Miksi kansainvälisiä nimiä pidetään "liian hienoina" suomalaisille?

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä ole mitään hienoa, minusta se on surullista ja typerää.

Nämä ihmiset ei taida tietää paljonko Suomi-faneja (eritoten hevareita) tuolla maailmalla on, jotka tekisivät mitä tahansa voidakseen saada nimeksi jonkun tavallisen suomalaisen nimen.

Mitä "hienoa" on esim jossain nimessä joita on maailmassa miljoonia eri maissa, ei yhtään mitään.

Minusta jopa ruotsalaiset sukunimet on masentavia. Hartikainen on paljon parempi nimi kuin joku Cederberg.

Minusta on hienoa että on itäsuomalainen kunnon nen-sukunimi, ne on parhaita, tunnen kuuluvani omieni joukkoon, jonain Von Kulliferinä tuntuisi ulkopuoliselta omassa maassa. Etunimeni on kansainvälinen massanimi, tekisi mieli ottaa toinen nimi käyttöön, joka suomalainen.

Öh? Mikä estää ottamasta toista nimeä käyttöön? EI MIKÄÄN

Minun äiti käyttää nimenomaan toista nimeä ja se saa harvoin postia etunimellään.

Melkein kaikissa lukee pelkästään toinen nimi+sukunimi. Joskus on kokonimi, mutta harvoin on oikea etunimi yksinään ilman toista nimeä

Ajatus "liian hieno" ei kyllä tule mieleen, kun näkee esim. Jaxxon Korhosen tai Chrystal-Jadesse Virtasen.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko pojalle liian hieno nimi Jeesus? Kun latinomiehistäkin puolet on jotain Hesus Marioita niin voisi täälläkin nimetä niin. Etenkin kun yhden uskonnontapaisen edustajat nimeävät lähes kaikki pojat jonkinlaisella väännöksellä profeettansa nimestä.

Pikku-Jeesus voisi perustaa vanhempana hevibändin. Kuuntelisin muutaman biisin ihan perustajan nimen takia.

Donna tai Jonna, aivan yhtä hyvin sopivat minusta suomalaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi antaa tavallisia suomalaisia nimiä? Kaikkien tarvi olla sitä samaa Ceciliaa… Ja se kirjoitettaisiin. oneen otteeseen Sesiliana.

Tosin nykyäänhän ne nimet on tolppaa, myrskyä, sumua ja pilkkua.

Eiköhän joka ikinen suomalainen tiedä, että se kirjoitetaan Cecilia? Kyse on kuitenkin ihan tavallisesta, kaikkien tuntemasta nimistä, vaikka siinä onkin C-kirjaimia. Ei suomalaiset ihan niin juntteja ole, kuin tätä palstaa lukiessa kuvittelisi. 

Onhan se naurettavaa kun annetaan lapselle nimi, jota ei vät vanhemmat puhumattakaan muista osaa lausua oikeen. 

Esim.

George. Ei se sovi suomalaisen suuhun. Siksipä Yrjö.

Harmi lapselle jos aina äännetään väärin nimi ja kysytään kymmenen kertaa mikä se nimi on, jos on liian outo.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko pojalle liian hieno nimi Jeesus? Kun latinomiehistäkin puolet on jotain Hesus Marioita niin voisi täälläkin nimetä niin. Etenkin kun yhden uskonnontapaisen edustajat nimeävät lähes kaikki pojat jonkinlaisella väännöksellä profeettansa nimestä.

Suomessa ei varmaan saisi antaa nimeksi Jeesus. Se ei ole normaaliin nimikulttuuriin kuuluva nimi, ja siitä lasta kiusattaisiin. 

Mikset voi sanoa suoraan, että islaminuskoiset, pitääkö aina keksiä joku "nokkela" tapa viitata heihin? Annat juntin kuvan itsestäsi, kun haukut toisten uskontoa.

Tämän palstan mielipiteistä ei kannata välittää liikaa. Moni nimi joko liian suomalainen - ä ja ö-kirjaimia tai o-loppuinen tytön nimi - ja tai liian ulkomaalainen, esim. Jessica tai vastaavat on kaikki weeteetä. 

Minusta ulkomaalainen nimi on ongelma vasta silloin, jos se on vain vaikeasti kirjoitettu väännös suomalaisesta nimestä, esim. Yaacco, josta on kantajalle jatkuvasti harmia. Tai äärimmäisen harvinainen ja outo nimi kuten Eyrudice, jota kukaan ei osaa lausua. 

Suomessa on paljon Ceciliaa eikä heillä kaikilla ole "hienoa" sukunimeä. 

Vierailija kirjoitti:

Paula, Heidi, Hanna, Maria...

Kansainvälisiä nimiä. Mikä niissä on ongelmana?

