Voisitko sinä äiti/isä pistää uuden miehen/naisen lastesi edelle?
Uusi tuttavuus ja tämä menee kaiken edelle, jopa omien lasten? Miten sellaiseen tilanteeseen voi edes päätyä!? Ihan järkyttyneenä sivusta seurannut yhden äiti-ihmisen touhuja "uuden rakkautensa" kanssa... Tulee myös mieleen, että tuo mies on kovin kontrolloiva ja manipuloiva, mutta silti, huhhuh...
Kommentit (40)
Itse ajattelin etsiä uuden kumppanin samoihin aikoihin, kun lapsikin alkaa seurustella. Olemme silloin samassa tilanteessa. Käy ikäänkuin luonnostaan.
Lapsen etu tulee kaiken edelle.
Kyllä niitä on... Milloin menee päihteet ja milloin uudet kumppanit lapsen edelle... Hyi h**vetti! Ei löydy edes sympatiaa sellaiselle, joka väittää, että on lapsensa hylännyt sen takia, että on painostettu... Miten kukaan voi päästää uutta ihmistä niin lähelle, että sillä olisi mahdollisuus painostaa siihen, että hylkää omat lapset? Tekosyy se on ja ne lapset koetaan taakkana, muttei vaan kehdata sanoa.
Voisin. Jos oltaisiin vaikka metsässä marjoja poimimassa ja karhu yllättäisi, niin tyrkkäisin eukon karhun eteen ja karattaisin lasten kanssa autoon turvaan.
Moni laittaa uuden kumppanin lapsen edelle. Eräs äiti muutti teini-ikäisen tyttären kanssa toiselle puolelle maata uuden miehen luokse, kun tytöllä oli 9. luokkaa jäljellä pari kuukautta. Uusi koulu jne. siinä vaiheessa. Pakkohan se on, ettei mies vain löydä uutta ja tämä äiti saa elättäjän.
En, mutta tiedän monia miehiä tuttavapiirissäni, jotka ovat unohtaneet omat lapsensa saman tien kun uusi kana on saatu haaviin. Eksäni ja oma isäni myös hylkäsivät lapsensa heti kun löysivät uuden naikkosen. Kiva oli itse lapsena ihmetellä, miksi isäni tuntui yhtäkkiä vihaavan minua etenkin uuden vaimokkeensa seurassa ollessaan, ja sitten 15 vuotta myöhemmin katsoa sivusta eskari-ikäisen lapsen tuskaa, kun iskä ei vastaa puhelimeen tai viesteihin eikä tule ikinä käymään tai hae luokseen. Lapset ovat ilmeisesti miehille ikään kuin vaimon jatkeita; kun vaimo poistuu elämästä, kakarat poistuvat myös, eikä se näytä haittaavan yhtään. Kuitenkin samoilla ukoilla on otsaa ihmetellä vanhoina ja sairaina kun lapset eivät ikinä käy häntä katsomassa.
Monesti tuollaiset ihmiset vielä uhriutuu, kun taitaa omatunto kolkuttaa. Onko joku lukenut kirjaa Helvetti, jota kutsuin rakkaudeksi? Ihan sairas ja todellakin inho nousi myös tätä äitiä kohtaan, vaikka oli tehnyt itsestään vaan uhrin.
Hylkäisikin vain, mutta kun just katoin youtubesta videon amerikkalaisesta naisesta, joka yritti murrrh-ata lapsensa, koska potentiaalinen miesystävä ei pitänyt lapsista. Yhden sai hengiltä, mutta kaksi selvisi ja jäi kiinni, kun nämä todistivat äitiään vastaan.
En tietenkään ja en ole laittanutkaan. Minulla on kolme lasta, isoja teinejä, ja heidän elämäänsä minun muutama kuukausi sitten alkanut seurustelu ei ole näkynyt oikeastaan paljon ollenkaan.
Tottakai olen välillä miehen luona, mutta lapset ovat yleensä silloin olleet isänsä luona tai ystävillään. Mies on ollut meillä yötä vain silloin, kun talo on ollut teineistä tyhjä. He ovat nähneet toisensa ja tiesivät jo ennen meidän seurusteluakin toisensa jotenkin, mutta se riittää toistaiseksi. En ole edes ajatellut yhteen muuttamista ja on hyvin mahdollista, että en muuta edes miehen kanssa yhteen, koska tykkään olla yksin. Erosta lasten isän kanssa on pari vuotta ja tämä on ensimmäinen seurusteluni.
Vierailija kirjoitti:
Monesti tuollaiset ihmiset vielä uhriutuu, kun taitaa omatunto kolkuttaa. Onko joku lukenut kirjaa Helvetti, jota kutsuin rakkaudeksi? Ihan sairas ja todellakin inho nousi myös tätä äitiä kohtaan, vaikka oli tehnyt itsestään vaan uhrin.
Kuuntelin tuon kirjan ja sen tädin käytös oli uskomatonta. Hän hyväksyi mieheltä ihan kaiken. Se oli hyvä kirja, kun ei alkanut ajatella lasten osaa kovin syvällisesti. Vaikka miten asiaa vakuuteltiin, niin en voi ymmärtää miten joku menee noin syvälle jonkun miehen takia. Myös Iris Mårtensonin Kaksoiselämää oli samantapainen kirja, ihan kamala.
