MINUN ON PÄÄSTÄVÄ LAITOKSEEN!
Te sanotte että haen huomiota, no antakaa kun kerron TÄYSIN REHELLISESTI mitä minulle on tapahtunut/tapahtuu:
Minua on alistettu,lyöty,haukuttu,nöyryytetty,kiusattu,syrjitty ja syytetty. Minulla on myös väkivaltainen alkoholisti isä, josta sain tietää vasta 10-vuotiaana. Miksi minä, miksi?
En jaksaisi nousta ylös sängystä, tai yleensäkkään tehdä mitään. Minua ei kiinnostaa mikään, ja mietin usein itsetuhoisia juttuja. Itken ahdistusta iltaisin, ja _tiedän_että minulla on lievä anoreksia nervosa. En tiedä miten tulen kestämään 9lk läpi, kun 8 luokkakin oli yhtä helvettiä. Koulupsykologilla käynti ei ole auttanut, koska kukaan ei ota minua tosissaan.
Kotona äiti ei nää tai tajua mistään mitään. Olen äitin mielestä täysin terve, mutta vaan väsynyt. En halua syödä, jo veden juominen aiheuttaa huonon omatunnon. Pakko syödä vähän ja esittää että kaikki on hyvin. Käyn vaa'alla n.10 kertaa päivässä ja rakastan tunnetta kun pyörryttää. Haluan laihtua, mutta teen sen pikkuhiljaa että kukaan ei huomaa. Valehtelen kaikesta ja kaikille. En halua olla ihmisten lähellä, vaan haluan olla yksin huoneessani ja kuunnella musiikkia. En jaksa enää elää. Ei ole mitään minkä vuoksi nousta ylös aamulla. Jo hymyily on vaikeaa. Nauran ja hymyilen, mutta oikeasti itken sisältä. Olin koulukiusattu ala asteella ja äiti sanoi "älä välitä, niin ne lopettaa" "pitää vaan antaa olla" jne.
No nyt on annettu olla saatana. Nyt ei olla välitetty. Mikä on seuraus? En halua olla olemassa, eikä kukaan usko kun pyydän apua. Kukaan ei koskaan ole ottanut minua vakavissaan. Olen pelkkä vitsi. Eilenkin pyysin äidiltä että pääsisin vaikka laitokseen mutta ei. Minun kuulemma pitää vaan silitellä koiria ja rentoutua. Nämä vuodet on olleet helvettiä. En tiedä kauanko enää jaksan.
T.15v.
Kommentit (90)
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:49"]Ainoa varma keino tulla otetuksi tosissaan on yrittää itsemurhaa ja mieluusti julkisesti. Saat M1 ja pääset hoitoon.
Tee se, ansaitset tulevaisuuden.
[/quote]
Höpö höpö. Sairaaloissa on ihan tarpeeksi oikeasti sairaita hoidettavana. Teinipellet keksikööt jotakin muuta, kuin feikata sairasta.
Soita johonkin nuorten puhelimeen. Saat puhua nimettömästi ja he osaavat neuvoa kuinka saat oikeasti apua.
Toivon että saat apua <3
Jos ei vanhemmistasi ole auttamaan, avaimet avun saantiin ovat vain ja ainoastaan itselläsi. Soita psykiatrian polille päivystysaikaan ja kysy sieltä neuvoa. Tai johonkin kriisipuhelimeen.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:47"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:46"]Sun pitää varmaan avautua itsemurha-aikeista ennen kuin ottavat tosissaan.
[/quote]
Jäin jo kerran kiinni viiltelystä. Eipä auttanut.
-Ap
[/quote]
Viiltelyä harrastaa joka toinen teini, se on liian normaalia toimintaa.
Alat heittää sille psykologille ihan hourupäisiä juttuja miten olet käynyt mittailemassa jotain siltaa tms.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:52"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:49"]Ainoa varma keino tulla otetuksi tosissaan on yrittää itsemurhaa ja mieluusti julkisesti. Saat M1 ja pääset hoitoon.
Tee se, ansaitset tulevaisuuden.
[/quote]
Höpö höpö. Sairaaloissa on ihan tarpeeksi oikeasti sairaita hoidettavana. Teinipellet keksikööt jotakin muuta, kuin feikata sairasta.
