Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä vauvat joivat ennen äidinmaidonkorvikkeita jos äiti ei pystynyt imettämään?
31.01.2022 |
Annettiinko lehmänmaitoa? Vai jonkun muun eläimen? Imettikö joku muu nainen vauvan?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yleisimmin etsittiin imettäjä, siis toinen ihminen.
En kyllä usko, kyllä yleisintä oli varmasti lehmänmaidon laimennus, ainakin viime vuosisadalla.
Mun lapset on varmaan syntyneet viime vuosisadalla, kun 70- luvulla lehmänmaidolla ruokittiin.
Silloiset korvikkeet oli mitä oli. Eivät sopineet meidän muksuille ja monille olivat liian kalliitakin.
Ne korvikkeet oli parempia kuin tavallinen lehmänmaito. Kumma jos joku ei muka 70-luvulla tiennyt kun jo aikoja sitten oli tajuttu, ettei lehmänmaito sellaisenaan sovi vauvoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytettiin imettäjiä ja joskus 1500-luvulla Espanjassa hoksattiin, että lapsia voi ruokkia myös lehmän maidolla.
Lehmänmaitoa ei voi käyttää sellaisenaan, koska lehmänmaito kuormittaa vauvan munuaisia liikaa.
Kyllä meidän 3 lasta saivat jo parikuisina pelkästään lehmänmaitoa. Hyvin kasvoivat ja terveitä tuli
On myös vuohenmaitoa käytetty
Tämä todistaa, että kaikilla ei ole alkeellisintakaan ymmärrystä vauvojen ruokinnasta tässä neuvoloiden luvatussa maassa. Miten joku kehtaa vielä ylpeillä asialla?
Torvi. Nälkäänkö vauvat olisi pitänyt tappaa, jos imetys ei onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytettiin imettäjiä ja joskus 1500-luvulla Espanjassa hoksattiin, että lapsia voi ruokkia myös lehmän maidolla.
Lehmänmaitoa ei voi käyttää sellaisenaan, koska lehmänmaito kuormittaa vauvan munuaisia liikaa.
Kyllä meidän 3 lasta saivat jo parikuisina pelkästään lehmänmaitoa. Hyvin kasvoivat ja terveitä tuli
On myös vuohenmaitoa käytetty
Tämä todistaa, että kaikilla ei ole alkeellisintakaan ymmärrystä vauvojen ruokinnasta tässä neuvoloiden luvatussa maassa. Miten joku kehtaa vielä ylpeillä asialla?
Torvi. Nälkäänkö vauvat olisi pitänyt tappaa, jos imetys ei onnistunut.
Korvikkeet on keksitty jo vuosikymmeniä sitten.
Ihan äskettäin luin isoäitini saamia oppaita, synnytyksestä ja vauvanhoidosta. Sai lapset 50 -luvulla. Niin niissä oli kauraliman valmistusohje. Toki oli myös sääntö 3 tunnin imetysväleistä. Imetystä suositeltiin.
Joku mainitsi sen maitosarven. Ensinnäkin aikoinaan vauvoja makuutettiin kehdossa. Ei niitä pidetty sylissä eikä laitettu lattialle. Vauva / lapsi jätettiin kehtoon yksinään kun lähdettiin lypsylle ja muihin maatilan töihin. Kehdon päässä oli reikä, johon laitettiin pidike, johon sujautettiin sarvi. Sarveen laitettiin harso tai puuvillakangas ja täytettiin maidolla tai kauralimalla. Kangas oli asetettu siten, että pieni kulma näkyi sieltä päästä. Vauva imi kankaan läpi maitoa sarvesta. Ja tässä tulee yksi syy imeväiskuolleisuuteen: maito lämpeni, sitä ei vaihdettu vaan oli siinä koko päivän, kangasta ei ehkä niin hyvin pesty eikä sarveakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehmänmaitoa laimennettiin vedellä.
Onko faktaa?
Ainakin minun siskolleni annettiin. Lisänä vähän sokeria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsittiin sijaisimettäjä tai lapsi yksinkertaisesti kuoli nälkään. Joissakin tapauksissa yritettiin tehdä korviketta huonolla menestyksellä, jolloin lapsi kuitenkin nääntyi.