Ei mitään, mutta miksei voi nimeksi antaa Helmuttia, Ali Nejat tai Enricoa tai Josea, jos siltä tuntuu? Tai Renata, Jelenaa, Olimpia tai Alessiaa? Kaikki ihan kivoja nimiä jollekin lapselle.

Näissä nimiarvosteluketjuissa arvostellaan aina naisten nimiä ja lähinnä niitä englannin kielisiä. Maailmaan mahtuu nimiä ja nykyisin moni suomalainen sekä muuttaa, että matkustaa ulkomailla. Joten mitä väliä sillä on jos vanhemmat haluavat antaa lapselleen esim. japanilaisen nimen ihan vaan vaikka sen perusMöttösen eteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paula, Heidi, Hanna, Maria...

Kansainvälisiä nimiä. Mikä niissä on ongelmana?

Ei mitään, mutta miksei voi nimeksi antaa Helmuttia, Ali Nejat tai Enricoa tai Josea, jos siltä tuntuu? Tai Renata, Jelenaa, Olimpia tai Alessiaa? Kaikki ihan kivoja nimiä jollekin lapselle.

Näissä nimiarvosteluketjuissa arvostellaan aina naisten nimiä ja lähinnä niitä englannin kielisiä. Maailmaan mahtuu nimiä ja nykyisin moni suomalainen sekä muuttaa, että matkustaa ulkomailla. Joten mitä väliä sillä on jos vanhemmat haluavat antaa lapselleen esim. japanilaisen nimen ihan vaan vaikka sen perusMöttösen eteen?

Möttönen on jo vaikea ulkomailla, saati että etunimi olisi vaikka Yrjänä. 

Eli jos on muutenkin vaikea nimi, etunimen kannattaa olla sellainen, jota ymmärretään ulkomaillakin. 

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Onhan se naurettavaa kun annetaan lapselle nimi, jota ei vät vanhemmat puhumattakaan muista osaa lausua oikeen. 

Esim.

George. Ei se sovi suomalaisen suuhun. Siksipä Yrjö.

Harmi lapselle jos aina äännetään väärin nimi ja kysytään kymmenen kertaa mikä se nimi on, jos on liian outo.

Ehkei se sovi sinun suuhun, mutta todella moni ihminen osaa Suomessa ääntää sekä George, että Williamin, kuten vaikka Elisabethin. Eiköhän suurin osa oppinut lausumaan jo sekä Ridgen, että Thornenkin. Ei suomalaiset ole pikkulapsia joiden takia pitää ennaltaehkäistä, jos joku ei nyt sattuisi osata ja pahoittaa mielensä.

Vierailija kirjoitti:

No ne vanhat kirkonkirjojen nimet ei ole samoja mitä henkilö oikeasti käytti. Ne on vaan kirjoitettu kirjoihin ruotsalaisittain. Esim. mun suvun Viljo oli kirkonkirjassa William, Heikki oli Heinrich, Venla oli kirjoitettu Vendlaksi ja Etti Edithiksi. Lotta oli Charlotta. Ei henkilö läheskään aina edes tiennyt oman nimensä kirjoitusasua, moni oli lukutaidoton.

Tuo on ihan totta, että papit ennen merkitsivät yleisesti kirkonkirjoihin suomalaisen nimen ruotsinkielisen vastineen. Minunkin esi-isäni, joiden nimet olivat oikeasti Heikki, Antti ja Tuomas, olivat kirkonkirjoissa Henrik, Anders ja Thomas.

Mutta sen sijaan ihmisten lukutaidosta sinulla on outo käsitys. Aika monta sataa vuotta saadaan Suomessa mennä taaksepäin jotta päästään aikaan, jolloin ihmiset olivat yleisesti lukutaidottomia. Luterilainen kirkko kun vaati lukutaidon ehtona sille, että pääsi naimisiin. Yksi uskonpuhdistukseen olennaisia juttuja oli se, että jokaisen pitää osata lukea, jotta pystyisi itse lukemaan Raamattua.

Moni lukutaitoinenkin saattoi silti olla tietämätön nimensä virallisesta kirjoitusasusta siksi, että hän ei koskaan elämässään joutunut tilanteeseen, jossa hän olisi tarvinnut paperia, jossa oli hänen virallinen nimensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Donna. Ja sukunimi nyt sit oli mikä oli.. Tosin siinä ei ole mitään hienoa. Vaikka sitä kai yritetty hakee. Lähinnä vaan naurattaa.

Mikä siinä naurattaa? D-kirjain?

Se pitäis olla Tonna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko pojalle liian hieno nimi Jeesus? Kun latinomiehistäkin puolet on jotain Hesus Marioita niin voisi täälläkin nimetä niin. Etenkin kun yhden uskonnontapaisen edustajat nimeävät lähes kaikki pojat jonkinlaisella väännöksellä profeettansa nimestä.

Suomessa ei varmaan saisi antaa nimeksi Jeesus. Se ei ole normaaliin nimikulttuuriin kuuluva nimi, ja siitä lasta kiusattaisiin. 

