Täytyykö vauvassa tosiaan olla niin kiinni, ettei äiti ehdi syödä tai käydä suihkussa/vessassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on kai joku kulttuurillinen aspekti. Itsekin Suomessa kasvaneena ja noita kauhujuttuja kuulleena päähäni oli iskostunut sellainen kuva että tuoreet äidit eivät ehdi suihkuun, nukkumaan, kodin ulkopuolelle, tai hädin tuskin juomaan omaa kahviaan.

Asun nyt kuitenkin ulkosuomalaisena Keski-Euroopassa ja odotin samaa vauvarumbarallia nyt kun paikallinen tuttavapiiri on alkanut saamaan jälkikasvua. Miten kävikään? Yhdelläkään vauvan saaneista elämä ei mennyt tauolle tai pyöri vain puklurättien ympärillä. Yksi ajoi miehensä kanssa Route 66:n ja vauva kulki mukana sitterissä. Toinen käy vauvan kanssa kahviloissa ja muissa riennoissa. Yksi pariskunta teki hiihtovaelluksen, vauvan roudasivat mukana jossain ahkiossa. Kaikilla noista on tosin todella tasapainoinen kotitalous ja perheisiinsä panostavat miehet. Vauvat voi ymmärtääkseni täällä mennä päivähoitoon jo 3 kk:n ikäisenä, ja monet palaa takaisin töihin jo tuolloin. Ei mitään puhetta että jäätäisiin kolmeksi vuodeksi hilloutumaan kotiin johonkin pukluntuoksuiseen vauvakuplaan.

3kk ikäinen on kyllä kovin pieni menemään hoitoon, silloinhan useimmat vielä imettävätkin. Mua sheimattiin kiitettävästi jo siitä, kun aloitin työt vauvan ollessa 9kk ja huom. lapsen isä jäi tuolloin muutamaksi kuukaudeksi kotiin vauvan kanssa ennen päivähoidon alkua.

On se 9 kk ikäinenkin kuule järkyttävän pieni lapsi menemään hoitoon. Kolmevuotiaskin saa vielä parhaiten kaiken tarvitsemansa Suomessa kotona ihan omalta vanhemmaltaan/omilta vanhemmiltaan, jos he vain viitsivät ulkoilla, liikkua, pelata, lukea, syödä, ihmetellä ja tutkia maailmaa, askarrella jne. jne. oman lapsensa kanssa. Suomalaiset päiväkodit (tai oikeastaan ”tarhat”, joka kuvastaa paremmin sitä säilömiskulttuuria) ovat ihan hirveitä paikkoja, joissa tapahtuu paljon sellaista, mikä ei kestäisi päivänvaloa. Miten ihmiset voivat laittaa oman, alle vuoden ikäisen lapsensa päiväkotiin? Jos oikeasti näkisitte sen päiväkotiarjen sijaisten puuttuessa ja lasten itkiessä ilman lohdutusmahdollisuutta, ette veisi lapsianne päiväkotiin vaan nostaisitte vaikka mieluummin toimeentulotukea sen pari vuotta…

Toki en tiedä, miten hyvin ulkomailla on varhaiskasvatus resursoitu. Ehkä siellä lapsia ei säilötä isoissa ryhmissä yhden tai kahden uupuneen ja ilkeän aikuisen voimin, eikä pakoteta lapsia päiväkodin kiireiseen siirtymisrytmiin ja kovaan meteliin.

T. Entinen varhaiskasvatuksen opettaja (alanvaihtaja)

Kun lapset on päiväkotipäivän jälkeen hengissä ja hyväntuulisia, niin siellä ei ole tapahtunut mitään niin hirveää että olisin sen takia valmis myymään perheen kotia ja muuttamaan viiden hengen voimin pieneen kerrostalokaksioon.

Olen eri, mutta tarhoissa on suuri ongelma yleisesti ottaen. Hengissä pysyminen ei riitä, kun kyse on psyykkisessä kasvuiässä olevista. Lisäksi lapsi voi olka esim. ylivilkas, eikä ongelma heti näy. Ja se mikä sinusta ei ole hirveää, voi teoriassa olla sitä kapselle.

Tämä on juuri se pointti. Psykologiaa lukeneena ei pysty käsittämään, miten joku voi viedä pienen lapsensa päiväkotiryhmään sullottavaksi. Sama kuin veisi lapsensa tehotuotantomaatilalle häkkiin ja illalla hakisi illalla kotiin elossa olevan lapsen.