Äidinmaidonkorvike on keksintö joka pelastaa henkiä.
Ja tekee lapsista allergisia.
Kumpi parempi, kuollut vai allerginen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan rintatulehdukset olivat yleisiä ja yllättävän moni oli imetyskyvytön. Jos imettäjää ei ollut saatavilla, niin lehmänmaidolla mentiin.
Edelleenkään se lehmänmaito ei käy, koska vauva ei kestä lehmönmaidon proteiinimääriä.
Isäni (syntynyt 1950-luvulla) on ruokittu lanratulla lehmänmaidolla koska mummoltani ei tullut maitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei luovuttanut heti kun ei mennyt hyvin ja siten kaikki äidit imettivät
Joo, kuolleetkin. Se äitien kuolleisuus synnytyksissä oli aika suurta. Kyllä enne oli paremmin kun kuolleetkin imettivät
Tämä! Onneksi nykyään on hyviä korvikkeitakin saatavissa. Tosin Kiinassa (yllätys!) oli joku vuosi sitten juttu, miten äidinmaidon korvikkeisiin lisättiin jotain muovia proteiinipitoisuuden nostamiseksi. Mutta eihän tälläistä tälläistä tapahdu Suomessa, eihän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehmänmaitoa laimennettiin vedellä.
Onko faktaa?
On faktaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yleisimmin etsittiin imettäjä, siis toinen ihminen.
En kyllä usko, kyllä yleisintä oli varmasti lehmänmaidon laimennus, ainakin viime vuosisadalla.
Mun lapset on varmaan syntyneet viime vuosisadalla, kun 70- luvulla lehmänmaidolla ruokittiin.
Silloiset korvikkeet oli mitä oli. Eivät sopineet meidän muksuille ja monille olivat liian kalliitakin.Ne korvikkeet oli parempia kuin tavallinen lehmänmaito. Kumma jos joku ei muka 70-luvulla tiennyt kun jo aikoja sitten oli tajuttu, ettei lehmänmaito sellaisenaan sovi vauvoille.
Minä sain 70-luvulla neuvolasta vauvan ruokintaohjeen, mikä on vielä tallessa.
Siinä parhaana pidettiin tietysti äidinmaitoa, mutta jos imetys ei onnistunut niin suositeltiin äidinmaitovastiketta. Markkinoilla oli seuraavat äidinmaitovastikkeet:
Baby-energa äidinmaitovastike
Bona-äidinmaitovastike
Piltti 1 (syntymästä lähtien)
Piltti 2 (yli 2 viikon ikäisille)
Nuo äidinmaitovastikkeet olivat maitojauhepussi, missä oli oma mittalusikka, ja kukkuramitta maitojauhetta sekoitettiin johonkin määrään kiehuvaa vettä. En muista määrää
Toinen vaihtoehto ( ohjeen mukaan) on valmistaa maitoseos itse.
1/2-maito............. 5dl kulutusmaitoa
5dl vettä
10 tl (50g) laktoosia
2/3 maito...........6,5 dl kulutusmaitoa
3,5 dl vettä
10 tl laktoosia
Maito ja vesi kiehautetaan ja laktoosi lisätään seokseen ja sitä ei sen jälkeen keitetä. Kuuma seos kaadetaan pestyihin, keitettyihin pulloihin. Jäähdytetään ja säilytetään jääkaapissa.
2/3 maitoa neuvottiin antamaan 2 kk:n iästä lähtien tai siitä kun lapsi on saavuttanut 5 kilon painon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yleisimmin etsittiin imettäjä, siis toinen ihminen.
En kyllä usko, kyllä yleisintä oli varmasti lehmänmaidon laimennus, ainakin viime vuosisadalla.
Mun lapset on varmaan syntyneet viime vuosisadalla, kun 70- luvulla lehmänmaidolla ruokittiin.
Silloiset korvikkeet oli mitä oli. Eivät sopineet meidän muksuille ja monille olivat liian kalliitakin.Ne korvikkeet oli parempia kuin tavallinen lehmänmaito. Kumma jos joku ei muka 70-luvulla tiennyt kun jo aikoja sitten oli tajuttu, ettei lehmänmaito sellaisenaan sovi vauvoille.
Olivat kuitenkin kohtalaisen kalliita ostaa. Halvemmaksi tuli tehdä seos maidosta.
