Lue keskustelun säännöt.
Miksi joidenkin mielestä on niin tärkeää, että lapsi syntyy alkuvuodesta?
Moni perustelee tätä sillä, että kouluun mennessä tästä olisi muka jotain hyötyä, että lapsella on enemmän aikaa kypsyä ja olisi muka enemmän jotain valmiuksia kouluun, kun lapsi on vanhempi. Jotkut jopa kuvittelee, että alkuvuodesta syntyneet saa automaattisesti syntymäaikansa puolesta paremman pohjan koulunkäynnille.
Joo, onhan niillä lapsilla ikäeroa, mutta ihan oikeasti? Suomessa lapset aloittaa koulun muutenkin tosi myöhään, eskari 6-vuotiaana ja varsinainen koulu sitten sinä vuonna kun täyttää 7v. Lisäksi ne asiat, mitä ekaluokalla opetetaan, moni osaa jo jopa ennen esikoulua. Toki mm. sosiaalisia taitoja opitaan ja kehitetään koko ajan, mutta niistäkin voi olla jo kokemusta pienestä asti päivähoidossa olleella lapsella.
Suoraan sanoen, en siis usko, että syntymäajalla olisi suurtakaan merkitystä liittyen koulumenestykseen. Ikäeroa enemmän pärjäämiseen vaikuttaa lapsen persoona ja esimerkiksi ne sosiaaliset taidot. Onkohan nämä alkuvuonna syntymistä ihannoivat vanhemmat miettineet sitäkään, että oikeastaan heidän lapsukaisensa oppii sitten monia taitoja paljon ikätovereitaan myöhemmällä iällä? Ekaluokalla kouluvuoden alkaessa tammikuun alussa syntynyt on jo 7v. 7kk., mutta siellä se vaan edelleen tankkaa samoja asioita niiden juuri 7v. täyttäneiden ja jopa 6v 8kk lapsukaisten kanssa. Nämä nuoremmathan siis oppivat samat opetetut asiat paljon näitä tammikuussa syntyneitä aikaisemmin. Mitä hienoa siinä sitten on?
Kommentit (368)
Koska lahjattomat tarvitsevat tasoitusts.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheen koulupriimukset on olleet siskoni ja minä, jotka olemme syntyneet heinä- ja elokuussa. Maaliskuussa ja tammikuussa syntyneet muut sisarukset ovat pärjänneet keskiverrosti.
Omat lapseni on syntyneet touko- ja kesäkuussa. Oli ihanaa, kun vastasyntyneen kanssa voi lähteä kävelylle miettimättä kauheaa kerrospukeutumista, toppapukuja ja pohtia, että millaisessa säässä voisi ulkoiluttaa. Koulussa ei kumpikaan vielä ole, mutta vanhempi on nyt 4v. ja tunnistaa kirjaimia ja tykkää kun luetaan yhdessä.
Uskaltaisin väittää, että syntymäkuukausi itsessään ei merkitse juuri mitään, vaan koulussa pärjääminen on enemmän lapsen muista ominaisuuksista kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheen koulupriimukset on olleet siskoni ja minä, jotka olemme syntyneet heinä- ja elokuussa. Maaliskuussa ja tammikuussa syntyneet muut sisarukset ovat pärjänneet keskiverrosti.
Omat lapseni on syntyneet touko- ja kesäkuussa. Oli ihanaa, kun vastasyntyneen kanssa voi lähteä kävelylle miettimättä kauheaa kerrospukeutumista, toppapukuja ja pohtia, että millaisessa säässä voisi ulkoiluttaa. Koulussa ei kumpikaan vielä ole, mutta vanhempi on nyt 4v. ja tunnistaa kirjaimia ja tykkää kun luetaan yhdessä.
Uskaltaisin väittää, että syntymäkuukausi itsessään ei merkitse juuri mitään, vaan koulussa pärjääminen on enemmän lapsen muista ominaisuuksista kiinni.
Vain yksi voi olla priimus. Oikea priimus tietäisi sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, ehkä ne tammikuun lapsoset on valmiita kouluun vasta vähän vanhempina.
