Miksi joidenkin mielestä on niin tärkeää, että lapsi syntyy alkuvuodesta?
Moni perustelee tätä sillä, että kouluun mennessä tästä olisi muka jotain hyötyä, että lapsella on enemmän aikaa kypsyä ja olisi muka enemmän jotain valmiuksia kouluun, kun lapsi on vanhempi. Jotkut jopa kuvittelee, että alkuvuodesta syntyneet saa automaattisesti syntymäaikansa puolesta paremman pohjan koulunkäynnille.
Joo, onhan niillä lapsilla ikäeroa, mutta ihan oikeasti? Suomessa lapset aloittaa koulun muutenkin tosi myöhään, eskari 6-vuotiaana ja varsinainen koulu sitten sinä vuonna kun täyttää 7v. Lisäksi ne asiat, mitä ekaluokalla opetetaan, moni osaa jo jopa ennen esikoulua. Toki mm. sosiaalisia taitoja opitaan ja kehitetään koko ajan, mutta niistäkin voi olla jo kokemusta pienestä asti päivähoidossa olleella lapsella.
Suoraan sanoen, en siis usko, että syntymäajalla olisi suurtakaan merkitystä liittyen koulumenestykseen. Ikäeroa enemmän pärjäämiseen vaikuttaa lapsen persoona ja esimerkiksi ne sosiaaliset taidot. Onkohan nämä alkuvuonna syntymistä ihannoivat vanhemmat miettineet sitäkään, että oikeastaan heidän lapsukaisensa oppii sitten monia taitoja paljon ikätovereitaan myöhemmällä iällä? Ekaluokalla kouluvuoden alkaessa tammikuun alussa syntynyt on jo 7v. 7kk., mutta siellä se vaan edelleen tankkaa samoja asioita niiden juuri 7v. täyttäneiden ja jopa 6v 8kk lapsukaisten kanssa. Nämä nuoremmathan siis oppivat samat opetetut asiat paljon näitä tammikuussa syntyneitä aikaisemmin. Mitä hienoa siinä sitten on?
Kommentit (368)
Vierailija kirjoitti:
ADHD-diagnooseja lätkäistään enemmän loppuvuodesta syntyneille, kun ylläripylläri, he ovat hieman vilkkaampia kuin vanhemmat lapset.
Iskettiin vasta aikuisena. Eiköhän toi vuodenajan vaihtelun luulis yli 30 jo tasaantunut ikäluokkansa muiden edustajien kanssa, mutta meinas työt lähteä alta niin lääkityksellä poskutetaan tukevan muun hoidon kanssa nykyisin oikein nätisti. Harva tietää ja tietäjistä, harva uskoo diagnoosia itselläni nykyisin, ellei muista reilun 5 vuoden taakse ;)
Joo. Kyllä me yritettiin saada lapset alkuvuodesta jotta ne saa etulyöntiaseman koulussa ja harrastuksissa. Nyt ne on jo isoja ja on hyvin pärjännyt kaikessa.
Syntymäkuukausi vaikuttaa myös Pohjolassa liikkeelle lähtöön. Sulana aikana 1-vuotta täyttävät liikkuvat ketterämmin. En muista kuinka kauan vaikutus säilyy.
Syntymäkuukaudet liittyy myös sairastuvuuteen (rs-virukset, influenssa yms). Siksi helmikuu on hyvä aika syntyä, koska pöpöt vähenee silloin kun lapsi alkaa altistua enemmän ympäristölle.
Onhan näitä tuloksia pilvin pimein. Yksilöllisyys toki vaikuttaa eniten, mutta jostain syystä helmikuussa syntyneet on elämässään menestyneimpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juniori-urheilussa aniharvoin palkintopallilla seisoo tammikuussa syntynyt. Pointti ei ole mitalisija, vaan itsetunnon kehitys. 9-vuotiaana alkavat esimerkiksi yleisurheulun sarjakilpailut ja jos 'annat eteen' toiselle lähes vuoden, olet auttamatta altavastaajana. Sama pätee kaikkeen muuhunkin.
-Ei se nyt niin yhdentekevää ole.
t: kolmannesvuosisadan seuratoiminnassa ollut
Alkuvuodesta syntyneet nimenomaan ovat yliedustettuina palkintopallilla juniori-iässä. Tästä asiasta on niin paljon tutkimuksia, että en oikein ymmärrä, miksi kukaan jaksaa väittää vastaan.
