Typerin asia jota pelkäsit lapsena?
Itse olen kunnostautunut näissä peloissa todella.
Pelkäsin henkareita lapsuudenkotini vaatekomerossa. Ihan tavallisia puisia henkareita. Niitä ei saanut heiluttaa, kolisivat ikävästi.
Saman vaatehuoneen ovea ei saanut jättää yöksi raolleen, se oli jo liian kammottavaa.
Kaikkein tyhmin pelkoni lienee tätini mies. Hän on pitkä ja "kolho", eikä ruotsinkielisenä juurikaan jutellut sukuloidessamme. Näin hänestä painajaisia, ja sen kerran kun hän otti minut syliin jouluista kuvaa varten, lamaannuin niin että minusta on edelleen kuva jossa olen velttona sedän sylissä.
Nyt aikuisena tutustuttuani häneen, hän on mitä kultaisin ihminen ja ihan suomeksi pärjätään.
Mitä itse keksitte pelätä?
Kommentit (113)
Laivan hytin vessan vetämistä. Saakeli juoksin kovaa pois sieltä.
Tivoli, koska siellä oli pelottavia laitteita :| 😂
Olin tiedenörtti ja luin liikaa katastrofijuttuja. Milloin pelkäsin meteorin tippuvan, milloin hirviötä lähimetsässä, milloin mitä vaan mitä olin sattunut juuri lukemaan.
Isoja työkoneita ja mopoja. Ei mitään syytä. Pimeää pelkäsin ja vieläkin joskus.
Kerran muutaman vuoden ikäisenä sain jostain syystä päähäni pelätä, että katonrajassa pyykkinarulla kuivumassa oleva paita on susi 😅 Oli aamuhämärä, enkä nähnyt sitä kunnolla, joten se oli jostain syystä susi. Kunnes pari vuotta vanhempi veli sytytti valot "katto ny, se on paita" 😄
Vierailija kirjoitti:
Tivoli, koska siellä oli pelottavia laitteita :| 😂
😂
Vierailija kirjoitti:
Tivoli, koska siellä oli pelottavia laitteita :| 😂
Pelkäsitkö sä niitä laitteita ulkonäön/metelin takia, vai pelkäsitkö sitä kyydissä olemista?
Pelkäsin ekaluokkalaisena jostain syystä aina, että humalaiset tulevat huutelemaan mulle koulumatkalla. Heitä oli läheisen kaupan pihalla välillä. Joskus iltarukouksenikin oli, ettei humalaisia tulisi koulumatkalla vastaan 😅🥴
Äitini oli seurakunnassa töissä ja hänen pomonsa, seurakunnan pappi, oli mustahiuksinen ja -partainen. Pelkäsin häntä, piileskelin äidin takana kun hän oli paikalla.
Äiti sanoi monta kertaa, että hän tykkää lapsista ja on mukava mies. En uskonut. Jostain syystä ajattelin, että äiti ei näe totuutta asiasta, koska ei ole itse lapsi. No, kun tulin teini-ikään, tajusin äidin olleen oikeassa, enkä edes muista miksi pelkäsin häntä alun perin. Ystävällinen ja rauhallinen tyyppi, ettei mistään vihan purkauksesta tms. voinut olla kyse.
Naapurin rouva, jolla oli kasvoissa suuri palovamma. :(
Tästä kärsi osa teistäkin:
pelkäsin, että uima-altaassa uimahallissa on haita.
Joku koulukaveri sanoi, että puliukot asuu puissa ja ne pelkäävät valoa. Juoksin aina pimeällä aivan paniikissa katulampun luota toiselle kun pelkäsin että puliukko hyppää puusta niskaan.
Olin vakuuttunut että jos lähden vaikka yöllä vessaan niin sängyn alla on joku ja tarraa kiinni jalkaani. En halunnut edes laittaa jalkaa peiton ulkopuolelle. Varsinaisesti ei silti pelottanut nukkua ja nukuinkin hyvin mutta en tosiaan halunnut pimeällä poistua enää sängystä.
Vierailija kirjoitti:
Tästä kärsi osa teistäkin:
pelkäsin, että uima-altaassa uimahallissa on haita.
Mikä on haita?
Oon kertonut tämän jossain toisessa ketjussa mutta kerrotaan nyt silti.
Mua oltiin lapsena varoiteltu että vessanpönttöön ei saa laittaa mitään muuta kuin vessapaperia koska pytty menee tukkoon ja vesi tulvii viemäristä vessaa vedettäessä. Ihan aiheellinen varoitus koska lapset ovat tunnetusti kokeilunhaluisia. No, mun mielikuvituksessa vesi tulvi viemäristä tsunamin lailla täyttäen koko talon lattiasta kattoon niin että kaikki hukkuvat. Iltaisin tarkistelin ettei pytyn lähellä vaan ole mitään mikä putoaisi sinne ja aiheuttaisi tämän katastrofin yöllä nukkuessamme.
kuu