Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä vauvat joivat ennen äidinmaidonkorvikkeita jos äiti ei pystynyt imettämään?
31.01.2022 |
Annettiinko lehmänmaitoa? Vai jonkun muun eläimen? Imettikö joku muu nainen vauvan?
Kommentit (110)
Tästä aiheesta oli myös mahtavassa podcast-sarjassa, joka käsittelee lastenkasvatuksen historiaa. Löytyy Areenan audio-puolelta. "Kiristys, lahjonta ja uhkailu - huonon vanhemmuuden kulttuurihistoriaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei luovuttanut heti kun ei mennyt hyvin ja siten kaikki äidit imettivät
Itsehän yritin imettää ja pumpata 2 kuukautta ennen kuin luovutin ja siirryin kokonaan korvikkeeseen. Enpä tiedä kuinka kauan olisi pitänyt yrittää, etten olisi heti luovuttanut........
Minun keskos-isäni, syntynyt 1925 (!) kaksikilpisena ruokittiin lehmänmaito-vesisekoituksella ja kauralimalla. Ihan hyvä mies tuli, vaikka olivat lääkärit mummolleni sanoneet että lapsi ei jää henkiin. Taisi olla harvinaista silloin, että jäi henkiin.
Äitini kertoi, että hänen opiskeluvuosinaan oli sairaalan palkkalistoilla vielä imettäjiä (joskus 40- luvulla).
Vierailija kirjoitti:
Luin jokin aika sitten jutun, jossa kerrottiin vielä elossa olevista kolmosista. Heistä kerrottiin, että yksi annettiin naapuriin imettäjälle, koska omalta äidiltä ei tullut riittävästi maitoa. Imettäjän hoidossa olleella oli erittäin läheiset suhteet imettäjän lasten kanssa. Olivat kuin sisaruksia, vaikka tämä imettäjän hoitama lapsi palasi omien vanhempiensa hoitoon heti, kun imettäjää ei enää tarvittu.
Myös synnytyssairaaloiden vauvaosastoilla oli imettäjiä, joille maksettiin palkkaa siitä, että he imettivät vauvoja. Tuolloin vastasyntyneet vauvat eivät olleet äitiensä kanssa samalla osastolla vierihoidossa, vaan ns. vauvaloissa. Olen ymmärtänyt, että imettäjät olivat sairaaloissa varsin arvostettuja henkilöitä.
Ja tämä tapahtui milloin? Synnytykset siirtyi sairaaloihin joskus 1960-luvulla, joten oikeastiko oli imettäjiä töissä? Siihen asti oli lastenpäästölaitoksia! Ja suuri osa lapsista syntyi kotona ennen 1960-lukua.
Olen ymmärtänyt, että suomalaisissa sairaaloissa ei ole ollut imettäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsittiin sijaisimettäjä tai lapsi yksinkertaisesti kuoli nälkään. Joissakin tapauksissa yritettiin tehdä korviketta huonolla menestyksellä, jolloin lapsi kuitenkin nääntyi.
Äidinmaidonkorvike on keksintö joka pelastaa henkiä.
Ja tekee lapsista allergisia.
No en tiiä, allergiathan on nykyään vähenemään päin? Muistan omasta lapsuudestani että oli kavereissa tosi monella sitrus- tai suklaa-allergia ja muutamalla oli tosi paljon erilaisia allergioita. Omien lasten kavereista yksi on kalalle allerginen, muilla ei oo mitään. Vai onko imetys nyt jotenkin yleistynyt siitä mitä se on joskus 80-luvun alussa, kun mun ikäluokka oli vauvoja?
Kaikki tuntemani aikuiset allergikot on olleet täysimetettyjä jonnekin 6-7 kk tienoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsittiin sijaisimettäjä tai lapsi yksinkertaisesti kuoli nälkään. Joissakin tapauksissa yritettiin tehdä korviketta huonolla menestyksellä, jolloin lapsi kuitenkin nääntyi.
Äidinmaidonkorvike on keksintö joka pelastaa henkiä.
Ja tekee lapsista allergisia.
Kumpaa sinä tekisit, antaisitko lapsesi nääntyä nälkään vai ruokkisitko korvikkeella?
Ruokkisin lehmän- tai vuohenmaidolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauhean vanhanaikainen nimi muuten tuo äidinmaidonkorvike. Pitäisi muuttaa esim. vanhemmanmaidonkorvikkeeksi. Eiku sekin on huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehmänmaitoa laimennettiin vedellä.
Onko faktaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lehmänmaitoa laimennettiin vedellä.
Minun aikuinen tyttäreni sai parin viikon ikäisestä laimennettua lehmänmaitoa. Ensin puolimaitoa ja sitten 2/3 maitoa.
Siihen lisättiin tilkka maitosokeria.
Hän on hoikka, terve, ilman allergioita ja ei yhtään reikiä hampaissa.
