Pahimmat "tää ei kai haittaa"-kokemukset
Eli mitä härskiä ihmiset on tehny koska "ei se haittaa".
Kommentit (2965)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistan omakotitalon. Ihmettelin kun parkkipaikallani (yhden auton pienellä parkkipaikalla) oli kaksi tuntematonta autoa. Aivan toisiinsa kiinni parkkeerattuna. Lähistöllä ei ollut yhtään parkkipaikkaa, joten jouduin jättämään auton tienvarteen (ja sain 60€ sakon). Naapuri sitten viikon päästä päätti laittaa viestiä. Että "Tuttavamme parkeerasi pihallesi kun et ollut kotona. Toivottavasti ei haitannut!"
Ei yhtään...
Et sitten selvittänyt AKE:sta autojen haltijoita? Niiden perusteellahan olisit voinut ilmoittaa poliisille asian ja sieltä olisivat voineet laittaa sakot väärin parkkeeraajille. Tämän takia juttusi tuntuu typerältä provolta.
Poliisillahan ei ole muuta tekemistä kuin tulla sakottamaan jonkun okt:n pihassa olevia autoja, ihan takuulla tuosta olisi kannattanut soittaa häkeen, sieltä olisi laitettu partio pillit vinkuen paikalle :D
Mistä alapeukut? Ei kai kukaan kuvittele että poliisi oikeasti tulee antamaan sakkoja tuollaisessa tilanteessa?
Varmaan tullut tuosta vittuilevasta kirjoitustavastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistan omakotitalon. Ihmettelin kun parkkipaikallani (yhden auton pienellä parkkipaikalla) oli kaksi tuntematonta autoa. Aivan toisiinsa kiinni parkkeerattuna. Lähistöllä ei ollut yhtään parkkipaikkaa, joten jouduin jättämään auton tienvarteen (ja sain 60€ sakon). Naapuri sitten viikon päästä päätti laittaa viestiä. Että "Tuttavamme parkeerasi pihallesi kun et ollut kotona. Toivottavasti ei haitannut!"
Ei yhtään...
Meillä oli toisessa asunnossamme parkkipaikka jota käytimme harvoin, pari tuntia kerran viikossa.
Mutta jos siihen joku ajoi niin soitimme poliisille ja ilmoitimme asiasta.
Nopeasti tuli auton siirtäjä.
Miettinyt vaan että miten joku voi noin vaan ajaa auton paikkaan joka ei ole heille varattuna.
Tuokin paikka oli ihan ostettu paikka ja kuului asuntoon.Ei poliisille ole mitään erillistä numeroa. Soititte siis hätäkeskukseen, että hei nyt on vakava tilanne päällä, joku on mun parkkipaikalla?
Ei nykyään mutta joskus on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin aamulla työkeikalle Tampereelle junalla. Junassa tuli viesti, että kokous siirretään, ei varmaan haittaa. Ei sitten muuta kuin takaisin seuraavalla junalla. Tämä ennen koronaa.
Eihän tämä ole edes paha. Ikävää toki, mutta senkun vaan vaihdat junaa ja nautit vapaapäivästä.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikallani hoitajat jättää käytettyjä neuloja sinne tänne, kun ei se meitä laikkareita haittaa.
Mitä on "laikkarit"? (Kaikki ei ole sun työpaikalla töissä..)
Itselläni nuo kokemukset liittyvät nuoruuteen.
"Ei kai haittaa, jos me ei halutakaan sua sinne, vaikka ensin pyydettiin."
"Ei kai haittaa, vaikka me ensin porukalla naureskellaan sulle ja pikkusen nöyryytetään ja myöhemmin ollaan sit ihan normaalisti kavereita."
"Ei kai haittaa, jos me rikotaan lupaukset."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikallani hoitajat jättää käytettyjä neuloja sinne tänne, kun ei se meitä laikkareita haittaa.
Mitä on "laikkarit"? (Kaikki ei ole sun työpaikalla töissä..)
Mä en ole hänen työpaikalla töissä, mutta yleensä tuota lyhennettä on käytetty laitoshuoltajista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä rupesin kirjottamaan päiväkirjaani englanniksi ja keksimään koodinimiä ihmisille, kun huomasin joistakin ilkeistä kommenteista että mommy dearest luki sitä ihan röyhkeästi.
Ei kehdannut valittaa siitä sitten niin se keino toimi. Hän kun ei itse viitsinyt opetella englantia.