Prk... Jopas tuli etumerkkivirhe. Piti tietysti olla "Juniori-urheilussa aniharvoin palkintopallilla seisoo joulukuussa syntynyt...
-Kiitos asiallisesta oikaisusta!
Riippuu tosiaan lapsesta. Normaalit älyn- ja sosiaaliset lahjat osaava lapsi pärjää 6-7v ekaluokkalaisena aivan mennen tullen. Omille joulukuun nupuille olen sanonut vaan että jos koulussa on helppoa niin eikös se ole mukavaa, voi pyytää lisätehtäviä tai ehkä lukea lopputunnista. Ei ole ollut ongelmaa..
Vaikka kuinka yrittäisi ajoittaa lapsen syntymää johonkin tiettyyn ajankohtaan, niin on silti hyvä tiedostaa, ettei se aina mene niin kuin on suunnitellut. Sukulaisperheessä aikanaan odotettiin lasta syntyväksi helmikuussa, mutta lapsipa syntyikin keskosena joulukuussa. Erinomaisesti on silti pärjännyt, niin syntymäkuukaudestaan kuin keskosuudestaankin huolimatta, sekä koulussa että elämässä muutenkin. Nyt on jo nuori aikuinen.
No onhan se mukava siirtyä hiihtolomalta äitiyslomalle ja sitten jatkaa siitä mukavasti kesälomalla.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tosiaan lapsesta. Normaalit älyn- ja sosiaaliset lahjat osaava lapsi pärjää 6-7v ekaluokkalaisena aivan mennen tullen. Omille joulukuun nupuille olen sanonut vaan että jos koulussa on helppoa niin eikös se ole mukavaa, voi pyytää lisätehtäviä tai ehkä lukea lopputunnista. Ei ole ollut ongelmaa..
Sehän on mukavaa. Vielä mukavampaa on, jos joskus satut saamaan lapsenlapsen, joka kehittyy hieman ikätovereitaan hitaammin. Sitten voit pohtia, onko mummon kullannupulla ”normaalit älynlahjat” vai ei, ja mitä osaat hänelle asiasta sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräinen älykkyysösämäärä syntymäkuukausittain:
Tammikuu: 125, Huhtikuu 115, Heinäkuu 105, Lokakuu 95.
Hyvältä näyttää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräinen älykkyysösämäärä syntymäkuukausittain:
Tammikuu: 125, Huhtikuu 115, Heinäkuu 105, Lokakuu 95.
Paljonkos sinulla lokakuun viimeisenä syntyneellä on oma älykkyysösämääräsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juniori-urheilussa aniharvoin palkintopallilla seisoo tammikuussa syntynyt. Pointti ei ole mitalisija, vaan itsetunnon kehitys. 9-vuotiaana alkavat esimerkiksi yleisurheulun sarjakilpailut ja jos 'annat eteen' toiselle lähes vuoden, olet auttamatta altavastaajana. Sama pätee kaikkeen muuhunkin.
-Ei se nyt niin yhdentekevää ole.
t: kolmannesvuosisadan seuratoiminnassa ollut
Alkuvuodesta syntyneet nimenomaan ovat yliedustettuina palkintopallilla juniori-iässä. Tästä asiasta on niin paljon tutkimuksia, että en oikein ymmärrä, miksi kukaan jaksaa väittää vastaan.
Juniori-iässä alkuvuodesta syntyneet menestyjät ovat yliedustettuna. Useissa lajeissa aikuisia loka-joulukuussa syntyneitä ammattilaisia on vain 10%, kun "pitäisi" olla 25. Mutta kun tarkastellaan ammattilaisuran pituutta, oli joissain lajeissa ne loppuvuodesta syntyneet yliedustettuna. Loppuvuodesta syntyneistä lajin parissa jatkoi vain pieni osa, jotka olivat ilmeisen lahjakkaita, tai oppivat harjoittelemaan, kun fyysinen etumatka ei tuonut menestystä.
Siksi,että ovat valmiimpia kouluun, kun täyttävät alkuvuodesta 7. Koulu alkaa syksyllä.
Mun lapset on alkuvuodesta,kesällä ja joulukuussa syntyneita. Samoin lapsien lapset. Enpä huomaa eroa missään adhd tms. Kyllä helmikuussa syntyneilläkin adhd.
Loppuvuonna syntyneet kiroaa kun kaikki muut menevät jo ravintoloihin ja itse voi mennä vain kahville...