Vanhemmat eivät ikinä tule näkemään sitä, mitä kauheuksia päiväkotipäivän aikana tapahtuu, kun eivät itse ole paikalla… Kaikki tuntemani empaattiset ammattikasvattajat ovat lähteneet alalta, kun päiväkotien arki on selvinnyt… Usein siellä on todella kyynisiä ja inhottavia ihmisiä, jotka hymyilevät lastaan hakevalle vanhemmalle - todellisuus paljastuu, kun työyhteisö jää ilman vanhempien katseita. Lastenhoitajien puhetyylit lapsille eivät aina ole sitä mitä kasvatusoppaissa sanotaan.

Niin totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vatsakipuja vauvalla monta kuukautta niin aika hirveetä se aika on!!! Varsinkin jos asut kerrostalossa. Oma lapsi huusi naama punaisena pitkin päivää ja öitä. Oikeasti, meinasin seota. Sylissä ja vatsaa hieroessa oli vähän aikaa hiljaa. Nukkui alle tunnin pätkissä.

Mikä häben kipunsa aiheutti, ja miksi sitä ei kyetty hoitamaan?

Varmaan siksi, että monilla vauvoilla vatsakivut voivat johtua ihan vaan suoliston tai mahanportin kypsymättömyydestä. Voi aina kokeilla imetysdieetit, lääkevalmisteet ja allergiakorvikkeet, mutta ne ei välttämättä tuo apua.

Kipu on varmaa vain, jos sille on todettu fysiologinen syy.

Varmaan näinkin, mutta eipä aikuistenkaan kipujakaan lähtökohtaisesti kyseenalaisteta jos niille ei löydy selkeää todennettavaa syytä, esimerkiksi ihan tavallinen päänsärky tai jännityksestä kipeä vatsa.

Pienten lasten kanssa ongelman selvitys on aina ihan hakuammuntaa, kun eivät pysty kovin tarkasti tuntemuksiaan analysoimaan tai kertomaan. Paha koliikki-itku voi johtua vatsakivuista, synnytyksessä tulleista lihasjumeista tai ihan vaan tähtien asennosta, siitä vaan sitten kokeilemaan auttaisiko mikään vai ei.

Ei ole "varmaankin näin", vaan tasan näin.

Aikuinen voi puhumalla kertoa, että häntä sattuu; mikä on kivun aiheuttaja, on toinen asia.

Jos aikuinen käyttäytyisi kuin ahdingossa oleva vauva, hänen ei annettaisi olla, koska "luultavasti vain sattuu". Häneen pistettäisiin rauhoittavaa ainetta, ja hän olisi tarkkailussa. Samalls periaatteella, vauvaa ei voi jättää vaikeaan elämään olettamalla, että häntä sattuu.

Mainitsemasi esimerkit ovat erittäin vaarallista olettamista. Ellei lääkäri löydä itkuiduuden syytä, on merkittävä TUNTEMATON SYY.

Syitä ei ruveta KEKSIMÄÄN!!!

Vierailija kirjoitti:

Onkohan ap oikeasti raskaana?

Tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä esimerkki ketjusta, jossa keskustelu on alkanut järkevästi ja hyvässä hengessä, mutta viimeiset sivut ovatkin sitten jo jotain täysin muuta. Toivottavasti AP ei enää lue tätä, eikä kukaan muukaan esikoistaan odottava.

Päinvastoin, aihe löytyi keskustelun edetessä.

Aloitushan on täysi feikki.

Tärkeää, ettei vauvan kärsimystä "selitetä pois".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vatsakipuja vauvalla monta kuukautta niin aika hirveetä se aika on!!! Varsinkin jos asut kerrostalossa. Oma lapsi huusi naama punaisena pitkin päivää ja öitä. Oikeasti, meinasin seota. Sylissä ja vatsaa hieroessa oli vähän aikaa hiljaa. Nukkui alle tunnin pätkissä.

Mikä häben kipunsa aiheutti, ja miksi sitä ei kyetty hoitamaan?

Varmaan siksi, että monilla vauvoilla vatsakivut voivat johtua ihan vaan suoliston tai mahanportin kypsymättömyydestä. Voi aina kokeilla imetysdieetit, lääkevalmisteet ja allergiakorvikkeet, mutta ne ei välttämättä tuo apua.

Kipu on varmaa vain, jos sille on todettu fysiologinen syy.