Veljensä sai pitempään äidinmaitoa ja hänellä on allergioita ja hampaat olleet huonot pienestä asti.
Samaa ruokaa myöh syöneet.
Melko kattavasti Suomen tilanne 1900 luvulta: http://www.oamk.fi/epooki/2019/imetysta-eri-vuosikymmenten-aikana/?ccm_…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei luovuttanut heti kun ei mennyt hyvin ja siten kaikki äidit imettivät
Tämä ei pidä paikkaansa.
On kuitenkin enemmän totta kuin tarua. Naiset imettivät mielellään, eivätkä luovuttaneet helpolla, koska imetys on halpaa, sekä toimi ehkäisynä ainakin jotenkuten.
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei luovuttanut heti kun ei mennyt hyvin ja siten kaikki äidit imettivät
Mä olisin halunnut imettää mutta kun ei ole nännejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei luovuttanut heti kun ei mennyt hyvin ja siten kaikki äidit imettivät
Joo, kuolleetkin. Se äitien kuolleisuus synnytyksissä oli aika suurta. Kyllä enne oli paremmin kun kuolleetkin imettivät
Edelleenkin ihmettelen väitettä äitien suuresta kuolleisuudesta.
Siitä ei näy kovin kummoisia merkkejä viiden vuoden aikana keräämässäni 8000 tuhannen ihmisen sukupuussa.
Lapsikuolleisuus oli kyllä melkoinen.
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta oli myös mahtavassa podcast-sarjassa, joka käsittelee lastenkasvatuksen historiaa. Löytyy Areenan audio-puolelta. "Kiristys, lahjonta ja uhkailu - huonon vanhemmuuden kulttuurihistoriaa".
No nythän tämä lasten kasvatus sujuu entistä paremmin ja lapsista tulee onnellisia ja vahvoja aikuisia.
Vai tuleeko?
Ylenannot kyllä jo tunneaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yleisimmin etsittiin imettäjä, siis toinen ihminen.
En kyllä usko, kyllä yleisintä oli varmasti lehmänmaidon laimennus, ainakin viime vuosisadalla.
Mun lapset on varmaan syntyneet viime vuosisadalla, kun 70- luvulla lehmänmaidolla ruokittiin.
Silloiset korvikkeet oli mitä oli. Eivät sopineet meidän muksuille ja monille olivat liian kalliitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla annettiin sokerivettä osana. Nyt meinataan korvata aidon maidon rasva rypsiöljyllä. Äidinmaito ei ole vegaanista.
Mikä ihmeen juttu toi vika oli? Minä olen vegaani ja imetin kaikki lapseni. Kas kun vegaanilla on ideana se, että ei käytetä hyväksi eläimiä ja viedä niiltä esim. maitoa, joka on niiden omille jälkeläisille tarkoitettu.
Minä kun itse maitoni tuotin, niin sen tarjoaminen omalle lapselle on ihan vegaanisen ajattelun mukaista.
Voi helvata 🤣🤣🤣 Onko lehmän maito sitten vegaanista, koska lehmä on vegaani? Ooämgee. Toivottavasti tämä on vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Kauhean vanhanaikainen nimi muuten tuo äidinmaidonkorvike. Pitäisi muuttaa esim. vanhemmanmaidonkorvikkeeksi. Eiku sekin on huono.
Ihmisenmaitokorvike olisi kaikilta osin kyllä totuudenmukainen, niin miksei se?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yleisimmin etsittiin imettäjä, siis toinen ihminen.
En kyllä usko, kyllä yleisintä oli varmasti lehmänmaidon laimennus, ainakin viime vuosisadalla.
Mun lapset on varmaan syntyneet viime vuosisadalla, kun 70- luvulla lehmänmaidolla ruokittiin.
Silloiset korvikkeet oli mitä oli. Eivät sopineet meidän muksuille ja monille olivat liian kalliitakin.
No, niinhän he ovatkin syntyneet... 😅
Alue: Aihe vapaa
Luin jokin aika sitten jutun, jossa kerrottiin vielä elossa olevista kolmosista. Heistä kerrottiin, että yksi annettiin naapuriin imettäjälle, koska omalta äidiltä ei tullut riittävästi maitoa. Imettäjän hoidossa olleella oli erittäin läheiset suhteet imettäjän lasten kanssa. Olivat kuin sisaruksia, vaikka tämä imettäjän hoitama lapsi palasi omien vanhempiensa hoitoon heti, kun imettäjää ei enää tarvittu.
Myös synnytyssairaaloiden vauvaosastoilla oli imettäjiä, joille maksettiin palkkaa siitä, että he imettivät vauvoja. Tuolloin vastasyntyneet vauvat eivät olleet äitiensä kanssa samalla osastolla vierihoidossa, vaan ns. vauvaloissa. Olen ymmärtänyt, että imettäjät olivat sairaaloissa varsin arvostettuja henkilöitä.