Kyllästyn kaikkiin huonekaluihin 1-3 vuodessa ja mies kysyy, mikä minua vaivaa
En osaa vastata, mistä se johtuu, että kaikki huonekalut alkavat minun silmiini näyttää nuhjuisilta ja epäsopivilta.
Viimeisimpänä on sohva. Se on harmaa, se on mittojen mukaan koostettu ja se on ihan sieluton, tylsä ja ruma. Ostettiin se syksyllä 2020. Mieheni vaan nauraa, että miksi sä sitä sohvaa tuijotat, istu siinä äläkä katso. Miksi meidän piti ostaa harmaa sohva, miksei vaikka tummanvihreä tai beige, jossa on ruusuja. Entinen sohva oli luonnonvalkoinen ja vihasin sitä, koska se oli niin työläs pitää puhtaana. Joka ikinen pieni tahra ja tummentuma erottui. Irtopäälliset olivat myös ihan hirveät, kuin liian ison kumin olisi vetänyt nakin päälle. Ei niitä voinut käyttää.
Meidän kirjahyllykin on kamala. Minä haluan, että on kirjoja, joihin tarttua. Mutta miksi kaikki järkevän hintaiset kirjahyllyt on niin rumia? Maalasin itse pari vuotta sitten neljä vanhaa Artekin Domus-tuolia. Nyt haluaisin vaihtaa niiden väriä. Ehkä se on hullua.
Onko muita, jotka haluaisivat koko ajan vaihtaa sisustusta, huonekaluja, verhoja? Kaikki näyttää hyvältä hetken ja sitten kyllästyy.
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle liikkeessä huonekalut näyttää niin ihanilta, jos ja kun saan sen kotiini max. muutama kuukausi olen kyllästynyt. Sairasta!!!
Tuo on niin totta! Minulla on sama. Käyn Vantaan Ikeassa ja kaikki sinne sisustetut nurkat näyttävät mahtavilta. Sitten kun lähdetään peräkärry täynnä huonekaluja kotiin, ei näytä yhtään miltään. Samat huonekalut. Sen täytyy olla kiinni valon suunnasta ja tapeteista ja seinien sävyistä. Joku on ovelasti sävyttänyt seinälevytkin siellä Ikeassa.
Tottakai siellä on ammattilaisten sisustamat hienot kokonaisuudet. Miten pöljiä te olette. Jos ostan puutarhaliikkeestä ruusun, kuvittelenko puutarhani muuttuvan sellaiseksi kuin puutarhamyymälässä?
Hankkisitte jotain oikeaa sisältöä elämäänne, eikä tuollaista shoppailua.
Mä tykkään sisutuksessa tietystä kerroksellisuudesta ja siitä että tavaroilla on joku historia ja tarina. Eli ne peritty, tai ne ovat jotenkin merkityksellisiä tai persoonallisia. Ehkä hyvä sekoitus designia, eri aikakausien tyylejä, puusepän tekemää, tuunattua ja kuitenkin jollain tavalla yhteen sopivaa, eli hyvä maku näkyy valinnoissa. Tylsintä on trendin mukainen showroom -sisustus, joka on napattu sisustuslehden sivulta
Ymmärrän niin hyvin ap ta!!! Minulla taas vähän niin perin että pidän kyllä monista nykyisistäkin huonekaluista mutta haluaisin silti aina tietyin väliajoin muuttaa sisustustyyliä. Verhoja, tyynynpäällisiä ja koristeita vaihtelen useammin. Minkä minä sille voin että tämä on esteetikkona minun juttuni josta pidän. Onneksi miestä ei kiinnosta mitä teen niin pitkään kun hänen ei tarvitse osallistua mihinkään tai laittaa rahaa uusiin juttuihin ja tämä sopii kyllä minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle liikkeessä huonekalut näyttää niin ihanilta, jos ja kun saan sen kotiini max. muutama kuukausi olen kyllästynyt. Sairasta!!!