Varmaan näinkin, mutta eipä aikuistenkaan kipujakaan lähtökohtaisesti kyseenalaisteta jos niille ei löydy selkeää todennettavaa syytä, esimerkiksi ihan tavallinen päänsärky tai jännityksestä kipeä vatsa.

Pienten lasten kanssa ongelman selvitys on aina ihan hakuammuntaa, kun eivät pysty kovin tarkasti tuntemuksiaan analysoimaan tai kertomaan. Paha koliikki-itku voi johtua vatsakivuista, synnytyksessä tulleista lihasjumeista tai ihan vaan tähtien asennosta, siitä vaan sitten kokeilemaan auttaisiko mikään vai ei.

Ei ole "varmaankin näin", vaan tasan näin.

Aikuinen voi puhumalla kertoa, että häntä sattuu; mikä on kivun aiheuttaja, on toinen asia.

Jos aikuinen käyttäytyisi kuin ahdingossa oleva vauva, hänen ei annettaisi olla, koska "luultavasti vain sattuu". Häneen pistettäisiin rauhoittavaa ainetta, ja hän olisi tarkkailussa. Samalls periaatteella, vauvaa ei voi jättää vaikeaan elämään olettamalla, että häntä sattuu.

Mainitsemasi esimerkit ovat erittäin vaarallista olettamista. Ellei lääkäri löydä itkuiduuden syytä, on merkittävä TUNTEMATON SYY.

Syitä ei ruveta KEKSIMÄÄN!!!

Voi pönttö sun kanssa. Eikös sulle nyt jo edellä kerrottu että vauvan kivun syytä ei aina tiedetä, eikä sitä löydetä. Vanhempi voi tunnistaa vauvan kipuitkun, mutta siltikään ei välttämättä löydy mitään selkeää fysiologista syytä. Silloin pyritään kokeilemaan hoitoa niihin yleisimpiin kivun aiheuttajiin, tämä siksi että niillä keinoilla ei voi aiheuttaa haittaa vauvalle, mutta parhaassa tapauksessa voidaan helpottaa. Vauvan ja aikuisen fysiologia on niin erilainen, että niitä et voi verrata. Esimerkiksi suoliston kypsymättömyydestä johtuvaa kipuilua ei yksinkertaisesti voida millään todistaa. Myös aikuisella ihmisellä voidaan joskus arvioida että esim. vatsakivut johtuvat stressistä, vaikka sitä ei millään voikaan todistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vatsakipuja vauvalla monta kuukautta niin aika hirveetä se aika on!!! Varsinkin jos asut kerrostalossa. Oma lapsi huusi naama punaisena pitkin päivää ja öitä. Oikeasti, meinasin seota. Sylissä ja vatsaa hieroessa oli vähän aikaa hiljaa. Nukkui alle tunnin pätkissä.

Mikä häben kipunsa aiheutti, ja miksi sitä ei kyetty hoitamaan?

Varmaan siksi, että monilla vauvoilla vatsakivut voivat johtua ihan vaan suoliston tai mahanportin kypsymättömyydestä. Voi aina kokeilla imetysdieetit, lääkevalmisteet ja allergiakorvikkeet, mutta ne ei välttämättä tuo apua.

Kipu on varmaa vain, jos sille on todettu fysiologinen syy.

Varmaan näinkin, mutta eipä aikuistenkaan kipujakaan lähtökohtaisesti kyseenalaisteta jos niille ei löydy selkeää todennettavaa syytä, esimerkiksi ihan tavallinen päänsärky tai jännityksestä kipeä vatsa.

Pienten lasten kanssa ongelman selvitys on aina ihan hakuammuntaa, kun eivät pysty kovin tarkasti tuntemuksiaan analysoimaan tai kertomaan. Paha koliikki-itku voi johtua vatsakivuista, synnytyksessä tulleista lihasjumeista tai ihan vaan tähtien asennosta, siitä vaan sitten kokeilemaan auttaisiko mikään vai ei.

Ei ole "varmaankin näin", vaan tasan näin.

Aikuinen voi puhumalla kertoa, että häntä sattuu; mikä on kivun aiheuttaja, on toinen asia.

Jos aikuinen käyttäytyisi kuin ahdingossa oleva vauva, hänen ei annettaisi olla, koska "luultavasti vain sattuu". Häneen pistettäisiin rauhoittavaa ainetta, ja hän olisi tarkkailussa. Samalls periaatteella, vauvaa ei voi jättää vaikeaan elämään olettamalla, että häntä sattuu.

