimaan mithinkään kommenttiin saati alkaa provosoitumaan itse kommenteista.