Lue keskustelun säännöt.
Pahimmat "tää ei kai haittaa"-kokemukset
Eli mitä härskiä ihmiset on tehny koska "ei se haittaa".
Kommentit (2965)
Vierailija kirjoitti:
Leivoin pullaa työpaikan kahvihuoneeseen, koska oli nimipäiväni. Kollega nappasi neljä pullaa pussiin, koska hänelle oli illalla tulossa vieraita. Ei kai haittaa, syötäväksi sä nämä kai teit?
Mun entisessä työpaikassa eräs kollega toi lastin muffineja tai jotain muita leipomuksia ajatuksella jokaiselle yksi. Itse en ehtinyt heti mennä hakemaan omaani, eikä muutama muukaan kollega. Ajateltiin että kyllä ne siellä säilyy. Eivät säilyneet. Eräs esimiehistä oli mussuttanut niitä useamman, jos oikein muistan niin 5 tai 6 kpl. Me ilman jääneet oltiin siinä että mitvit, niin tää esari tuumas vaan että nopeet syö hitaat ja syötäväksihän ne oli tehty.
Sama esimies teki sitä aina, että söi ihmisten tuomia piirakoita ja muita tuomisia ihan surutta, mutta paha sai lopuksi palkkansa lihomisen muodossa 🤭
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noi tapaukset missä naapurit eivät välitä pätkääkään vaikka heidän puunsa terrorisoivat ja kiusaavat vieressä asuvaa. Sitähän se on, terrorisointia ja kiusaamista. Sen tietävät he, jotka ovat saman kokeneet. Ei auta vaikka siitä sanoisi. Päinvastoin, sitten alkaa oikein vihoittelu, kun naapuri on kehdannut sanoa jotain pahaa heidän puustaan. Naurettavaa ja lapsellista asettaa puunsa toisten ihmisten edelle tai minkä muun hyvänsä asian. Se on se ihmisen ego.Ylpeyshän siinä menee...
Vierailija kirjoitti:
Noi tapaukset missä naapurit eivät välitä pätkääkään vaikka heidän puunsa terrorisoivat ja kiusaavat vieressä asuvaa. Sitähän se on, terrorisointia ja kiusaamista. Sen tietävät he, jotka ovat saman kokeneet. Ei auta vaikka siitä sanoisi. Päinvastoin, sitten alkaa oikein vihoittelu, kun naapuri on kehdannut sanoa jotain pahaa heidän puustaan. Naurettavaa ja lapsellista asettaa puunsa toisten ihmisten edelle tai minkä muun hyvänsä asian. Se on se ihmisen ego.Ylpeyshän siinä menee...
Siinä voisi tietysti pysähtyä miettimään asiaa sen naapurinkin näkökulmasta. Eihän muutenkaan ihmiset saa tehdä mitään sellaista, josta on haittaa toiselle, miksipä sitten naapurin puu saisi.
Vierailija kirjoitti:
"Ei kai haittaa, kun istutaan tässä varaamallasi paikalla junassa, kun ei saatu kaverin kanssa vierekkäisiä paikkoja?"
Mä olen sanonut aina vastaavassa tilanteessa, että haittaa, etsikää joku toinen istumapaikka. Aina on paikanvaltaajat lähteneet menemään.
Lentokoneessa näin sivusta kun kaksi nuorta tyttöä, parikymppisiä, istuivat ensin omille paikoilleen eri puolille konetta, mutta toinen sitten siirtyi kaverinsa viereen jossain kohtaa. Konetta oltiin vielä boardaamassa ja ennen pitkää paikalle ilmestyi mies jonka paikka se oli. Tyttö ei suostunut millään nousemaan siitä, ja viimein lentoemännän piti todella tiukasti sanoa asiasta, ennen kuin tyttö tuhahdellen ja silmiään pyöritellen meni omalle paikalleen. Tuli vaan mieleen ihmisten pokasta, vaikka tossa tilanteessa ei sanottukaan että ei kai haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hääpäivämme aamuna viesti ystäviltä: ei tullakaan häihin. Ei jakseta lähteä ajamaan sinne. Ollaan hengessä mukana.
No sehän se lämmittää. Tulevat kai paikalle kun häämme ovat seuraavan kerran?
Entisiä ystäviä, siis.
Varmaan sama henkilö, joka laittoi mulle hääpäivän aikana viestiä, että ei nyt jaksettu lähteä juhliin. Oikein mukavaa päivää teille.
Kiitos kiitos, mutta teitäkin varten on pöytä katettu ja ruokaa varattu. Ja jos olisit jättänyt ilmoittautumatta, olisin säästänyt 60€ rahaa.