Riippuu yksilöstä. Asun ulkomailla, tytär syntynyt loppuvuodesta, aloitti kaksivuotisen eskarin 3-vuotiaana. Nyt neljännellä luokalla ja täytti viikko sitten 9 vuotta. On luokkansa nuorimpia, mutta sai esimerkiksi pari päivää sitten matematiikan kokeesta ainoana täydet pisteet.
Poika taas syntynyt keväällä. Aloitti eskarin 4-vuotiaana, mutta osasi jo lukea ja laskea ennen sitä. Nyt 6 v. ja ekalla luokalla. On matematiikassa lähes yhtä hyvä kuin neljännellä luokalla oleva siskonsa joten vuosia ikätasoansa edellä.
itse olen syntynyt vuoden lopussa. Koulussa menestyin hyvin liikuntaa lukuunottamatta. Siinä ikäero alkuvuodesta syntyneisiin kavereihin näkyi. Ja pahin oli kun kaverit täytti 18, saivat ajokortin ja pääsivät ravintoloihin. Se oli yksinäinen vuosi. Sittemmin ei ole haitannut.
Tilastollisesti tarkasteltuna sillä on merkitystä mihin vuodenaikaan syntyy. Mutta jokainen joka yhtään ymmärtää mitä tarkoittaa "tilastollisesti" ymmärtää, ettei se yksilötasolla merkkaa. Sekä alku- että loppuvuonna syntyneissä on niitä joilla on haasteita ja niitä jotka pärjää hyvin, kyse on vain todennäköisyyksistä.
Lapsemme syntyi reilusti etuajassa joulukuussa. Mietin ensimmäisen luokan alussa, että osa luokkatovereista oli biologisteti laskettuna 14 kk vanhempia. Lapsemme oli 6,5 vuotta vanha, vanhimmat lapset olivat 7,6 vuotta eli 16% vanhempia. Ikäero oli todella iso tuossa vaiheessa. Ihan kuin painisarjassa painimassa luokkaa, paria ylempänä.
Lapsi osasi laskea erinomaisesti ja lukea hyvin, kun meni kouluun. Sanoi, että koulu oli tylsää ensimmäiset vuodet. Meillä oli tuuria, että lapsi kehittyi keskoisuudesta huolimatta hyvin.
Ikäero on valtava. Vuoden portaat ovat lapsille isot. Nyt lapsen käydessä lukiota hän voi mielestäni lykätä valmistumista, koska olisi vasta alkuvuoden lapsi vuotta myöhemminkin. Mutta, jos valmistuu hyvillä arvosanoilla normivauhtia, hyvä sekin.
Tietenkin siksi, että on liki vuoden vanhempi kuin loppuvuoden lapsi ja pääseepä aiemmin myös kapakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Kyllä me yritettiin saada lapset alkuvuodesta jotta ne saa etulyöntiaseman koulussa ja harrastuksissa. Nyt ne on jo isoja ja on hyvin pärjännyt kaikessa.
Minkä ihmeen etulyöntiaseman sillä saa? Ei tuossa ole mitään logiikkaa.
Jos joku nyt kasvattaa jotain joukkueurheilijaa tarkoituksella alusta asti, niin eiköhän siitä tule kovempi kun joutuu pitämään puolensa niitä alkuvuoden isompia vastaan. Ja siitä tammikuisesta voi tulla lusmu alisuorittaja, kun ei tarvitse tehdä parastaan.
(Tosiasiassa nää on aina yksilöistä kiinni.)
Oma lapsi liikkuu paljon muttei urheile kilpaa, ne harrastukset ei kiinnosta häntä eikä perheessä muitakaan.
On marraskuussa syntynyt ja alusta asti ollut se toinen niistä luokan kahdesta lukuaineissa parhaista. Sekään ei ole niin tärkeää, tyydyttävä-hyvä -taso riittäisi yhtä hyvin. Tuo nyt vain sattuu vetämään kymppiriviä. Työnteon rutiinin oppiminen on peruskoulussa oikeasti sitä tärkeämpää.
Periytyvää tyhmyyttä voi yrittää kompensoida sillä. Ei aina onnistu, jos koskaan.
Toki alkuvuonna syntynyt on motorisilta taidoiltaan lähes vuoden loppuvuonna syntyneitä edellä. Henkisesti ei välttämättä yhtään. Mun lapset oppivat lukemaan nelivuotiaina, syntyneet joulukuussa ja syyskuun lopussa.