Jos samalla koululuokalla on tammikuussa ja joulukuussa syntyneitä lapsia, ne tammikuussa syntyneet ovat noin 11 kuukautta vanhempia ja siitä voi olla vähintäänkin fyysistä etua tietyssä iässä kun ei ole se luokan nuorin ja pienikokoisin.
Mitä fyysistä etua?
Ei kai koulussa fyysistä kokoa niinkään tarvita?
Eri asia kai sitten, jos ei osaa asioitaan muuten hoitaa.
Ajattele vaikkapa koulun liikuntatunteja tai ketkä joutuvat kiusatuksi. Ainakin pojalle on etua fyysisestä koosta ja pituuskasvusta jos haluaa harrastaa vaikkapa jotain urheilua.
Ei kai ne koulun liikuntatunnit mitään sumomatseja ole?
Kiusaaminen taas on sellainen asia, että siinä syyllinen on kiusaaja, ei kiusattu. Kiusaaminen on noloa kiusaajalle ja kertoo tämän sosiaalisten taitojen puutteesta. Mutta ehkäpä kiusaaja voi kerrata luokkansa ja siirtyä opiskelemaan itseään nuorempien kanssa, niin ehkä sitten henkinen puolikin saisi kehittyä rauhassa.
Totta kai syy on aina kiusaajassa aina, mutta ei se sitä pienikokoista poikaa lohduta, kun koko luokka pilkkaa pituuskasvun takia. Kiusaajia on aikuisissakin ja käytös kertoo enemmän persoonallisuushäiriöstä ja ilkeästä luonteesta. Osa on sosiaalisesti hyvinkin taitavia ja soaabat manipuloida ja pyöritellä ihmisiä.
Koululiikuntatunnit ovat aika aggressiivisia, mutta sitä ei varmaankaan huomaa, jos on itse pärjännyt. Koulun liikanopet ovat järjestään tosi kovia ja osallistuvat myös heikompien pilkkaamiseen ja inhoavat kaikkia lapsia, jotka eivät ole lahjakkaita liikunnassa. Tätä samaa ilmiötä on myös järjestetyssä liikunnassa. Aika naiivi/epäempaattinen olet jos et tuota "huomannut". Koululiikunta on vuosikymmeniä nujertanut niitä pienimpiä ja heikoimpia ja tappanut liikunnan ilon useammalta sukupolvelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, ehkä ne tammikuun lapsoset on valmiita kouluun vasta vähän vanhempina.
Jos samalla koululuokalla on tammikuussa ja joulukuussa syntyneitä lapsia, ne tammikuussa syntyneet ovat noin 11 kuukautta vanhempia ja siitä voi olla vähintäänkin fyysistä etua tietyssä iässä kun ei ole se luokan nuorin ja pienikokoisin.
Mitä fyysistä etua?
Ei kai koulussa fyysistä kokoa niinkään tarvita?
Eri asia kai sitten, jos ei osaa asioitaan muuten hoitaa.
Ajattele vaikkapa koulun liikuntatunteja tai ketkä joutuvat kiusatuksi. Ainakin pojalle on etua fyysisestä koosta ja pituuskasvusta jos haluaa harrastaa vaikkapa jotain urheilua.
Ei kai ne koulun liikuntatunnit mitään sumomatseja ole?
Kiusaaminen taas on sellainen asia, että siinä syyllinen on kiusaaja, ei kiusattu. Kiusaaminen on noloa kiusaajalle ja kertoo tämän sosiaalisten taitojen puutteesta. Mutta ehkäpä kiusaaja voi kerrata luokkansa ja siirtyä opiskelemaan itseään nuorempien kanssa, niin ehkä sitten henkinen puolikin saisi kehittyä rauhassa.
Totta kai syy on aina kiusaajassa aina, mutta ei se sitä pienikokoista poikaa lohduta, kun koko luokka pilkkaa pituuskasvun takia. Kiusaajia on aikuisissakin ja käytös kertoo enemmän persoonallisuushäiriöstä ja ilkeästä luonteesta. Osa on sosiaalisesti hyvinkin taitavia ja soaabat manipuloida ja pyöritellä ihmisiä.