[/quote]
En ole koskaan ennen itkenyt av mamman takia, mutta tuo 24. Kommentti sai minut romahtamaan. Miksi KUKAAN EI USKO?!?! Miksi minua ei oteta todesta???
-Ap
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:52"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:49"]Ainoa varma keino tulla otetuksi tosissaan on yrittää itsemurhaa ja mieluusti julkisesti. Saat M1 ja pääset hoitoon.
Tee se, ansaitset tulevaisuuden.
[/quote]
Höpö höpö. Sairaaloissa on ihan tarpeeksi oikeasti sairaita hoidettavana. Teinipellet keksikööt jotakin muuta, kuin feikata sairasta.
[/quote]
En ole koskaan ennen itkenyt av mamman takia, mutta tuo 24. Kommentti sai minut romahtamaan. Miksi KUKAAN EI USKO?!?! Miksi minua ei oteta todesta???
-Ap
[/quote]
Selvästikin pitäisi vaan päättää tämä kaikki. Huomaisitte että en ole vain normaali teini, jolla on normaali teini angsti.
-Ap
Joskus vanhemmatkin voivat mennä jotenkin lukkoon kun eivät osaa toimia b[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:52"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:49"]Ainoa varma keino tulla otetuksi tosissaan on yrittää itsemurhaa ja mieluusti julkisesti. Saat M1 ja pääset hoitoon.
Tee se, ansaitset tulevaisuuden.
[/quote]
Höpö höpö. Sairaaloissa on ihan tarpeeksi oikeasti sairaita hoidettavana. Teinipellet keksikööt jotakin muuta, kuin feikata sairasta.
[/quote]
En ole koskaan ennen itkenyt av mamman takia, mutta tuo 24. Kommentti sai minut romahtamaan. Miksi KUKAAN EI USKO?!?! Miksi minua ei oteta todesta???
-Ap
[/quote]
Tämä on väärä paikka.
Soita sinne kriisipuhelimeen. Voimia.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:58"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:52"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:49"]Ainoa varma keino tulla otetuksi tosissaan on yrittää itsemurhaa ja mieluusti julkisesti. Saat M1 ja pääset hoitoon.
Tee se, ansaitset tulevaisuuden.
[/quote]
Höpö höpö. Sairaaloissa on ihan tarpeeksi oikeasti sairaita hoidettavana. Teinipellet keksikööt jotakin muuta, kuin feikata sairasta.
[/quote]
En ole koskaan ennen itkenyt av mamman takia, mutta tuo 24. Kommentti sai minut romahtamaan. Miksi KUKAAN EI USKO?!?! Miksi minua ei oteta todesta???
-Ap
[/quote]
Selvästikin pitäisi vaan päättää tämä kaikki. Huomaisitte että en ole vain normaali teini, jolla on normaali teini angsti.
-Ap
[/quote]
Täällä olevat ei kyllä huomaisi yhtään mitään. Tämä on kirjoitus muiden joukossa.
Ap, sanot että haluat laitokseen. Miksi? Mitä ajattelet sen tarjoavan sulle? Minkälaista apua haluaisit? Totuus on, että laitoshoidosta voi olla hyötyä tai sitten ei. Parhaimmassa tapauksessa saat tukea paranemisprosessiisi, pahimmassa päädyt vertailemaan itseäsi muihin potilaisiin ja kilpailemaan "sairaimman" kirkkaasta kruunusta, uppoutuen yhä syvemmälle. Mitä haet hoidosta? Apua? Tukea? Sitä että joku huomaisi, välittäisi, olisi huolissaan? Mitä sä olet itse valmis tekemään voidaksesi parantua?
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 23:03"]Ap, sanot että haluat laitokseen. Miksi? Mitä ajattelet sen tarjoavan sulle? Minkälaista apua haluaisit? Totuus on, että laitoshoidosta voi olla hyötyä tai sitten ei. Parhaimmassa tapauksessa saat tukea paranemisprosessiisi, pahimmassa päädyt vertailemaan itseäsi muihin potilaisiin ja kilpailemaan "sairaimman" kirkkaasta kruunusta, uppoutuen yhä syvemmälle. Mitä haet hoidosta? Apua? Tukea? Sitä että joku huomaisi, välittäisi, olisi huolissaan? Mitä sä olet itse valmis tekemään voidaksesi parantua?