Täällä sama jutttu. Voi että harmitti, etenkin kun olin nuorena kiltti, en käynyt bilettämässä ymv. Ihastuksia toki oli, joista kirjoitin päiväkirjaan.
Ensimmäiseksi tajusin äitini lukeneen päiväkirjaani, kun hän alkoi ivailla noista ihastuksista. Sitten huomasin likaiset sormenjäljet sivuilla - ei ollut vaivautunut edes pesemään käsiään.
Sen jälkeen kirjoitin kaikki luottamukselliset asiat päiväkirjaani englanniksi.
Muutenkin luottamus perheessämme oli huono. Kerroin luottamuksellisia asioita veljelleni ja veljen vaimolle ja vähän ajan kuluttuani ne olivat äitini tiedossa. Esimerkiksi kerroin, kun olin saanut yhden tutkinnon suoritettua työn ohella, että minun TEKISI MIELI lähteä jatko-opiskelemaan, mutta älkää kertoko tästä äidille, kun hän on tätä ajatusta vastaan. Niin eikös vähän ajan kuluttua äitini sano, että hän on hyvin pettynyt siitä, että sinä LÄHDET NYT raskaan opiskelukevään jälkeen suorittamaan jatkotutkintoa, että eikös kannattaisi miettiä vähän?
No ei sinne opiskelemaan niin vaan mennä ilman pääsykokeita! Ja ainut syy, miksi olin ottanut asian veljeni kanssa puheeksi, oli se, että hän oli opiskellut samaa alaa ja osaisi kertoa miten se työn ohella onnistuisi.
En itsekään äitiäni tavatessa juoruillut veljeni ja hänen vaimonsa asioista, se oli heidän asiansa kertoa. Ja tottakai olisin äidilleni kertonut siinä vaiheessa, jos olisin ollut pyrkimässä opintoihin ja olisin sinne tullut valittua.
Vielä tuosta päiväkirjan lukemisesta, äitini ei koskaan pyytänyt anteeksi. Pyysikö teiltä muilta?
Tuli vähän sellainen tunne, että mitä sinä nyt noin vähästä suutut?
Onneksi äitinä en lukenut lapseni päiväkirjaa. Lapsi osaa 3 kieltä, minä noiden kolmen lisäksi kahta muuta. Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Tuli lapsettomiin häihin lapsen kanssa. Lapsi noin 3v, rääkyi koko juhlan eikä hänelle tullut mieleenkään häipyä.
Ja meidän häissä toisinpäin: eihän se haittaa että lapset jätettiin nyt juhlista pois kun ”Ilpo” 4 v ei halunnut lähteä. Ei sen ikäinen päätä asiasta itse. Vanhemmat yöisuojelevat altistumasta huonolle seuralle (eli ihmisille joita eivät itse tunne!) No, ei tarvitse tulla meille enää myöhemminkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palasin kahden viikon työmatkalta viikkoa aikaisemmin kotiin ja huomasin auton pihassa ja valot päällä sisällä, kurkkasin ikkunasta ja huomasin, että naapurin sukulaisperhehän se siellä keittiössä oli juuri syömässä, kyllä sappi kiehui kun toisten asuntoon mennään vara-avaimella noin vaan! Siinä sitten hammasta purren lähdin taksilla hotellille ja meni melkein 1000€ rahaa siihen viikon hotelliin takseineen, naapuri sitten soitteli ja kertoi sukulaisperheensä viettäneen aikaa talossani viikon verran ja toi kahvipaketin, ei paljoa naurattanut tai kahvipaketit lämmittänyt!
Tää on kyllä sellainen että olisin soittanut poliisit paikalle välittömästi. Kyllä ihmiset on hulluja!!! Kuka edes kehtaa!!!
Avatkaa ihmiset ihan oikeasti se suunne siinä tilanteessa, kun joku on loukannut teitä ja kertokaa, että tuo ei nyt s**tana käy!!! Ei tuollaiset muuten opi tavoille.
Joku raja pitää olla tuollaiselle nössöilylle.