Koululiikuntatunnit ovat aika aggressiivisia, mutta sitä ei varmaankaan huomaa, jos on itse pärjännyt. Koulun liikanopet ovat järjestään tosi kovia ja osallistuvat myös heikompien pilkkaamiseen ja inhoavat kaikkia lapsia, jotka eivät ole lahjakkaita liikunnassa. Tätä samaa ilmiötä on myös järjestetyssä liikunnassa. Aika naiivi/epäempaattinen olet jos et tuota "huomannut". Koululiikunta on vuosikymmeniä nujertanut niitä pienimpiä ja heikoimpia ja tappanut liikunnan ilon useammalta sukupolvelta.
Ja koska näin on "aina" ollut, ei voi mitenkään edes yrittää muuttaa tilannetta?
Ei, itse en muista, että koululiikunnassa olisi ollut tuollaista omana kouluaikanani, että isommat olisivat jyränneet muita. En silti koe olevani naiivi tai epäempaattinen. Ihan varmasti joissain kouluissa koululiikunta on moskaa, varsinkin jos opettaja ei ole ihan tehtäviensä tasalla, mutta ei siitä voi kaikkeen yleistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin loppuvuoden lapsena syntymäpäivällä ei ollut oikeastaan mitään merkitystä ennen kuin koitti lukion toinen vuosi.
Siinähän sahasin kevätlukukauden ja vielä seuraavan syksynkin pyörällä kouluun, kun alkuvuodesta syntyneet ajelivat reteesti autolla toisen vuoden kevään ja kolmannen syksyn.
Kun itse sain kortin, oli lukiota jäljellä enää muutama viikko syyslukukautta ja kolmannen keväällähän alkoi lukuloma jo helmikuussa.
Huh. Onneksi me asutaan Helsingissä. Kukaan ei autoile kouluun, joten eipä tuo ole haitannut luokka-asteensa nuorinta nuortanikaan.
Muistan kun itse aloitin lukion, ja meidän luokalla oli yksi tammikuussa syntynyt kymppiluokan käynyt. Hän välitunneilla jutusteli autokoulujuttuja, kun sellaista jo kävi. Ei oikein saanut vastakaikua jutuilleen, osa meistä ekaluokkalaisista oli vielä 15 v.
Tiedän yhden pojan, jolle haettiin lykkäystä koulun aloitukseen, kun ei pidetty vielä riittävän kypsänä sinä vuonna kun oli täyttänyt 7. Hän on kuitenkin maaliskuussa syntynyt, eli seuraavana vuonna ekaluokalle mennessään oli lähes 8,5-vuotias. Samalla luokalla oli loppuvuodesta syntyneitä 6-vuotiaita. Pojan koulunkäynti ei koskaan sujunut hyvin, rimaa hipoen pääsi peruskoulusta. Muita vanhempi lapsi ei mitenkään itsestäänselvästi ole missään etulyöntiasemassa, tilastoista huolimatta jokainen on yksilö ja menestyminen on monen tekijän summa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden pojan, jolle haettiin lykkäystä koulun aloitukseen, kun ei pidetty vielä riittävän kypsänä sinä vuonna kun oli täyttänyt 7. Hän on kuitenkin maaliskuussa syntynyt, eli seuraavana vuonna ekaluokalle mennessään oli lähes 8,5-vuotias. Samalla luokalla oli loppuvuodesta syntyneitä 6-vuotiaita. Pojan koulunkäynti ei koskaan sujunut hyvin, rimaa hipoen pääsi peruskoulusta. Muita vanhempi lapsi ei mitenkään itsestäänselvästi ole missään etulyöntiasemassa, tilastoista huolimatta jokainen on yksilö ja menestyminen on monen tekijän summa.
Jos alkuvuodesta syntyneelle lapselle haetaan lykkäystä koulun aloitukseen, niin eiköhän luulisi jokaisen ymmärtävän, että kehityksellisiä haasteita on. Mutta kuvailemasi nuori pääsi kuitenkin läpi peruskoulusta, joten ratkaisu oli ilmeisen onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyyskausi mm. lukemaan oppimiseksi on useimmilla jo ennen kouluikää. Alkuvuodesta syntynyt on jo lähempänä kahdeksaa vuotta kuin seitsemää ekaluokan syyslukukaudella. Herkkyyskausi meni ajat sitten.