Tuo on niin totta! Minulla on sama. Käyn Vantaan Ikeassa ja kaikki sinne sisustetut nurkat näyttävät mahtavilta. Sitten kun lähdetään peräkärry täynnä huonekaluja kotiin, ei näytä yhtään miltään. Samat huonekalut. Sen täytyy olla kiinni valon suunnasta ja tapeteista ja seinien sävyistä. Joku on ovelasti sävyttänyt seinälevytkin siellä Ikeassa.
Suomalaiset ei uskalla laittaa väriä seiniinsä ja sitten ihmettelevät kun näyttää valjulta.
Joillakin se voi olla sitä ettei ole tyytyväinen elämään niin pitää koko ajan olla vaihtamassa ja uusimassa sisustusta, ulkonäköä, vaatteita. Jotain tyhjyyttä yritetään paikata ja löytää sisäistä rauhaa mutta ei se materialla löydy.
Vierailija kirjoitti:
Mä tykkään sisutuksessa tietystä kerroksellisuudesta ja siitä että tavaroilla on joku historia ja tarina. Eli ne peritty, tai ne ovat jotenkin merkityksellisiä tai persoonallisia. Ehkä hyvä sekoitus designia, eri aikakausien tyylejä, puusepän tekemää, tuunattua ja kuitenkin jollain tavalla yhteen sopivaa, eli hyvä maku näkyy valinnoissa. Tylsintä on trendin mukainen showroom -sisustus, joka on napattu sisustuslehden sivulta
Trendikästä on nyt myös tuo kerroksellisuus ja ”tarinat”.
Laita mies sisustaan! Ihan oikeasti, monella on enemmän tyylisilmää ja loogisuutta hankinnoille kuin naisilla.
Mies pelkää että kyllästyt siihenkin, jos olet noin vaihtelunhaluinen.
Elämän hankkiminen voisi auttaa asiaan?
Itse ainakin vain ihastelen huonekaluja ja kaikkia asunnon materiaaleja mitä on tullut valittua. Tarkkaan ja harkitusti ne on tullut ostettua ja ovat kestävää materiaalia.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin se voi olla sitä ettei ole tyytyväinen elämään niin pitää koko ajan olla vaihtamassa ja uusimassa sisustusta, ulkonäköä, vaatteita. Jotain tyhjyyttä yritetään paikata ja löytää sisäistä rauhaa mutta ei se materialla löydy.
Mistä se sitten löytyy? Miten minä voin tyydyttää oman vaihtelunhaluni? Asuinpaikkaa ja työpaikkaa en voi jatkuvasti vaihtaa, joten kodin sisustus on se ainut jolla saan uutta ja vaihtelevuutta elämääni. Olisin oikein valmis luopumaan tästä piirteestäni mutta miten? T.tuo aiempi esteetikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tykkään sisutuksessa tietystä kerroksellisuudesta ja siitä että tavaroilla on joku historia ja tarina. Eli ne peritty, tai ne ovat jotenkin merkityksellisiä tai persoonallisia. Ehkä hyvä sekoitus designia, eri aikakausien tyylejä, puusepän tekemää, tuunattua ja kuitenkin jollain tavalla yhteen sopivaa, eli hyvä maku näkyy valinnoissa. Tylsintä on trendin mukainen showroom -sisustus, joka on napattu sisustuslehden sivulta
Trendikästä on nyt myös tuo kerroksellisuus ja ”tarinat”.
Ja nimenomaan ”tietty kerroksellisuus”, ei mikä vaan kerroksellisuus, vaan ”tietty”. Joopa joo.
Vierailija kirjoitti:
Ei tossa oo mitään väärää jos rahaa on ostaa.
Yhteisistä rahoista molemmat päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin se voi olla sitä ettei ole tyytyväinen elämään niin pitää koko ajan olla vaihtamassa ja uusimassa sisustusta, ulkonäköä, vaatteita. Jotain tyhjyyttä yritetään paikata ja löytää sisäistä rauhaa mutta ei se materialla löydy.