Mainitsemasi esimerkit ovat erittäin vaarallista olettamista. Ellei lääkäri löydä itkuiduuden syytä, on merkittävä TUNTEMATON SYY.

Syitä ei ruveta KEKSIMÄÄN!!!

Voi pönttö sun kanssa. Eikös sulle nyt jo edellä kerrottu että vauvan kivun syytä ei aina tiedetä, eikä sitä löydetä. Vanhempi voi tunnistaa vauvan kipuitkun, mutta siltikään ei välttämättä löydy mitään selkeää fysiologista syytä. Silloin pyritään kokeilemaan hoitoa niihin yleisimpiin kivun aiheuttajiin, tämä siksi että niillä keinoilla ei voi aiheuttaa haittaa vauvalle, mutta parhaassa tapauksessa voidaan helpottaa. Vauvan ja aikuisen fysiologia on niin erilainen, että niitä et voi verrata. Esimerkiksi suoliston kypsymättömyydestä johtuvaa kipuilua ei yksinkertaisesti voida millään todistaa. Myös aikuisella ihmisellä voidaan joskus arvioida että esim. vatsakivut johtuvat stressistä, vaikka sitä ei millään voikaan todistaa.

ÄLÄ KEKSI KIPUA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vatsakipuja vauvalla monta kuukautta niin aika hirveetä se aika on!!! Varsinkin jos asut kerrostalossa. Oma lapsi huusi naama punaisena pitkin päivää ja öitä. Oikeasti, meinasin seota. Sylissä ja vatsaa hieroessa oli vähän aikaa hiljaa. Nukkui alle tunnin pätkissä.

Mikä häben kipunsa aiheutti, ja miksi sitä ei kyetty hoitamaan?

Varmaan siksi, että monilla vauvoilla vatsakivut voivat johtua ihan vaan suoliston tai mahanportin kypsymättömyydestä. Voi aina kokeilla imetysdieetit, lääkevalmisteet ja allergiakorvikkeet, mutta ne ei välttämättä tuo apua.

Kipu on varmaa vain, jos sille on todettu fysiologinen syy.

Varmaan näinkin, mutta eipä aikuistenkaan kipujakaan lähtökohtaisesti kyseenalaisteta jos niille ei löydy selkeää todennettavaa syytä, esimerkiksi ihan tavallinen päänsärky tai jännityksestä kipeä vatsa.

Pienten lasten kanssa ongelman selvitys on aina ihan hakuammuntaa, kun eivät pysty kovin tarkasti tuntemuksiaan analysoimaan tai kertomaan. Paha koliikki-itku voi johtua vatsakivuista, synnytyksessä tulleista lihasjumeista tai ihan vaan tähtien asennosta, siitä vaan sitten kokeilemaan auttaisiko mikään vai ei.

Ei ole "varmaankin näin", vaan tasan näin.

Aikuinen voi puhumalla kertoa, että häntä sattuu; mikä on kivun aiheuttaja, on toinen asia.

Jos aikuinen käyttäytyisi kuin ahdingossa oleva vauva, hänen ei annettaisi olla, koska "luultavasti vain sattuu". Häneen pistettäisiin rauhoittavaa ainetta, ja hän olisi tarkkailussa. Samalls periaatteella, vauvaa ei voi jättää vaikeaan elämään olettamalla, että häntä sattuu.

Mainitsemasi esimerkit ovat erittäin vaarallista olettamista. Ellei lääkäri löydä itkuiduuden syytä, on merkittävä TUNTEMATON SYY.

Syitä ei ruveta KEKSIMÄÄN!!!

Voi pönttö sun kanssa. Eikös sulle nyt jo edellä kerrottu että vauvan kivun syytä ei aina tiedetä, eikä sitä löydetä. Vanhempi voi tunnistaa vauvan kipuitkun, mutta siltikään ei välttämättä löydy mitään selkeää fysiologista syytä. Silloin pyritään kokeilemaan hoitoa niihin yleisimpiin kivun aiheuttajiin, tämä siksi että niillä keinoilla ei voi aiheuttaa haittaa vauvalle, mutta parhaassa tapauksessa voidaan helpottaa. Vauvan ja aikuisen fysiologia on niin erilainen, että niitä et voi verrata. Esimerkiksi suoliston kypsymättömyydestä johtuvaa kipuilua ei yksinkertaisesti voida millään todistaa. Myös aikuisella ihmisellä voidaan joskus arvioida että esim. vatsakivut johtuvat stressistä, vaikka sitä ei millään voikaan todistaa.