[/quote]
Minä oon halunnut apua jo 2 vuotta mutta koskaan en sitä ole saanut. Tekisin mitä vaan että olisin taas se sama elämänhaluinen ihminen kun ennen.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 23:56"]Voi sinua pientä. Minulla on samanikäinen tyttö ja kyllä sattui sydämeen sinun hätäsi. Minua ei kiinnosta haetko huomiota vai mitä mutta se minua kiinnostaa että voit huonosti. Olen todella pahoillani että olet noin yksin. Äiti ei välttämättä ymmärrä hätäsi tai ei halua jottei se tuntuisi niin tuskalliselta.
Kuinka sait tietää isästä vasta 10v? Oletteko äidin kanssa kahden?
Voisit mennä myös omalle lääkärille ja pyytää lähetettä nuorisopsykiatrian puolelle. Älä viiltele. Lievää anoreksiaa ei ole. Se on aina vakava sairaus.
Voimia sinulle pieni. Älä luovuta. Lupaan että joskus helpottaa.
[/quote]
Ei olla kahden. Minulla on ei-biologinen iskä, jota luulin isäkseni. Oikeaa idääni luulin 10v asti minun kummiksi. Kuulostaa oudolta mutta..
-Ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 07:43"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 23:56"]Voi sinua pientä. Minulla on samanikäinen tyttö ja kyllä sattui sydämeen sinun hätäsi. Minua ei kiinnosta haetko huomiota vai mitä mutta se minua kiinnostaa että voit huonosti. Olen todella pahoillani että olet noin yksin. Äiti ei välttämättä ymmärrä hätäsi tai ei halua jottei se tuntuisi niin tuskalliselta.
Kuinka sait tietää isästä vasta 10v? Oletteko äidin kanssa kahden?
Voisit mennä myös omalle lääkärille ja pyytää lähetettä nuorisopsykiatrian puolelle. Älä viiltele. Lievää anoreksiaa ei ole. Se on aina vakava sairaus.
Voimia sinulle pieni. Älä luovuta. Lupaan että joskus helpottaa.
[/quote]
Ei olla kahden. Minulla on ei-biologinen iskä, jota luulin isäkseni. Oikeaa idääni luulin 10v asti minun kummiksi. Kuulostaa oudolta mutta..
-Ap
[/quote]
*isääni.
-Ap
Selvästi sinulla on tosi paha olo, kyllähän tuon huomaa. Mutta totuus on, ettei me äiditkään kyetä ihmeisiin. Me huomataan kyllä että asiat on huonosti ja me yritetään auttaakkin omalla tavallamme...ehkä sinunkin äiti on esim esittänyt sulle jotain harrastuksia, kysynyt jos haluaisit vaik kitaran tmns (siis jonkin harrastusvälineen), ostanut sulle jotain muuta...mut kun me ei pystytä parantamaan ketään vaikka me kuinka haluttaisiin!!!
Itselläni on 18v poika joka ollut pari vuotta todella masentunut, käynyt terapiassa, mikään ei kiinnosta eikä tuota iloa...arvaappa huviksesi auttaisinko jos voisin? KYLLÄ! Nimittäin on äärimmäisen rankkaa itsellekkin nähdä toisen huono olo.
Eikä minulla ole sulle muuta ohjetta antaa, kuin että oikeasti onni tulee omasta sisimmästä, siitä miten tyytyväinen sinä olet omaan elämääsi. Mieti mikä oikeasti on tärkeää, mieti niitä asioita mitkä on hyvin (niitäkin varmaan on) ja oikeasti, yritä innostua jostain vaikka "väkisinkin" ensi alkuun niin voi olla että hetken päästä se on oikeasti kivaa. Sinulla voi olla edessäsi ihana elämä mutta sinun pitää päättää että sinä haluat sen ja olet ansainnut sen! JUURI SINÄ!
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 23:54"]Kaverini on juuri samanlainen. Masentunut, sairastaa lievää bulimiaa, vihaa vanhempiaan, on itsetuhoinen, käyttää päihteitä jne.
