Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muistatteko aikaa, kun joulukortissa luki näin: Rouva Lilja Löttönen?
28.01.2022 |
Muutama vuosikymmen taaksepäin itsekkin vielä kirjoitin esim. joulukorttiin näitä erilaisia henkilön ikään tai siviilisäätyyn liittyviä kutsumia, kuten Neiti, Rouva tai Herra, joiden perään sitten etunimi ja sukunimi. Perheille tarkoitettuun joulukorttiin kirjoitettiin "Herrasväki" jne. Tyttölapsien korttiin kirjoitettiin nimen eteen "Pikkuneiti" ja vähän vanhemmalle alaikäisen tytön nimen eteen "Neiti".
Nykyään ei enää vuosien ajan ole saapunut joulukorttia, jossa olisi etuliitteenä omalla kohdallanikaan, että "Rouva" jne.
Minkähän takia nuo etunimitykset ovat jäänneet pois nykyään esim. onnittelukorteista ja joulukorteista?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Faijan saamissa joulukorteissa luki usein Tohtori Etunimi Sukunimi. Niin ne ajat muuttuvat.
Mä näin , joulun aikaan, kun yhdelle apteekkarille oli lähetetty joulukortti missä oli Apteekkari Etunimi Sukunimi. Se on jollekin mummoille hyvin tärkeää a, nuolla kylän apteekkaria ja b, mainita kunnia-arvoisa titteli. Sun mutsinhan olisi pitänyt saada joulukortti, jossa lukee Tohtorinna Etunimi Sukunimi 🥰
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isoäiti laittoi mulle, aikoinaan, kaikki kortit Koululainen-tittelillä varustettuna 😊 Olihan se hienoa, että kävin koulua 👍
Nauraisin, jos tänä päivänä tulisi synttärikortti, johon nimeni eteen olisi präntätty: Rouva/rva...., vaikka olenkin mieheni vaimo, ja jo aikuisten lastemme äiti, ja lapsenlapseni isoäiti:D
Saatika, jos olisin sinkku, niin joulukortissa olisi nimeni edessä: Neiti/nti.....
Käytetiin myös neiti, emäntä,isäntä.tietysti myös rouva,Herra .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli ikävä perinteisiä kortteja ja kirjeitä. 80 luvulla oli ihana saada tuoksuvia ja värikkäällä kynällä kirjoitettuja kaverikirjeitä. Mummoni taas liimasi kirjeisiin aina kiiltokuvia. Nostalgiaa.
Mä lähetän lapsenlapsille välillä kortteja, joissa voi just lukea Nuori herra, Pikku neiti tms. Mun mielestä se on kiva muistutus omasta lapsuudesta ja Kekkosen ajasta ❤ Mummo59
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini otti kerran pultit kun olin lähettää mummolle kiitoskirjeen vain nimellä ja osoitteella. Pitihän siinä se Rouva olla.
Noita rva ja hra joulukortteja menee edelleen paljon. Vanhempi väestö käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini otti kerran pultit kun olin lähettää mummolle kiitoskirjeen vain nimellä ja osoitteella. Pitihän siinä se Rouva olla.
Järkkyä.
70-luvulla kirjeenvaihtokavereilta tulleissa kirjeissä luki aina nimeni edellä ”neiti”.
Itsekin kirjoitin niin.
Joskus itseäni kolme vuotta vanhemmalta serkulta tulleessa kirjeessä luki ”pikkuneiti”. Siitä en tykännyt, vaikka olinkin vasta 10-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään se on whatsapp-viesti muunsukupuoliselle Tyrsky-Persikalle.
Ja kun riittävästi mennään ajassa taaksepäin, niin vain herrasväki osasi kirjoittaa, rahvas piirsi paperiin puumerkin, joka oli suunnilleen vain rasti. Ja vielä kauemmas, kun mennään, niin aatelisista vain miehet osasivat kirjoittaa, ja papit. Niin ne ajat muuttuu. Onpas kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain just opintojeni alussa yhdeltä ”hiukan erikoiselta” henkilöltä kortin, jossa luki: ped. yo. Maija Möttönen
Vierailija kirjoitti:
Olisiko avioerojen myötä sitten yleistynyt jättää etuliitenimike pois joulukortista?
Sillä eihän rouva Lilja Möttöstä voinut enää avioeron jälkeen kutsua rouvaksi, vaan hänhän oli eronsa jälkeen ei kuitenkaan neiti, eikä rouva, vaan eronnut ex.rouva, ja se olisi näyttänyt hieman huonolta kortissa kuin kortissa.
Miehen eron jälkeinen etunimikehän olisi edelleen Herra - niinpä miettikääpäs sitä!
Kyllä eronnut nainen on vastaavasti rouva eronkin jälkeen. Neiti on naimaton, joten on selvää, että takaisin neidiksi ei voi eron jälkeen muuttua.
Edesmennyt anoppini postitti lapsille synttärikortteja tittelillä"pienokainen".
Eksäni muisti minua taas kirjeillä, joissa saajana "neiti" se ja se.
Jälkimmäinen hieman harmitti.
Työkaveri sai töihin kirjeen joltain ulkomaan heilaltaan (joka ei osannut suomea ja oli jostain kummasta etsinyt työkaverini nykyisen työpaikan): Emäntä Leena Laine
Kyllä tätä ihmeteltiin ja naurettiin.
Minä kirjoitan lapsenlasten kortteihin herra tai neiti. Tietysti voisi kirjoittaa vaikka koululainen, mutta kun pienimmät eivät ole koulussa.
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kirjeenvaihtokavereilta tulleissa kirjeissä luki aina nimeni edellä ”neiti”.
Itsekin kirjoitin niin.Joskus itseäni kolme vuotta vanhemmalta serkulta tulleessa kirjeessä luki ”pikkuneiti”. Siitä en tykännyt, vaikka olinkin vasta 10-vuotias.
Muistan, kun viimeisen kerran kirjoitin postikorttiin neiti. Se oli keväällä 1977, kun ystäväni täytti 16 vuotta, itse olin silloin yhdentoista. 17-vuotiskortissa oli sitten vain ystäväni etu- ja sukunimi, ei enää tuntunut sopivalta neiditellä.
Niin, silloin lähetettiin nimi- ja syntymäpäiväkortit aina edeltävänä päivänä (maanantain kortit perjantaina) ja aina voitiin olla varmoja, että kortti oli merkkipäivänä vastaanottajallaan, asuivat lähettäjä ja vastaanottaja sitten missä päin Suomea tahansa. Voi niitä aikoja, ne kun saisi takaisin...
Alue: Aihe vapaa
En muista, että esim. 1970-luvulla, kun näitä etunimikkeitä käytettiin siviilisäädyn mukaan korteissa, olisi leskeksi jääneen rouvan eteen kirjoitettu korttiin "leskirouva" vaan pelkkä "rouva" puolison kuoltuaankin.