Nykypäivänä ehkä noin puolet lapsista oppii lukemaan jo eskarissa, ja osa jopa ennen eskaria. Ja hyvä niin, sillä aikainen lukutaito enteilee hyvää koulumenestystä.
Luonnollisesti alkuvuodesta syntyneet osaavat kouluun mennessään lukea hieman todennäköisemmin kuin loppuvuodesta syntyneet.
Lasten lukemaanoppimisikä vaihtelee todella paljon ja riippuu siitäkin, miten vanhemmat kannustavat ja tukevat. Minä, syksyllä syntynyt, opin lukemaan 4-vuotiaana, kun taas maaliskuussa syntynyt samalla luokalla ollut tyttö osasi hädin tuskin lukea peruskoulun päättyessä. Joo, tilastollinen todennäköisyys, mutta kun siihen vaikuttaa moni muukin asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MicMac kirjoitti:
Tässä lähde:
"Kaikissa tutkimuksissa ei ole todettu suhteellisen iän vaikuttavan ADHD:n diagnosoimiseen. Näin on esimerkiksi Tanskassa, missä koulun aloituksen lykkäys on tavallista silloin, kun lapsen arvioidaan olevan ikäisiään keskimäärin kypsymättömämpi.
Kansalliseen rekisteriin perustuneessa tutkimuksessa 6 (N = 932 032), jossa syntymäkuukaudella ei ollut vaikutusta 7–12-vuotiaiden lasten ADHD-diagnoosin todennäköisyyteen, koululykkäys oli tehty 51 %:lle loka-joulukuussa syntyneistä pojista ja 29 %:lle tytöistä."
Tanskalaiset ovat järkeviä tuossa asiassa, miksi laittaa lapsi ja koko luokka kärsimään "ADHD"- lapsesta vain sen takia että on sattunut syntymään myöhemmin kuin toiset ja ei olevalmis vielä kouluun.
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Tässä lähde:
"Kaikissa tutkimuksissa ei ole todettu suhteellisen iän vaikuttavan ADHD:n diagnosoimiseen. Näin on esimerkiksi Tanskassa, missä koulun aloituksen lykkäys on tavallista silloin, kun lapsen arvioidaan olevan ikäisiään keskimäärin kypsymättömämpi.
Kansalliseen rekisteriin perustuneessa tutkimuksessa 6 (N = 932 032), jossa syntymäkuukaudella ei ollut vaikutusta 7–12-vuotiaiden lasten ADHD-diagnoosin todennäköisyyteen, koululykkäys oli tehty 51 %:lle loka-joulukuussa syntyneistä pojista ja 29 %:lle tytöistä."Tanskalaiset ovat järkeviä tuossa asiassa, miksi laittaa lapsi ja koko luokka kärsimään "ADHD"- lapsesta vain sen takia että on sattunut syntymään myöhemmin kuin toiset ja ei olevalmis vielä kouluun.
Mielenkiintoista! Huomatkaa, kuinka korkeat olivat nuo koululykkäysprosentit Tanskassa. Tämä asia koskee huomattavan suurta osaa loppuvuoden lapsista, vaikka tietenkin tässä ketjussa lähes kaikki myöhäissyksyllä syntyneet ovat olleet luokkansa priimuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Tässä lähde:
"Kaikissa tutkimuksissa ei ole todettu suhteellisen iän vaikuttavan ADHD:n diagnosoimiseen. Näin on esimerkiksi Tanskassa, missä koulun aloituksen lykkäys on tavallista silloin, kun lapsen arvioidaan olevan ikäisiään keskimäärin kypsymättömämpi.
Kansalliseen rekisteriin perustuneessa tutkimuksessa 6 (N = 932 032), jossa syntymäkuukaudella ei ollut vaikutusta 7–12-vuotiaiden lasten ADHD-diagnoosin todennäköisyyteen, koululykkäys oli tehty 51 %:lle loka-joulukuussa syntyneistä pojista ja 29 %:lle tytöistä."Tanskalaiset ovat järkeviä tuossa asiassa, miksi laittaa lapsi ja koko luokka kärsimään "ADHD"- lapsesta vain sen takia että on sattunut syntymään myöhemmin kuin toiset ja ei olevalmis vielä kouluun.