Vierailija kirjoitti:
Luin jokin aika sitten jutun, jossa kerrottiin vielä elossa olevista kolmosista. Heistä kerrottiin, että yksi annettiin naapuriin imettäjälle, koska omalta äidiltä ei tullut riittävästi maitoa. Imettäjän hoidossa olleella oli erittäin läheiset suhteet imettäjän lasten kanssa. Olivat kuin sisaruksia, vaikka tämä imettäjän hoitama lapsi palasi omien vanhempiensa hoitoon heti, kun imettäjää ei enää tarvittu.
Myös synnytyssairaaloiden vauvaosastoilla oli imettäjiä, joille maksettiin palkkaa siitä, että he imettivät vauvoja. Tuolloin vastasyntyneet vauvat eivät olleet äitiensä kanssa samalla osastolla vierihoidossa, vaan ns. vauvaloissa. Olen ymmärtänyt, että imettäjät olivat sairaaloissa varsin arvostettuja henkilöitä.
Millähän vuosikymmenellä tuollainen imettäjäsysteemi on ollut? Ei ainakaan enää 60-,-70 luvuilla. Sairaalat kyllä vastaanottivat äidinmaitoa runsaasti maitoa tuottavilta äideiltä. Muistan, että joku kotipaikkani nainen sai jonkun palkinnon siitä, kun oli luovuttanut maitoaan keskussairaalaan ison määrän pitemmän ajan kuluessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytettiin imettäjiä ja joskus 1500-luvulla Espanjassa hoksattiin, että lapsia voi ruokkia myös lehmän maidolla.
Lehmänmaitoa ei voi käyttää sellaisenaan, koska lehmänmaito kuormittaa vauvan munuaisia liikaa.
Kyllä meidän 3 lasta saivat jo parikuisina pelkästään lehmänmaitoa. Hyvin kasvoivat ja terveitä tuli
On myös vuohenmaitoa käytetty
Tämä todistaa, että kaikilla ei ole alkeellisintakaan ymmärrystä vauvojen ruokinnasta tässä neuvoloiden luvatussa maassa. Miten joku kehtaa vielä ylpeillä asialla?
Tuo maito-vesiseos oli neuvoloidenkin ohje. Ja nimenomaan se maito laimennettiin ja keitettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsittiin sijaisimettäjä tai lapsi yksinkertaisesti kuoli nälkään. Joissakin tapauksissa yritettiin tehdä korviketta huonolla menestyksellä, jolloin lapsi kuitenkin nääntyi.
Äidinmaidonkorvike on keksintö joka pelastaa henkiä.
Itse asiassa imetys pelastaa henkiä. Joka vuosi vauvoja kuolee maailmassa valtavasti siksi, ettei heitä imetetä. Korvike ei ole milloinkaan äidinmaidon veroista ja siksi kansainvälisesti sen markkinointi äideille on kiellettyä.
Kyllä se korvikekin pelastaa, mainoskielto tuli kun Nestle mainosti korvikejauhetta, jonka äidit laittoivat likaisen veteen ja vauvat kuolivat vatsatautiin.
Tuohan tapahtui jossain Afrikassa. Äidit myös laimensivat korvikejauhetta liialla vedellä, joten vauvat kärsivät myös aliravitsemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan rintatulehdukset olivat yleisiä ja yllättävän moni oli imetyskyvytön. Jos imettäjää ei ollut saatavilla, niin lehmänmaidolla mentiin.
Edelleenkään se lehmänmaito ei käy, koska vauva ei kestä lehmönmaidon proteiinimääriä.
Minä olen kuulemma kasvanut pelkällä lehmänmaidolla, kun en suostunut imemään.
Veljeni imi, muuta oli jatkuvasti sairas, kunnes joku vanha terveyssisar oli kehottanut kokeilemaan lejmänmaitoa ( kai laimennettuna ja ehkä muutenkin käsiteltynä). Ja kas, veljeni vaivat hellittivät.
Nuoremmat sisarukset sai samaa lientä. Mikä lie ollut äitimne maidossa vikana kun ei kelvannut ja aiheutti vaivoja.Tuo neuvoja oli sanonut, että muitakin vastaavia on joskus kohdannut.