Meillä kävi vähän päinvastoin. Halusimme pitää häät pienenä, joten kutsuin vain esim tätini puolisoineen, ilman lapsiaan (siis serkkujani). Suurin osa serkuista oli muutenkin jäänyt täysin vieraiksi koska asuimme niin kaukana toisistamme. Siinä kävikin niin, että tädit olivat omine lupineen kutsuneet lapsensa puolisoineen mukaan, eli kutsuttujen noin 70 vieraan sijasta paikalle saapuikin vajaa sata vierasta. Katselin ihmeissäni serkkujen ja heidän puolisoidensa ja lapsiensa valumista paikalle, ja ihmettelin miksi he tulivat, kutsumattomina. Niinhän siinä kävi että ruoka loppui kesken. Oli ihan hemmetin noloa, vaikka syy oli täysin kuokkavieraiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaveri hävitti sateenvarjonsa - lainasi sitten kotimatkalleen mun sateenvarjoa kysymättä- ei kai haittaa.
No haittas - mä kastuin kotimatkalla.
Äijä tuli naamalle - ei kai haittaa?
Silmätulehdus tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on työpaikalla yli 50v kitupiikki nainen, joka hamstraa kaikenlaisia tarjottavia itselleen ja syö välillä jopa toisten eväitä tai "ylimääräisiä" ruokia. Todella härskiä. Muutamat sanoneet asiasta, pahoittelee tekemisiään, mutta jatkaa silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Krapulainen veljeni paskansi meidän alakerra vessanpöntön tukkoon ja poistui vähin äänin paikalta. Ei sanonut mitään, eikä vastannut puhelimeen vähään aikaan. Myöhemmin myönsi ja sanoi hävenneensä, joten ei poistui paikalta sanomatta mitään.
Tinder äijä lukitsi mun kissan parvekkeelle talvella, ku oli allerginen.
Haittasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli juorunnut yhtä arkaa henk. koht. asiaani, josta hänelle avauduin, kun luulin, että voin luottaa. Olin siis menossa hänen luo, kun kuulin eteisessä, että hän puhuu tästä asiasta puhelimessa. Tottakai hermostuin ja olin todella hämmentynyt ja hän vaan kohautti olkiaan "ei kai se nyt mitään haittaa, Tuulalle vaan kerroin". Päätin, etten kerro hänelle enää tällaista, kun juoruaa ne eteenpäin. Olen aina tiennyt, että hän on kova juoruamaan, mutta en voinut uskoa, että hän oman aikuisen tyttärensä henkilökohtaisia ja arkoja asioita kertoilisi jollekin "Tuulalle"...
Tämä on tietyn ikäpolven tyyli. Meillä äidin työpaikalla valehtelematta KAIKKI tiesi meidän lasten asiat. Jotenkin lapsena vielä ajattelin, että tämä on hyvä juttu, kun tulivat vaikka kouluasioista kysymään, kun käytiin äitiä tapaamassa silloin tällöin, esim. hakemisen yhteydessä. Myöhemmin tajusin, että tuo oli täyttä rajattomuutta.
Pari vuosikymmentä meni vielä opetellessa. Piti ottaa sitten vähän väliä omien lasten syntymän jälkeen, että ymmärsi rajoja edes aavistuksen paremmin. Tuolla taustalla jouduin kyllä itsekin opettelemaan (opettamaan itseni ihan kädestä pitäen), että omien lasten asioitani en kerro eteenpäin. Sukulaistenkin kanssa pysyy jutut ihan yleisellä tasolla.
Tästä tulee mieleen entinen työkaverini joka myös kertoi töissä kahden teinityttönsä asiat. Poikaystävät, kuukautisten alkamisen jne. Toisella tytöllä oli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja kun tästä tuli diagnoosi niin niitä munasarjoja ja raskautumisen mahdollisuutta jauhettiin töissä monta kuukautta. Kamalasti kävi sääliksi niitä tyttöjä. Kaikki tunsivat heidät koska he kävivät säännöllisesti äitinsä työpaikalla. Toivottavasti tytöt eivät tienneet mitä kaikkea intiimiä noin 25 äidin työkaveria tiesi heistä.
