Onko 45-vuotias nainen liian vanha ensisynnyttäjäksi?

Vierailija kirjoitti:

Itsehän sain viimeiseni 40 v.Oli aika ikävä kokemus kun heti ruvettiin hokemaan että olin liian vanha ja verestä löytyi jotain että jouduin lapsivesi testiin.Ei ollut onneksi mitään cp- vammaan liittyvää mutta hoitaja kyllä osasi pelotella että voihan siellä olla jotain muuta vikaa.Siispä loppu  odotus oli yhtä kauhua että  mikähän monsteri sieltä tulee.Onneksi oli terve tyttö ja siitä on jo 21 vuotta.Onnea sinulle toivon parasta.

Tarkoittanet kehitysvammaa etkä cp-vammaa.

Vierailija kirjoitti:

Joo, ei oo niin kiva jäädä äidittömäksi/isättömäksi tosi nuorena, kun oma elämä on vasta aluillaan (alla 25-v.).

Keskimääräinen elinikä on 80-90 vuotta tulevaisuudessa, joten sinulla ei ole faktat lainkaan kunnossa.

Sanoisin ettei kenenkään kannata odottaa noin pitkälle hankkiakseen lasta, koska raskautuminen on helpompaa ja riskittömämpää mitä nuorempi on.

Sen sijaan jos ensimmäisen kerran on mahdollisuus yrittää lasta tuon ikäisenä, niin mikä ettei! Nuoret äidit jaksavat äitiyttä keskimääräistä paremmin, mutta ovat usein köyhempiä sekä joskus kypsymättömämpiä kuin vanhemmat äidit. Vanhat äidit kokevat äitiyden usein kuormittavammaksi kuin nuoremmat, mutta ovat keskimääräisesti paremmassa taloudellisessa että henkisessä tasapainossa äitiyteen.

Mutta koska jokainen meistä on yksilö, niin suosittelen tekemään valinnat ihan oman elämäsi perusteella, eikä tuijottaa tilastoja liian tarkkaan.

45-vuotias nainen ei tule omilla soluilla enää raskaaksi.

No minä ainakin olen kun munasarjat huonossa kunnossa kystien takia. . Ite oon 29

Kysykää ihmiset oikeasti gynekologilta näitä faktoja. On täysin yhdentekevää, onko 45-vuotias jonkun mielestä liian vanha ensisynnyttäjäksi, kun hän ei lähestulkoon satavarmasti tule enää raskaaksi. Lahjamunasolulla tai -alkiolla voi yrittää, mutta on lähestulkoon varmaa, että 45-vuotias ei enää lasta saa. Se, että julkisuudessa nähdään silloin tällöin poikkeuksia, luo ihmisille väärän mielikuvan. Eivät nämä ihmiset sitä lööpeissä kerro, ettei kyseessä ole heidän omat solunsa enää.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kärsii kun on 20v olet itse jo 65v.

Millä perusteella lapsi kärsii? Vasta oli haastateltu iäkkäämpien vanhempien lapsia, eikä lapset kyllä yksikään maininnut kärsineensä siitä tai että asia olisi muutenkaan heidän elämäänsä vaikuttanut. 

Kaikilla lapsilla kun ei vanhempia ole ollenkaan, itse olisin ainakin kiitollinen siitä, että olisi oli ikä mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Kysykää ihmiset oikeasti gynekologilta näitä faktoja. On täysin yhdentekevää, onko 45-vuotias jonkun mielestä liian vanha ensisynnyttäjäksi, kun hän ei lähestulkoon satavarmasti tule enää raskaaksi. Lahjamunasolulla tai -alkiolla voi yrittää, mutta on lähestulkoon varmaa, että 45-vuotias ei enää lasta saa. Se, että julkisuudessa nähdään silloin tällöin poikkeuksia, luo ihmisille väärän mielikuvan. Eivät nämä ihmiset sitä lööpeissä kerro, ettei kyseessä ole heidän omat solunsa enää.

Ehkä ei kannata yleistään, kun asia on aika ihmiskohtanen. Itse juuri eilen kävin gynekologilla ovulaation aikaan, joka totesi, että minulla on erittäin hyvä tilanne jos lapsia vielä haluaisin ja ikää minulla on 44 v.

Tiedän myös tuttavapiiristä naisia jotka tulleet raskaaksi vanhemmalla iällä ja ihan luomusti. Munasarjojen tilanne on aika helppo tarkistuttaa ja eihän siinä muu auta kun yrittää vaan. Miehiähän ei pahalla katsota jos mies tulee isäksi vaikka 70-vuotiaana, yhtälailla se isä on myös lapselle tärkeä tai ainakin itse ajattelen niin, joten miksi nainen ei voisi tehdä lasta vähän vanhempana jos niin haluaa ja se onnistuu.

Ei ole jos on tullut raskaaksikin. Kyllä se lapsi siinä tapauksessa sieltä syntyy, tavalla tai toisella. Palautuminen synnytyksestä saattaa olla hitaampaa kuin mitä olisi ollut nuorempana. Yksilöllistä tietysti sekin.

Vierailija kirjoitti:

45-vuotias nainen ei tule omilla soluilla enää raskaaksi.