50-luvulla olemme syntyneet. Kaikki hengissä edelleen ja suhteellisen terveinä jopa.
Eli rohkenisin väittää, että lehmänmaito käy, vaikkei yhtä hyvää olekaan kuin äidinmaito.
Olisko ollut niin, että sitä maitoa ei tullut helposti tai sitä tuli vain vähän. Vauva ei jaksa imeä, jos se on ison työn takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yleisimmin etsittiin imettäjä, siis toinen ihminen.
En kyllä usko, kyllä yleisintä oli varmasti lehmänmaidon laimennus, ainakin viime vuosisadalla.
Mun lapset on varmaan syntyneet viime vuosisadalla, kun 70- luvulla lehmänmaidolla ruokittiin.
Silloiset korvikkeet oli mitä oli. Eivät sopineet meidän muksuille ja monille olivat liian kalliitakin.Ne korvikkeet oli parempia kuin tavallinen lehmänmaito. Kumma jos joku ei muka 70-luvulla tiennyt kun jo aikoja sitten oli tajuttu, ettei lehmänmaito sellaisenaan sovi vauvoille.
Etkö osaa lukea? Just kirjoitin, että ne korvikkeet eivät sopineet, ja ihan lasten lääkäri suositteli lehmänmqitoseoksia ja ei noissa aikuisissa lapsissa ole mitään tauteja tai allergioita.
Heillä on jo perheet itselläänkin ja terveet lapset saaneet aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yleisimmin etsittiin imettäjä, siis toinen ihminen.
En kyllä usko, kyllä yleisintä oli varmasti lehmänmaidon laimennus, ainakin viime vuosisadalla.
Mun lapset on varmaan syntyneet viime vuosisadalla, kun 70- luvulla lehmänmaidolla ruokittiin.
Silloiset korvikkeet oli mitä oli. Eivät sopineet meidän muksuille ja monille olivat liian kalliitakin.Ne korvikkeet oli parempia kuin tavallinen lehmänmaito. Kumma jos joku ei muka 70-luvulla tiennyt kun jo aikoja sitten oli tajuttu, ettei lehmänmaito sellaisenaan sovi vauvoille.
Minä sain 70-luvulla neuvolasta vauvan ruokintaohjeen, mikä on vielä tallessa.
Siinä parhaana pidettiin tietysti äidinmaitoa, mutta jos imetys ei onnistunut niin suositeltiin äidinmaitovastiketta. Markkinoilla oli seuraavat äidinmaitovastikkeet:
Baby-energa äidinmaitovastike
Bona-äidinmaitovastike
Piltti 1 (syntymästä lähtien)
Piltti 2 (yli 2 viikon ikäisille)
Nuo äidinmaitovastikkeet olivat maitojauhepussi, missä oli oma mittalusikka, ja kukkuramitta maitojauhetta sekoitettiin johonkin määrään kiehuvaa vettä. En muista määrää
Toinen vaihtoehto ( ohjeen mukaan) on valmistaa maitoseos itse.
1/2-maito............. 5dl kulutusmaitoa
5dl vettä
10 tl (50g) laktoosia
2/3 maito...........6,5 dl kulutusmaitoa
3,5 dl vettä
10 tl laktoosia
Maito ja vesi kiehautetaan ja laktoosi lisätään seokseen ja sitä ei sen jälkeen keitetä. Kuuma seos kaadetaan pestyihin, keitettyihin pulloihin. Jäähdytetään ja säilytetään jääkaapissa.
2/3 maitoa neuvottiin antamaan 2 kk:n iästä lähtien tai siitä kun lapsi on saavuttanut 5 kilon painon.
Samat ohjeet löytyvät myös minulta. Siis ne korvikkeet ei sopineet ollenkaan esikoiselleni. Ihan sairaalassa oli muutaman päivän enenkuin tajuttiin, että se lehmänmaitoseos oli se paras vaihtoehto, siis hänelle, en yleistä
Alue: Aihe vapaa
On faktaa. Poikani syntyi 1969, sairastuin ja lääkityksen vuoksi en voinut imettää. Lehmänmaitoa laimennettiin vedellä En enää muista, oliko aluksi puolimaitoa ja sitten 2/3 osa maitoa. Jotenkin niin.