Mistä se sitten löytyy? Miten minä voin tyydyttää oman vaihtelunhaluni? Asuinpaikkaa ja työpaikkaa en voi jatkuvasti vaihtaa, joten kodin sisustus on se ainut jolla saan uutta ja vaihtelevuutta elämääni. Olisin oikein valmis luopumaan tästä piirteestäni mutta miten? T.tuo aiempi esteetikko
Ei se ainakaan uusia huonekaluja ostamalla parane. Vähemmän on enemmän. Keskity pitämään kaikki siistinä ja puhtaana, ja sitten kauniita kukkia maljakkoon. Ja sitten suuntaan ulos ottamaan reilusti happea! Katso vaikka kiva elokuva sen jälkeen ja tee herkullinen salaatti.
Katselin kaksiotani ja ainoa uutena ostettu huonekalu on sänky, sekin yli kymmenen vuotta sitten.
Ai jaa, olohuoneen koivupöytä, mutta sen ostin pitkälti yli parikymmentävuotta sitten.
Sohva on harmaa, sain sen ilmaiseksi kun naapuri muutti.
Suurin osa on 50-luvulta, kulkenut kotoa nykypäivään.
En kyllästy, jos ovat minulle sopivia ja täyttävät paikkansa. Kotini on kodikas, se on minulle riittävä seikka.
Sitäpaitsi yksinasuvana raha ei riittäisikään jatkuvaan huonekalujen ostamiseen.
En edes osaa kuvitella meneväni huonekalukauppaan ja lähteä sieltä peräkärry täynnä tavaraa.
No, ei ole autoa eikä sitä peräkärryäkään, saatikka rahaa.
Ekologisenpaa on laittaa ukko kiertoon 3 vuoden välein. Siinä sulle vaihtelua tarpeeksi
Ei ihme, jos näyttää heti nuhjuiselta kun ostaa Ikeasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin se voi olla sitä ettei ole tyytyväinen elämään niin pitää koko ajan olla vaihtamassa ja uusimassa sisustusta, ulkonäköä, vaatteita. Jotain tyhjyyttä yritetään paikata ja löytää sisäistä rauhaa mutta ei se materialla löydy.
Mistä se sitten löytyy? Miten minä voin tyydyttää oman vaihtelunhaluni? Asuinpaikkaa ja työpaikkaa en voi jatkuvasti vaihtaa, joten kodin sisustus on se ainut jolla saan uutta ja vaihtelevuutta elämääni. Olisin oikein valmis luopumaan tästä piirteestäni mutta miten? T.tuo aiempi esteetikko
Voihan sisustaminen olla hyvä harrastus, mutta enemmänkin "decorating" asteella eli pienillä asioilla vaihtelua, kuten tekstiilit ja järjestyksen vaihtaminen, kausikoristeet. Huonekalujen pitäisi olla pitempiaikaisia hankintoja väh. 10 vuotta käytössä ja laadukkaita, ei ikealastua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle liikkeessä huonekalut näyttää niin ihanilta, jos ja kun saan sen kotiini max. muutama kuukausi olen kyllästynyt. Sairasta!!!
Tuo on niin totta! Minulla on sama. Käyn Vantaan Ikeassa ja kaikki sinne sisustetut nurkat näyttävät mahtavilta. Sitten kun lähdetään peräkärry täynnä huonekaluja kotiin, ei näytä yhtään miltään. Samat huonekalut. Sen täytyy olla kiinni valon suunnasta ja tapeteista ja seinien sävyistä. Joku on ovelasti sävyttänyt seinälevytkin siellä Ikeassa.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000008572735.html
”Arkoja olemme myös värien käyttäjinä. Vanhan tutun ”vaalea avartaa” -sanonnan Paananen muuttaisi uuteen muotoon, Helsingin Sanomien jutussa kerrotaan.
– Tekisi mieli muuttaa se muotoon, että vaalea avartaa ja usein latistaa. Tai että vaalea avartaa, mutta tumma tuo tunnelmaa.”
Tässä Paananen on kyllä ihan oikeassa.
Sinua vaivaa oman tyylin puute. Et ole löytänyt omaasi, liikaa tuijotat pintatrendejä ja vaihtoehtoja, mutta omaa makua ei ole.
Mutta miksi pilasit Artekit maalilla?