Ai eikö, kiva tietää. Mistähän tuo minun 2 v iltatähti oikein tupsahti. Ei ollut ensimmäinen, mutta ihan luomusti sai alkusa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

45-vuotias nainen ei tule omilla soluilla enää raskaaksi.

Ai eikö, kiva tietää. Mistähän tuo minun 2 v iltatähti oikein tupsahti. Ei ollut ensimmäinen, mutta ihan luomusti sai alkusa.

Olitko 45 saadessasi iltatähtösen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

45-vuotias nainen ei tule omilla soluilla enää raskaaksi.

Ai eikö, kiva tietää. Mistähän tuo minun 2 v iltatähti oikein tupsahti. Ei ollut ensimmäinen, mutta ihan luomusti sai alkusa.

Olitko 45 saadessasi iltatähtösen?

Joo kyllä. Tarkalleen ottaen 44 kun tulin spontaanisti raskaaksi, mutta 45 kun syntyi. Terve poika tuli ja kaikki meni hyvin. Ei minua edes kohdeltu riskisynnyttäjänä, koska ei ollut ensimmäinen ja olin terve ja hoikka.

Jos tulee raskaaksi (omilla munasoluilla), ei ole liian vanha.

Lisäys siksi, että 50+ äiti on minusta jo liian vanha. Luovutetuilla munasoluilla sekin mahdollista. En nyt hoitoja kuitenkaan sinänsä vastusta.

Fakta on, että riskit raskaudessa kasvaa iän myötä, mutta fakta on myös, että aivan ehdottomasti suurin osa +40v:lle syntyneistä lapsista on täysin terveitä.

Eli ei, ei ole liian vanha. Jokainen eläköön oman näköisensä elämän. Ikä on aika häviävän pieni asia, vaikka jotkut sitä tykkäävät painottaa ohi kaiken muun. +40v:llä on yleensä paljon enemmän elämän tuomaa kypsyyttä ja elämänviisautta vrt nuoret synnyttäjät. Yhtä lailla voidaan pohtia myös terveesti elävää, tupakoimatonta 45 v. synnyttäjää vs. ylipainoista, fyysisesti passiivista 20 v:tä (joita on muuten myöskin paljon), saati sitten kun otetaan mukaan pohdintaan esim. tupakka ja päihteet. Tai terveys, psyykkinen sekä fyysinen. Mustavalkoisuus on harvemmin hyve.

Riippuu varmasti elintasosta. Sain kuopukseni vahvasti 40+ ikäisenä ja täällä Sveitsissä en ole ollenkaan vanhempien vanhimmasta päästä. Oikeastaan nuoret vanhemmat ovat aika harvinaisia ja usein siirtolaistaustaisia (pl. länsimaat).

-ulkosuomalainen

Näin yli nelikymppisten vanhempien lapsena on todettava, että on riipaisevaa jos joutuu luopumaan vanhemmista aikaisin; oma isäni kuoli kun olin 21-vuotias. Äitini puolestaan lähestyy tällä hetkellä 90v rajapyykkiä ja on virkeä, olen iloinen siitä. Vaikka kaipaisinkin sitä että molemmat olisivat elossa, elämässä voi sattua mitä tahansa ja myös ns. nuoret vanhemmat voi menettää. Tämä on minun polkuni.

Vierailija kirjoitti:

Olen 45-vuotias mies, mutta näytän korkeintaan 35-vuotiaalta. Tuuhea tukka, jossa ei ole yhtään harmaata. Sama koskee partaa: ei harmaita haivenia.

sitä lasta tuskin kiinnostaa sun tukka.

Vierailija kirjoitti:

Näin yli nelikymppisten vanhempien lapsena on todettava, että on riipaisevaa jos joutuu luopumaan vanhemmista aikaisin; oma isäni kuoli kun olin 21-vuotias. Äitini puolestaan lähestyy tällä hetkellä 90v rajapyykkiä ja on virkeä, olen iloinen siitä. Vaikka kaipaisinkin sitä että molemmat olisivat elossa, elämässä voi sattua mitä tahansa ja myös ns. nuoret vanhemmat voi menettää. Tämä on minun polkuni.

Vanhemmat voi menettää vaikka pikkulapsena riippumatta näiden iästä.

Vierailija kirjoitti:

Näin yli nelikymppisten vanhempien lapsena on todettava, että on riipaisevaa jos joutuu luopumaan vanhemmista aikaisin; oma isäni kuoli kun olin 21-vuotias. Äitini puolestaan lähestyy tällä hetkellä 90v rajapyykkiä ja on virkeä, olen iloinen siitä. Vaikka kaipaisinkin sitä että molemmat olisivat elossa, elämässä voi sattua mitä tahansa ja myös ns. nuoret vanhemmat voi menettää. Tämä on minun polkuni.

Ei kukaan vanhuuteen kuole 65 vuotiaana. Silloin on vielä hyvinkin parikymmentä vuotta elon päiviä jäljellä.

Jos raskaaksi tulee ja elämäntilanne on kunnossa, ei ole mitään syytä epäröidä, jos haluaa lapsen.