Vaikka minkälaista apua on tarjottu, mikään ei kelpaa. Vanhemmat ei muka päästä terapeutille. Tunnen hänen vanhempansa ja he kannustavat menemään terapeutille jne. On ihan älyttömän raskasta pysyä tukena, kun ahdistuu itsekkin. Tuota vyyhtiä pitäisi lähteä purkamaan sillä, että ottaa itseään niskasta kiinni ja hankkii apua.
- 15v
[/quote]
Niin no vittu kun minähän tässä sitä apua nimenomaan olen _yrittänyt saada_ mutta enpä ole saanut. Älä vertaa minua kaveriisi.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 07:49"]Kill yourself, bitch!
[/quote]
Jännä muuten, että jos nyt uutiset täyttyisivät minun itsemurhasta niin sinä sanoisit jälkiviisaana "miksi sitä tyttöä ei autettu?" Kyllähän sinä nyt voit täällä heittää tuollasta settiä, mutta jos nyt tappaisin itseni niin johan sinäkin tekopyhänä surisit. Älä hei koettele.
-Ap
32 jatkaa. Olen joskus ollut samantyyppisessä tilanteessa kuin sä nyt. Olen ollut pitkiä aikoja hoidossa ja siitä on varmasti ollut apua, mutta silti. Päätös parantumisesta on tehtävä itse. Kaikki työ on tehtävä itse. Mutta se kannattaa, usko mua! Nyt olen kolmekymppinen onnellinen äiti ja vaimo. Nuoruuden haavat ovat umpeutuneet. Olen varma että myös sulla on edessäsi hyvä elämä. Voimia!
Ekaks sun pitää heitää vaaka meneen. Sitten alat tehdä ruumiillista työtä, esim. halkoja tai taimikon hoitoa. Sun pitää alkaa kuluttaa jotta tulee terve ruokahalu ja väsymys
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 00:02"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 23:56"]
Voi sinua pientä. Minulla on samanikäinen tyttö ja kyllä sattui sydämeen sinun hätäsi. Minua ei kiinnosta haetko huomiota vai mitä mutta se minua kiinnostaa että voit huonosti. Olen todella pahoillani että olet noin yksin. Äiti ei välttämättä ymmärrä hätäsi tai ei halua jottei se tuntuisi niin tuskalliselta. Kuinka sait tietää isästä vasta 10v? Oletteko äidin kanssa kahden? Voisit mennä myös omalle lääkärille ja pyytää lähetettä nuorisopsykiatrian puolelle. Älä viiltele. Lievää anoreksiaa ei ole. Se on aina vakava sairaus. Voimia sinulle pieni. Älä luovuta. Lupaan että joskus helpottaa.
[/quote]
Ja siis on aivan sama onko kyse huomionhausta vai mistä mutta asiaan pitää suhtautua ja jutella ja kuunnella jos se edes vähän henkilöä auttaa. Ei kannata ottaa selvää siitä odottaen jos toinen löytyy kuolleena sattumoisin ja siinä vaiheessa jälkiviisaana miettiä koska kellään ei kiinnostanut koska huomionhakuisuus. Oma haaveeni olisi päästä sosionomiksi valmistumaan tai psykiatrian hoitajaksi siksi koska tiedän millaisia olotiloja vaikeista asioista kärsivät ihmiset käyvät läpi ja siksi osaisin samaistua ja eläytyä paremmin kuin ne ketkä ei ole kokeneet ja pääsisi auttamaan ap kaltaisia ihmisiä. Hain yhteishaussa tänä vuonna ja nyt odottelen kutsua pääsykokeisiin vaikka mikään ei tunnu miltään toisaalta niin olisin edes vähän iloinen jos pääsisi
-masentunut nuori mies 24
[/quote]
Tuo ura olisi juuri sinulle tarkoitettu. Toivottavasti pääset :)
-Ap
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:51"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:48"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 22:47"]Ap, taidat olla teini. Otan osaa. Tervetuloa maailmaan. Lakkaa vinkumasta ja ala ihan itse toimia oman tulevaisuutesi eteen. <3
[/quote]
Haista sinä kuule vittu.
-Ap
[/quote]
Oletko Kangasalta!?
[/quote]
En.
-Ap