ÄLÄ KEKSI KIPUA.

Se, että kivun syytä ei aina saada varmistettua, ei tarkoita sitä että kipu olisi keksittyä.

No riippuu vauvasta ja siitä, viitsitkö kuunnella sen huutoa vessareissun ajan. Mutta mä en ymmärrä, miksei sitä voi ottaa vessaan ja suihkuun mukaan. Mä teen näin, niin ei tarvii kiirehtiä. Silloin ku vauva ei suostu nukkumaan päikkäreitä missään muualla kuin sylissä teen ruoat vauvan ollessa hereillä ja syön vauvan nukkuessa sylissä.

Meillä oli vauvavuoden aikana yksi, siis todella vain yksi päivä, jolloin vauva ei suostunut olemaan missään muualla kuin sylissä. Normaalisti oli tyytyväinen siinä mihin hänet laski. Sitten silloin yhtenä päivänä hoidin kaikki asiat vauva kantoliinassa kotona.

Sylissä tuli toki pidettyä niin paljon kuin mahdollista vaikkei vauva sitä vaatinutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Se, että kivun syytä ei aina saada varmistettua, ei tarkoita sitä että kipu olisi keksittyä.

KEKSIT KIVUN. Ongelmaa ei tarvitse hoitaa, kun diagnoosi keksitään? Vaarallinen asenne!

Vierailija kirjoitti:

No riippuu vauvasta ja siitä, viitsitkö kuunnella sen huutoa vessareissun ajan. Mutta mä en ymmärrä, miksei sitä voi ottaa vessaan ja suihkuun mukaan. Mä teen näin, niin ei tarvii kiirehtiä. Silloin ku vauva ei suostu nukkumaan päikkäreitä missään muualla kuin sylissä teen ruoat vauvan ollessa hereillä ja syön vauvan nukkuessa sylissä.

Vauvan huudattaminen on pahoinpitelyä.

Kyllä mies hoitaa omaa lastaan.

Kristiina xx kirjoitti:

Kyllä mies hoitaa omaa lastaan.

Elannon hankkiminenkin on hoitamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että kivun syytä ei aina saada varmistettua, ei tarkoita sitä että kipu olisi keksittyä.

KEKSIT KIVUN. Ongelmaa ei tarvitse hoitaa, kun diagnoosi keksitään? Vaarallinen asenne!

Ei, vaan kivun syytä pyritään selvittämään poissulkumenetelmällä. Jos selkeää fysiologista syytä ei löydy, esitetään hypoteeseja siitä, mikä kipua voisi aiheuttaa. Esimerkiksi vauvahieronta voi avata lihasjumeja, imetysdieetti paljastaa allergian jne. Jos tätä kautta löytyy apu kipuun, niin silloinhan kivun aiheuttaja on todennäköisesti löytynyt. Toisinaan syytä ei löydy, esimerkiksi joskus vauvan suolistokivut helpottavat vasta ajan kanssa kun suolisto kypsyy. Silti kipu on ihan oikea, mutta ei välttämättä hoidettavissa lääketieteen keinoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että kivun syytä ei aina saada varmistettua, ei tarkoita sitä että kipu olisi keksittyä.

KEKSIT KIVUN. Ongelmaa ei tarvitse hoitaa, kun diagnoosi keksitään? Vaarallinen asenne!

Ei, vaan kivun syytä pyritään selvittämään poissulkumenetelmällä. Jos selkeää fysiologista syytä ei löydy, esitetään hypoteeseja siitä, mikä kipua voisi aiheuttaa. Esimerkiksi vauvahieronta voi avata lihasjumeja, imetysdieetti paljastaa allergian jne. Jos tätä kautta löytyy apu kipuun, niin silloinhan kivun aiheuttaja on todennäköisesti löytynyt. Toisinaan syytä ei löydy, esimerkiksi joskus vauvan suolistokivut helpottavat vasta ajan kanssa kun suolisto kypsyy. Silti kipu on ihan oikea, mutta ei välttämättä hoidettavissa lääketieteen keinoin.

Miksi keksit kivun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että kivun syytä ei aina saada varmistettua, ei tarkoita sitä että kipu olisi keksittyä.

KEKSIT KIVUN. Ongelmaa ei tarvitse hoitaa, kun diagnoosi keksitään? Vaarallinen asenne!

