Te epäsosiaaliset ja itsekseen viihtyvät, mitä teette työksenne?
Oon tämmönen kotihiiri ja hyvin epäsosialinen. Ahdistun helposti, enkä tykkää mistää sosiaalisista tapahtumista.. Nyt mietin uutta ammattia itselleni.
Kertokaas te epäsosiaaliset, että mitä teette työksenne? Josko sieltä bongaisin jonkun mielekkään työn. :-) Voitte vaikka kertoa koulutuksenne ja minkä tyyppisessä työssä olette..
Kommentit (58)
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 04:21"]
Postinlajittelija, yötyö. Palkka on 30 % päivävuoroa suurempi ja yön saa viettää vaikka kuulokkeet päässä, jos haluaa. Tietysti tässäkin työpaikalle on rahtauduttava, eli ei etätöiden veroista hommaa.
[/quote]
Myös postinjako sopii ihan hyvin introvertille. Jaan opiskelujen ohessa postia, eikä päivän aikana tarvitse pukahtaa montaakaan lausetta jos ei halua. Toki kollegoita näkee ja ihmisiä reitillä, mutta naamat käyvät pian tutuiksi ja niistäkin selviää moikkaamalla :)
Tehdastyötä kolmessa vuorossa. Napit korviin ja voi vaipua omiin maailmoihin.
m41
Lähihoitaja. Pelkkää yövuoroa jo 26 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 02:14"]
Kääntäjä, joka on opiskellut Englantia isolla E:llä ei varmaan kummoisia töitä saa.
[/quote]
Kääntäjän tekstissä oli muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia: "työntekijät valitaan itsesi lähettämien käännösnäytteiden ..." ja kaiken kruunaa lopun "juurikin".
Kaunokirjallisuuden käännölstöitä on vaikea saada, käännöskirjallisuuden kustantaminen vähenee koko ajan. Auttaa, jos hallitsee harvinaisia kieliä. Tekniikan käännöstöissä, patenteissa yms. on usein kova kiire. TV-käännöksiä teetetään paljon, mutta palkka on todella huono.
Monien taiteellisten ammattien yksi perusvaatimus on, että kestää yksinäisyyttä (ja epävarmuutta), esim. kirjailijan, säveltäjän tai kuvataiteilijan työ.
Suunnitteluinsinööri. Insinöörialoista huonoiten palkattua ja osa joutuu käymään palavereissa, mutta itse pääsen aika vähällä asiakaspalvelulla. Aiempi koulutus merkonomi/tradenomi, mutta sillä alalla löysin itse vihoviimeisestä paikasta valtion virastojen asiakaspalvelusta, vaikka olin toivonut pääseväni johonkin ison firman toimistohommiin, mitä kesätöissä joskus pääsin tekemään. Niihin vaan on kova tunku ja ne ovat koko ajan vähenemään päin. Tehdastyössä olen ollut kesätöissä ja se oli taivas, ei tarvinnut edes työkavereiden kanssa pahemmin puhua, kun piti keskittyä tekemiseen vaan. Kun vielä syömässä kävin kotona, kahvitauot oli ainoa sosiaalinen tilanne.
Mulla on yksi melko älykäs tuttava, joka on trukkikuskina ja nauttii siitä. Tekee mielellään yövuoroja, että on hiljaisempaa. Tunnen samantapaisen tapauksen kuin 23, tosin silloin ei valmistunut lähihoitajia, mutta on hoitaja ja valinnut tehdä pelkkää yövuoroa ja sekin lähinnä jotain hoitokodin valvontaa, eli yksinään saa olla.
Sairaanhoitaja. Hoidan työni tunnollisesti ja viihdyn potilaitten kanssa. Taukoja hoitajien kanssa välttelen, sillä selkäänpuukottamiskulttuuri ja juoruilu, ivallisuus ovat vahvasti edustettuina työpaikallamme. Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa yksin ja luen.