Nykyisen mieheni kanssa isoimpia asioita on ollut se, että molemmille lapset on edelleen ykkösiä. Se ei tarkoita etteikö toista rakasta, mutta molemmat ymmärtää että lapsuus on lyhyt, meillä on yhteistä aikaa keskittyä toisiimme sen jälkeenkin. Ja miksi tämä ei riittäisi, joka toinen viikko on nytkin.
Huojennuksekseni eks-mieskin on samoilla linjoilla. Ei se tarkoita etteikö lapset voi uusia kumppaneita tavata, mutta yhteenmuutot jne voi miettiä "sitten joskus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti tuollaiset ihmiset vielä uhriutuu, kun taitaa omatunto kolkuttaa. Onko joku lukenut kirjaa Helvetti, jota kutsuin rakkaudeksi? Ihan sairas ja todellakin inho nousi myös tätä äitiä kohtaan, vaikka oli tehnyt itsestään vaan uhrin.
Kuuntelin tuon kirjan ja sen tädin käytös oli uskomatonta. Hän hyväksyi mieheltä ihan kaiken. Se oli hyvä kirja, kun ei alkanut ajatella lasten osaa kovin syvällisesti. Vaikka miten asiaa vakuuteltiin, niin en voi ymmärtää miten joku menee noin syvälle jonkun miehen takia. Myös Iris Mårtensonin Kaksoiselämää oli samantapainen kirja, ihan kamala.
Jokainen normaali äiti/isä perääntyy uudesta suhteesta siinä vaiheessa, kun kumppani alkaa haukkumaan lapsia, osoittaa mustasukkaisuuden merkkejä lapsia kohtaan ja avoimesti yrittää saada lapsia pois tieltä.
Kiitos tämä ketju muistutti minulle, miksi olen yksin. Lapset 15 ja 17v, eivät pääse isänsä luo kun siellä on 'uusi onni' eli uusi vaimo ja lapset.
Minun luokse ei tule mitään uutta onnea ennen kuin nämä on muuttaneet pois. Ei liene montaa vuotta enää.
Vanhempi, lapsiesi onni menee sinun edelle! Pieneen yksinäisyyteen ei kuole.
Olen tavannut nuoren jonka äiti heitti pihalle kun löytyi uusi mies ja piti alkaa porsimaan uusia lapsia sitten sille ja esittää ydinperhettä sen kanssa.
Harmi vaan kun iskälläkin oli uusi, nuori nätti tyttöystävä eikä nekään halunneet tätä nuorta luokseen lemmenpesäänsä eksästä muistuttamaan.
Ihmiset on todella oksettavia. Tuossakin kuviossa neljä ihan helvetin sairasta 'aikuista'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti tuollaiset ihmiset vielä uhriutuu, kun taitaa omatunto kolkuttaa. Onko joku lukenut kirjaa Helvetti, jota kutsuin rakkaudeksi? Ihan sairas ja todellakin inho nousi myös tätä äitiä kohtaan, vaikka oli tehnyt itsestään vaan uhrin.
Kuuntelin tuon kirjan ja sen tädin käytös oli uskomatonta. Hän hyväksyi mieheltä ihan kaiken. Se oli hyvä kirja, kun ei alkanut ajatella lasten osaa kovin syvällisesti. Vaikka miten asiaa vakuuteltiin, niin en voi ymmärtää miten joku menee noin syvälle jonkun miehen takia. Myös Iris Mårtensonin Kaksoiselämää oli samantapainen kirja, ihan kamala.
Olen lukenut myös molemmat kirjat. Selvää on, että nämä naisetkin olivat sairaita. Minulle joskus yritti yksi mies tuollaista kontrolloimista ja pistin orastavan suhteen heti poikki. Minua ei tarvitse käskyttää eikä kannata uhkailla, en siedä sellaista. Lapsuudessa isä oli tuollainen tyranni ja äiti vaan kiltisti mateli sen edessä, silloin jo opin, että tuollaista ei pidä kenenkään sietää.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tämä ketju muistutti minulle, miksi olen yksin. Lapset 15 ja 17v, eivät pääse isänsä luo kun siellä on 'uusi onni' eli uusi vaimo ja lapset.
Minun luokse ei tule mitään uutta onnea ennen kuin nämä on muuttaneet pois. Ei liene montaa vuotta enää.Vanhempi, lapsiesi onni menee sinun edelle! Pieneen yksinäisyyteen ei kuole.
Ainiin ja eksäni uusi vaimo antoi aiemmat lapsensa huostaan kun he halusi aloittaa puhtaalta pöydältä 'ydinperheen'! En olisi ikinä uskonut että joku voi tehdä noin jos en olisi vierestä seurannut. :D
Siinä on vakka löytänyt kantensa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tämä ketju muistutti minulle, miksi olen yksin. Lapset 15 ja 17v, eivät pääse isänsä luo kun siellä on 'uusi onni' eli uusi vaimo ja lapset.
Minun luokse ei tule mitään uutta onnea ennen kuin nämä on muuttaneet pois. Ei liene montaa vuotta enää.Vanhempi, lapsiesi onni menee sinun edelle! Pieneen yksinäisyyteen ei kuole.
Ainiin ja eksäni uusi vaimo antoi aiemmat lapsensa huostaan kun he halusi aloittaa puhtaalta pöydältä 'ydinperheen'! En olisi ikinä uskonut että joku voi tehdä noin jos en olisi vierestä seurannut. :D
Siinä on vakka löytänyt kantensa!
Just. Minä ihmettelen kun täällä kauhistellaan eläinten heitteillejättöä, miten ihmislasten laita?
Vastuuntunto puuttuu. Valitattavasti näitä vanhempia löytyy.