Ei, vaan kivun syytä pyritään selvittämään poissulkumenetelmällä. Jos selkeää fysiologista syytä ei löydy, esitetään hypoteeseja siitä, mikä kipua voisi aiheuttaa. Esimerkiksi vauvahieronta voi avata lihasjumeja, imetysdieetti paljastaa allergian jne. Jos tätä kautta löytyy apu kipuun, niin silloinhan kivun aiheuttaja on todennäköisesti löytynyt. Toisinaan syytä ei löydy, esimerkiksi joskus vauvan suolistokivut helpottavat vasta ajan kanssa kun suolisto kypsyy. Silti kipu on ihan oikea, mutta ei välttämättä hoidettavissa lääketieteen keinoin.

Miksi keksit kivun?

Nyt on kyllä pakko myöntää että en heti tajunnut sun olevan trolli. Ihmettelin jo että miten joku voi olla noin tanopää. No, tulipahan sitten väiteltyä aamun ratoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No riippuu vauvasta ja siitä, viitsitkö kuunnella sen huutoa vessareissun ajan. Mutta mä en ymmärrä, miksei sitä voi ottaa vessaan ja suihkuun mukaan. Mä teen näin, niin ei tarvii kiirehtiä. Silloin ku vauva ei suostu nukkumaan päikkäreitä missään muualla kuin sylissä teen ruoat vauvan ollessa hereillä ja syön vauvan nukkuessa sylissä.

Vauvan huudattaminen on pahoinpitelyä.

Se että menee vessaan ja vauva alkaa vähän ölisemään siinä pöntöllä istuessa ja hoidat asiasi loppuun ja peset kädet sen sijaan että ryntäät kusitipat roiskuen housut kintuissa ekasta narinasta ei ole pahoinpitelyä. Kyllä se vauva voi minuutin odottaa. Aika harvoin vauva alkaa huutamaan kuin palosireeni ihan tyhjästä. Jos näin käy, niin vauva on satuttanut itsensä. Siihen kuuluukin heti reagoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että kivun syytä ei aina saada varmistettua, ei tarkoita sitä että kipu olisi keksittyä.

KEKSIT KIVUN. Ongelmaa ei tarvitse hoitaa, kun diagnoosi keksitään? Vaarallinen asenne!

Ei, vaan kivun syytä pyritään selvittämään poissulkumenetelmällä. Jos selkeää fysiologista syytä ei löydy, esitetään hypoteeseja siitä, mikä kipua voisi aiheuttaa. Esimerkiksi vauvahieronta voi avata lihasjumeja, imetysdieetti paljastaa allergian jne. Jos tätä kautta löytyy apu kipuun, niin silloinhan kivun aiheuttaja on todennäköisesti löytynyt. Toisinaan syytä ei löydy, esimerkiksi joskus vauvan suolistokivut helpottavat vasta ajan kanssa kun suolisto kypsyy. Silti kipu on ihan oikea, mutta ei välttämättä hoidettavissa lääketieteen keinoin.

Miksi keksit kivun?

Nyt on kyllä pakko myöntää että en heti tajunnut sun olevan trolli. Ihmettelin jo että miten joku voi olla noin tanopää. No, tulipahan sitten väiteltyä aamun ratoksi.

Ihan tosissani kysyn. Ellei vauvan ahdingolle löydy syytä, tutkimuksista huolimatta, niin ei siitä syytä voi keksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No riippuu vauvasta ja siitä, viitsitkö kuunnella sen huutoa vessareissun ajan. Mutta mä en ymmärrä, miksei sitä voi ottaa vessaan ja suihkuun mukaan. Mä teen näin, niin ei tarvii kiirehtiä. Silloin ku vauva ei suostu nukkumaan päikkäreitä missään muualla kuin sylissä teen ruoat vauvan ollessa hereillä ja syön vauvan nukkuessa sylissä.

Vauvan huudattaminen on pahoinpitelyä.

Se että menee vessaan ja vauva alkaa vähän ölisemään siinä pöntöllä istuessa ja hoidat asiasi loppuun ja peset kädet sen sijaan että ryntäät kusitipat roiskuen housut kintuissa ekasta narinasta ei ole pahoinpitelyä. Kyllä se vauva voi minuutin odottaa. Aika harvoin vauva alkaa huutamaan kuin palosireeni ihan tyhjästä. Jos näin käy, niin vauva on satuttanut itsensä. Siihen kuuluukin heti reagoida.

Huonoa argumentointia. Puhuimme vauvan itkemisen hyväksymisestä.