Veljeni on rekkakuski ja ajaa omasta halustaan aamuyön vuoroa. Ei ole ultraepäsosiaalinen, mutta haluaa tehdä työnsä itse ja rauhassa (no niissä rajoissa kuin nykytekniikalla ja -työsopimuksilla on mahdollista. Nauttii.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 01:36"]
Kääntäjä, opiskellut Englantia yliopistossa. Tietty opiskeluaikoina joutuu olemaan sosiaalinen, mutta se opiskelutyön tulos, ah. Kunhan vaan osaa hoitaa hommansa, töitä on ja ne saa tehdä rauhassa, työntekijätkin usein valitaan esim itsesi lähettämien käännösnäytteiden perusteella. Suosittelen introverteille mikäli yhtään kiinnostaa, sielu lepää eikä tarvitse stressata koko aikaa. En voisi kuvitella itseäni esim juurikin sairaanhoitajana.
[/quote]
Tosi vaikea päästä yliopistoon opiskelemaan englantia. Itse olen myös juurikin introvertti sairaanhoitaja. Toisaalta kaikkeen tottuu, vaikka alanvaihtoa olenkin miettinyt.
Olen tietenkin työtön, koska rekrytoijat vaativat - työtehtävistä riippumatta - ulospäinsuuntautuneisuutta!
Kioskimyyjä. Ei opiskelija voi oikeen saada kotihiirityötä, ellei ole erityisosaamista tai aiempaa koulutusta. Mutta itse asiassa viihdyn ihan hyvin tässä työssä. Saan laittaa työroolin päälle. Työminäni on reipas, aikaansaava ja iloinen.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 02:22"][quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 02:14"]
Olen pienessä toimistossa. Laskutan, vastailen meileihin ja pidän yllä tuote- ja asiakasrekisteriä. Puhelin soi harvoin, mutta sitä en tietysti tiennyt ennakkoon. Tällaisiin paikkoihin lienee paljon hakijoita, koska hommat helppoja ja koulutusvaatimus lähinnä lukio tms.
[/quote]
Tämmönen työ olis niin kiva!
[/quote]
Kuulostaa just mun unelmalta! Onko työ kokopäiväistä? Minkälainen palkka?
Onnea kun olet saanut sopivan työn!
Lähihoitaja. Vanhukset ovat hiljaisia ja osasto on pieni. Viihdyn tosi hyvin.
Lähihoitaja minäkin. Tosin aiempiin kirjoittajiin verrattuna en taida olla ihan niin epäsosiaalinen. Työ on sosiaalista, sekä asiakkaiden että työkavereiden kanssa olen tiiviisti tekemisissä, mutta viihdyn hyvin. Työrooli on tietysti päällä, ja pidän kovasti vanhuksista. En kyllä tykkäisi jos ympärillä olevat ihmiset vaihtuisivat jatkuvasti, ja omaisten kanssa toimiminen on minulle välillä haastavaa. Vapaalla kaipaan kyllä hiljaisuutta ja omaa rauhaa omilla ehdoillani. Nyt vanhemmiten ja eron jälkeen huomaan kyllä muuttuneeni sosiaalisemmaksi ja rohkeammaksi.
Mä olen puhelinpalvelun esimies. Pakko siis olla sosiaalinen töissä, mutta kun pääsen kotiin en halua nähdä enkä kuulla ketään. Puhelin on äänettömällä, vastaan jos huvittaa
toimitusjohtaja. mulla on tosi paljon "tärkeitä" tapamisia. Kyllä maksan osastonjohtajille tois hyvää palkkaa ja taistelen heidän puolesta jos on pakko. Sen vuoksi mulla on hyvin rauhallinen työelämä. Skype, puhelin, sähköposti riittää nykyään aika pitkälle.
Olen laitoshuoltaja, tutummin siivoojana tunnettu :). Työskentelen kaupungin palkkalistoilla ja vaikka töissä näkee asiakkaita päivittäin, työ on silti itsenäistä ja saa olla paljon yksin. Tykkään todella paljon. Vastaan siis työpisteeni siisteydestä yksin. Ei ole työkaveria joka tarvitsisi ottaa huomioon ja saa olla ihan rauhassa pahalla päällä jos siltä tuntuu :).
Saa tehdä itsenäisiä päätöksiä ja toimia haluamallaan tavalla kunhan hommat tulee hoidettua. En ihan helposti vaihtaisi työpistettäni ja työtäni. Leppoisaa hommaa, ei liian raskasta. Saa päivittäin koko ajan liikuntaa eikä työt tule kotiin.