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli juorunnut yhtä arkaa henk. koht. asiaani, josta hänelle avauduin, kun luulin, että voin luottaa. Olin siis menossa hänen luo, kun kuulin eteisessä, että hän puhuu tästä asiasta puhelimessa. Tottakai hermostuin ja olin todella hämmentynyt ja hän vaan kohautti olkiaan "ei kai se nyt mitään haittaa, Tuulalle vaan kerroin". Päätin, etten kerro hänelle enää tällaista, kun juoruaa ne eteenpäin. Olen aina tiennyt, että hän on kova juoruamaan, mutta en voinut uskoa, että hän oman aikuisen tyttärensä henkilökohtaisia ja arkoja asioita kertoilisi jollekin "Tuulalle"...
Ohis, näitä "ei kai haittaa" -äitejä on ollut yksi työkaverina.
Hän juorusi kaikkien ihmisten asiat täysin esteettömästi. Kerran oli pakko suorastaan vaientaa hänet, kun hän alkoi kertoa työpaikan kahvipöydässä juuri täysi-ikäistyneen tyttärensä kiusallisista alapäävaivoista. Kuuloetäisyydellä oli ehkä ainakin 10 ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kampaamossa. Pyysin korkeintaan 3cm pois. Pelkän siistimisen siis.
Nohh pian havahduin lauseeseen:
-Lähti nyt vähän enemmän mitä piti TOIVOTTAVASTI EI HAITTAA.
Oli siis napsinut väht 10cm, ja pitkistä hiuksistani tuli melkein polkkatukka.
Samalainen kokemus täälläkin. Pyysin siistimään latvat tasaisiksi ja ihmettelin, että mikä siinä oikein kestää. Miespuolinen kampaaja oli sitä mieltä, että pitkät hiukset eivät sovi ikäiselleni naiselle ja lyhensi hiuksia 30 cm. Sain siis polkkatukan, jota en halunnut. Kun on ikää hiusten kasvu on mitä on ja estrogeenin aleneminen jouduttaa niiden lähtöä. Sinne jäivät pitkät hiukset kampaamon lattialle. En sentään sanonut, että liimaapa takaisin.
Ai kamala! Mä olisin kiljumalla vaatinut jo vahingonkorvausta ja pomoa paikalle. Mulla on ollut koko ikäni paksut vahvat hiukset, peffaan saakka ja ikää 52 v.
Tinder treffeillä päädyin hepun kanssa lakanoiden väliin ja kesken normitouhujen mies työntyikin yllättäen kakkoseen tokaisten "ei kai haittaa?" Kyllä kirpaisi!
Vierailija kirjoitti:
Tinder treffeillä päädyin hepun kanssa lakanoiden väliin ja kesken normitouhujen mies työntyikin yllättäen kakkoseen tokaisten "ei kai haittaa?" Kyllä kirpaisi!
Homman nimi on raiskaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä rupesin kirjottamaan päiväkirjaani englanniksi ja keksimään koodinimiä ihmisille, kun huomasin joistakin ilkeistä kommenteista että mommy dearest luki sitä ihan röyhkeästi.
Ei kehdannut valittaa siitä sitten niin se keino toimi. Hän kun ei itse viitsinyt opetella englantia.
Täällä sama jutttu. Voi että harmitti, etenkin kun olin nuorena kiltti, en käynyt bilettämässä ymv. Ihastuksia toki oli, joista kirjoitin päiväkirjaan.
Ensimmäiseksi tajusin äitini lukeneen päiväkirjaani, kun hän alkoi ivailla noista ihastuksista. Sitten huomasin likaiset sormenjäljet sivuilla - ei ollut vaivautunut edes pesemään käsiään.
Sen jälkeen kirjoitin kaikki luottamukselliset asiat päiväkirjaani englanniksi.
Muutenkin luottamus perheessämme oli huono. Kerroin luottamuksellisia asioita veljelleni ja veljen vaimolle ja vähän ajan kuluttuani ne olivat äitini tiedossa. Esimerkiksi kerroin, kun olin saanut yhden tutkinnon suoritettua työn ohella, että minun TEKISI MIELI lähteä jatko-opiskelemaan, mutta älkää kertoko tästä äidille, kun hän on tätä ajatusta vastaan. Niin eikös vähän ajan kuluttua äitini sano, että hän on hyvin pettynyt siitä, että sinä LÄHDET NYT raskaan opiskelukevään jälkeen suorittamaan jatkotutkintoa, että eikös kannattaisi miettiä vähän?
No ei sinne opiskelemaan niin vaan mennä ilman pääsykokeita! Ja ainut syy, miksi olin ottanut asian veljeni kanssa puheeksi, oli se, että hän oli opiskellut samaa alaa ja osaisi kertoa miten se työn ohella onnistuisi.