Mielenkiintoista! Huomatkaa, kuinka korkeat olivat nuo koululykkäysprosentit Tanskassa. Tämä asia koskee huomattavan suurta osaa loppuvuoden lapsista, vaikka tietenkin tässä ketjussa lähes kaikki myöhäissyksyllä syntyneet ovat olleet luokkansa priimuksia
Oma lapseni oli aina koulussa luokkansa priimus, mutta kyllä hän odotti sen yhden vuoden ennen koulun alkua. Ehkä siksi juuri olikin aina paras, kun ei laitettu liian aikaisin opettelemaan asioita.
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Suomessahan koulun alkua lykätään vain parilla prosentilla lapsista, ja tämä sitten näkyy adhd-diagnoosien suurena määränä loppuvuoden lapsilla. Myös päästötodistuksen keskiarvo on keskimäärin heikompi loppuvuoden lapsilla.
Meillä ehkä näiden päätöksien taustalla on edelleen edellisen koulujärjestelmän haamu. Kun oppikoulu oli kallis investointi, kannustettiin lahjakkaita lapsia hyppäämään luokan tai parin yli. Oli jotenkin hienoa olla nuorempi kuin muut, ja vastaavasti useamman kerran ”tuplannut” oli sitten hölmön maineessa. Näistä painolasteista pitäisi koettaa päästä irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juniori-urheilussa aniharvoin palkintopallilla seisoo tammikuussa syntynyt. Pointti ei ole mitalisija, vaan itsetunnon kehitys. 9-vuotiaana alkavat esimerkiksi yleisurheulun sarjakilpailut ja jos 'annat eteen' toiselle lähes vuoden, olet auttamatta altavastaajana. Sama pätee kaikkeen muuhunkin.
-Ei se nyt niin yhdentekevää ole.
t: kolmannesvuosisadan seuratoiminnassa ollut
Vierailija kirjoitti:
ADHD-diagnooseja lätkäistään enemmän loppuvuodesta syntyneille, kun ylläripylläri, he ovat hieman vilkkaampia kuin vanhemmat lapset.
Hä?
Joulukuussa 2007 syntynyt on ADHD, mutta tammikuussa 2008 ei, koska on syntynyt alkuvuodesta vaikka 15 päivää myöhemmin? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD-diagnooseja lätkäistään enemmän loppuvuodesta syntyneille, kun ylläripylläri, he ovat hieman vilkkaampia kuin vanhemmat lapset.
Hä?
Joulukuussa 2007 syntynyt on ADHD, mutta tammikuussa 2008 ei, koska on syntynyt alkuvuodesta vaikka 15 päivää myöhemmin? :D
Kyllä. Vuosi enemmän aikaa ”parantaa” adhd:n hämmästyttävän monelta.
Vierailija kirjoitti:
Juniori-urheilussa aniharvoin palkintopallilla seisoo tammikuussa syntynyt. Pointti ei ole mitalisija, vaan itsetunnon kehitys. 9-vuotiaana alkavat esimerkiksi yleisurheulun sarjakilpailut ja jos 'annat eteen' toiselle lähes vuoden, olet auttamatta altavastaajana. Sama pätee kaikkeen muuhunkin.
-Ei se nyt niin yhdentekevää ole.
t: kolmannesvuosisadan seuratoiminnassa ollut
Alkuvuodesta syntyneet nimenomaan ovat yliedustettuina palkintopallilla juniori-iässä. Tästä asiasta on niin paljon tutkimuksia, että en oikein ymmärrä, miksi kukaan jaksaa väittää vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Loppuvuosi on paras. Koska on muita nuorempi, muut ovat vanhuksia ja siten elinaikaa enemmän. ;)
Elinaikaansa ei tiedä kukaan.
Ikinä kuullutkaan tuommoisesta. Ihan sama milloin syntyy, kaikki omanlaisiansa.
Uskotteko myös horoskooppeihin?