Mikset voi sanoa suoraan, että islaminuskoiset, pitääkö aina keksiä joku "nokkela" tapa viitata heihin? Annat juntin kuvan itsestäsi, kun haukut toisten uskontoa.

Liittynee palstasensuuriin? Tuohon uskoon viittaavat sanat eivät usein läpäise automaattista viestintarkastusta, joten moni vakituinen palstailija käyttää suosiolla uunoja kiertoilmauksia. Olen itseasiassa yllättynyt, että sinun käyttämäsi sana kelpasi.

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Äitini s. 1923 nimi oli Armida,

veljensä oli Leander.

Sukunimi oli otettu asuinpaikan mukaan. Sukututkimus tehty 1500 luvulle asti ja siitä löytyy lisää näitä outoja nimijä.

Olen miettinyt miten pohjois-suomalainen maanviljelijäperhe löysi tuon Armida nimen?

Se on Rossinin oopperan nimi.

Tiettävästi sähköttömässä talossa ei oopperaa harrastettu.

Kauniit ja hienot nimet, kumpainenkin.

Vierailija kirjoitti:

Ceciliasta tulee Kekilia. Jorge Jarin tilalle, että voi sanoa Horhe?

Se on muuten Jorke. Kavereitten kesken Jortsu.

Mä olen aina miettinyt, että jos on ulkomaalainen sukunimi niin voiko antaa täysin suomalaisen etunimen? Eli pitääkö etunimen ja sukunimen olla ns samaa paria?  Ja mitä jos avioliiton kautta tulee ulkomaalainen etunimi ja suomalainen sukunimi? Entä jos on syntynyt ulkomailla ja vanhemmat antoivat ulkomaalaisen etunimen täysin suomalaisen sukunimen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko pojalle liian hieno nimi Jeesus? Kun latinomiehistäkin puolet on jotain Hesus Marioita niin voisi täälläkin nimetä niin. Etenkin kun yhden uskonnontapaisen edustajat nimeävät lähes kaikki pojat jonkinlaisella väännöksellä profeettansa nimestä.

Suomessa ei varmaan saisi antaa nimeksi Jeesus. Se ei ole normaaliin nimikulttuuriin kuuluva nimi, ja siitä lasta kiusattaisiin. 

Mikset voi sanoa suoraan, että islaminuskoiset, pitääkö aina keksiä joku "nokkela" tapa viitata heihin? Annat juntin kuvan itsestäsi, kun haukut toisten uskontoa.

Liittynee palstasensuuriin? Tuohon uskoon viittaavat sanat eivät usein läpäise automaattista viestintarkastusta, joten moni vakituinen palstailija käyttää suosiolla uunoja kiertoilmauksia. Olen itseasiassa yllättynyt, että sinun käyttämäsi sana kelpasi.

t. eri

Täällä on sensuroitu vain yleisimmät haukkumasanat. Kuten näet, oikeat asialliset sanat hyväksytään kyllä. Ongelma ei siis ole sensuurissa, vaan siinä että ihmiset haluavat pilkata toisia käyttämällä tiettyjä ilmauksia, tällä hetkellä ainakin "ihanuus" on sellainen, näkyy monessa ketjussa. Jossain vaiheessa puhuttiin "kunniavieraista", "kulttuurin rikastuttajista" jne. Näillä nimityksillä halutaan vain haukkua toisesta kulttuurista tulevia ihmisiä. 

Johtuu erikoisesta suomen kielestä.

Eli olemme täysin uniikki, erilainen ja harvinainen kieliryhmä me suomi-ugrit.

Sen sijaan mm. puolalainen voi ottaa velposti mm. espanjalaisen nimen ja se sopii helposti heidän suuhunsa.

Koska lähes koko eurooppa on indoeurooppalaista kieliryhmää.

Portugali on täten lähempänä venäjää tässä asiassa kuin ruotsi on suomea.

Vain me olemme se erilainen erikielinen porukka -poikkeus parin muun pikkukansan lisäksi.

Lisäksi Suomen on erittäin syrjäinen, kaukainen maa euroopasta katsottuna.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina miettinyt, että jos on ulkomaalainen sukunimi niin voiko antaa täysin suomalaisen etunimen? Eli pitääkö etunimen ja sukunimen olla ns samaa paria?  Ja mitä jos avioliiton kautta tulee ulkomaalainen etunimi ja suomalainen sukunimi? Entä jos on syntynyt ulkomailla ja vanhemmat antoivat ulkomaalaisen etunimen täysin suomalaisen sukunimen kanssa?

Mun lapsilla on suomalaiset etunimet ulkomaalaisen mutta helposti suomeksikin ääntyvän sukunimen kanssa. Asutaan Briteissä ja täällä on niin paljon ulkomaalaisia nimiä etteivät omat lapset kyllä erotu joukosta ollenkaan.