En itsekään äitiäni tavatessa juoruillut veljeni ja hänen vaimonsa asioista, se oli heidän asiansa kertoa. Ja tottakai olisin äidilleni kertonut siinä vaiheessa, jos olisin ollut pyrkimässä opintoihin ja olisin sinne tullut valittua.
Vielä tuosta päiväkirjan lukemisesta, äitini ei koskaan pyytänyt anteeksi. Pyysikö teiltä muilta?
Tuli vähän sellainen tunne, että mitä sinä nyt noin vähästä suutut?
Meilläkin äiti luki päiväkirjaani 90- luvulla, kuulemma hänellä oli oikeus kun epäili että käytän huumeita. Mitä… :,D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistan omakotitalon. Ihmettelin kun parkkipaikallani (yhden auton pienellä parkkipaikalla) oli kaksi tuntematonta autoa. Aivan toisiinsa kiinni parkkeerattuna. Lähistöllä ei ollut yhtään parkkipaikkaa, joten jouduin jättämään auton tienvarteen (ja sain 60€ sakon). Naapuri sitten viikon päästä päätti laittaa viestiä. Että "Tuttavamme parkeerasi pihallesi kun et ollut kotona. Toivottavasti ei haitannut!"
Ei yhtään...
Et sitten selvittänyt AKE:sta autojen haltijoita? Niiden perusteellahan olisit voinut ilmoittaa poliisille asian ja sieltä olisivat voineet laittaa sakot väärin parkkeeraajille. Tämän takia juttusi tuntuu typerältä provolta.
Jollain päässä pyörii pelkät provot, ja pakkomielle sanoa kaikkea provoksi. Ketään ei kiinnosta nämä provo viestit.
Kampaamokäyntiin liittyy tämä. Köyhänä opiskelijana satsasin kerrankin kesätyörahoja kampaajaan kaupan värin sijasta. Varasin ajan tyvivärjäykseen ja loppulos ei ollut sinnepäinkään muun värin kanssa. Kampaaja yritti selitellä, että yritti muka säästellä hiuksiani ja käytti hellävaraisempaa väriä. En hyväksynyt ja sain uuden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tietysti tyh mä mä maksoit virhemaksunkin etkä suinkaan reklamoinut. Minä alkaisin riehumaan välittömästi, jos MINUN pihallani olisi ventovieraan auto. Enkä mitään virhemaksuja maksaisi todellakaan.
Ei se toisen parkkeeraaminen sinun pihaasi ikävä kyllä oikeuta sinua parkkeeraamaan miten huvittaa. Itse en ainakaan ottaisi riskiä pysäköinninvalvonnan kanssa.
Tuo oli hankala tilanne, kun ei tiennyt kenen autot siinä on. Jos olisi tiennyt, että ne on naapurin vieraita, niin olisihan sitä voinut parkkeerata naapurin nurmikolle. Nytkin olisi voinut edes vähän vaseliinia levittää tuulilasiin, omaa harmistusta lievittämään.
No mikä kenellekin on hankalaa, soitto numeropalveluun, rekkarilla omistajan tiedot ja soitto että tuletko siirtämään autosi heti vai samantien.
Tulee aika kalliiksi, ja ei numeropalvelussa ole kaikkien numeroita, eikä se rekisterinumero kysely ole aina auki.
Vierailija kirjoitti:
Olin kampaamossa. Pyysin korkeintaan 3cm pois. Pelkän siistimisen siis.
Nohh pian havahduin lauseeseen:
-Lähti nyt vähän enemmän mitä piti TOIVOTTAVASTI EI HAITTAA.
Oli siis napsinut väht 10cm, ja pitkistä hiuksistani tuli melkein polkkatukka.
Noinhan ne tykkäävät tehdä, jotkut kampaajat.
Olin ihastunut yhteen mieheen, ja meillä oli sutinaa. Hyvä ystäväni tunsi miehen, ja iski miehen nenäni edestä, ja kun olivat olleet sillai,niin kysyi, että :"Sua ei varmaan haittaa, että me ollaan yhdessä?"
Joo, kyllä haittasi. Ei se ukk8 niinkään,vaanse, että hyvä ystävä teki niin.
Ei poliisille ole mitään erillistä numeroa. Soititte siis hätäkeskukseen, että hei nyt on vakava tilanne päällä, joku on mun parkkipaikalla?