Sama kokemus yhdestä entisestä työkaverista! Säälitti ja nolotti hänen teini ja myöhemmin aikuinen tyttärensä, jonka kuukautiset, ekat kännit, neitsyyden menetykset, rintsikoiden koon ja kaiken me työkaverit tiesimme! Oikein kunnon kälättäjä ja juoruaja, eikä vain tyttärensä asioista. Kahvitauolla kuultiin myös siskonsa ja tämän puolison asiat, ihan heidän palkkojaan ja lainanlyhennyksiään myöten, äitinsä rahaongelmat ja kaikki. Tältä ihmiseltä puuttui ihan täysin suodatin sen suhteen mitä puhutaan töissä ja ylipäätään muista ihmisistä.
Tasavuosijuhlat: eräs pariskunta tulee juhliin: ei osattu ostaa sulle mitään, ei kai haittaa.. juu ei tietty yhtään (..tun urpot), nää juhlathat on ilmaiset juomineet / tarjoiluineen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli juorunnut yhtä arkaa henk. koht. asiaani, josta hänelle avauduin, kun luulin, että voin luottaa. Olin siis menossa hänen luo, kun kuulin eteisessä, että hän puhuu tästä asiasta puhelimessa. Tottakai hermostuin ja olin todella hämmentynyt ja hän vaan kohautti olkiaan "ei kai se nyt mitään haittaa, Tuulalle vaan kerroin". Päätin, etten kerro hänelle enää tällaista, kun juoruaa ne eteenpäin. Olen aina tiennyt, että hän on kova juoruamaan, mutta en voinut uskoa, että hän oman aikuisen tyttärensä henkilökohtaisia ja arkoja asioita kertoilisi jollekin "Tuulalle"...
Tämä on tietyn ikäpolven tyyli. Meillä äidin työpaikalla valehtelematta KAIKKI tiesi meidän lasten asiat. Jotenkin lapsena vielä ajattelin, että tämä on hyvä juttu, kun tulivat vaikka kouluasioista kysymään, kun käytiin äitiä tapaamassa silloin tällöin, esim. hakemisen yhteydessä. Myöhemmin tajusin, että tuo oli täyttä rajattomuutta.
Pari vuosikymmentä meni vielä opetellessa. Piti ottaa sitten vähän väliä omien lasten syntymän jälkeen, että ymmärsi rajoja edes aavistuksen paremmin. Tuolla taustalla jouduin kyllä itsekin opettelemaan (opettamaan itseni ihan kädestä pitäen), että omien lasten asioitani en kerro eteenpäin. Sukulaistenkin kanssa pysyy jutut ihan yleisellä tasolla.
Tästä tulee mieleen entinen työkaverini joka myös kertoi töissä kahden teinityttönsä asiat. Poikaystävät, kuukautisten alkamisen jne. Toisella tytöllä oli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja kun tästä tuli diagnoosi niin niitä munasarjoja ja raskautumisen mahdollisuutta jauhettiin töissä monta kuukautta. Kamalasti kävi sääliksi niitä tyttöjä. Kaikki tunsivat heidät koska he kävivät säännöllisesti äitinsä työpaikalla. Toivottavasti tytöt eivät tienneet mitä kaikkea intiimiä noin 25 äidin työkaveria tiesi heistä.
Sama kokemus yhdestä entisestä työkaverista! Säälitti ja nolotti hänen teini ja myöhemmin aikuinen tyttärensä, jonka kuukautiset, ekat kännit, neitsyyden menetykset, rintsikoiden koon ja kaiken me työkaverit tiesimme! Oikein kunnon kälättäjä ja juoruaja, eikä vain tyttärensä asioista. Kahvitauolla kuultiin myös siskonsa ja tämän puolison asiat, ihan heidän palkkojaan ja lainanlyhennyksiään myöten, äitinsä rahaongelmat ja kaikki. Tältä ihmiseltä puuttui ihan täysin suodatin sen suhteen mitä puhutaan töissä ja ylipäätään muista ihmisistä.
Siis hyi, luojan kiitos en itse ole törmännyt tähän toisten henk.koht.asioista jauhavaan ihmistyyppiin. Mikä tollasia vaivaa? Onko se jotain sosiaalista kyvyttömyyttä ymmärtää, että toisesta juoruaminen ei ole sopivaa? Eikä kukaan ulkopuolinen, työkaverikaan, tosiaankaan halua tietää niitä asioita! Vai onko jotain tyhmyyttä, että ei sen vertaa tajua? Kyllä tollasille urveloille pitäisi sanoa ihan suoraan, että ei ole sopivaa käytöstä kenenkään kannalta! Mutta eihän urvelo varmaan opi, jauhaa taas kohta. Ainoa keino välttää juoruilun uhriksi tai vuodatuksen kohteeksi päätymistä on kai vaan välien katkaisu jos tiukka sanominen ei auta. Tai töissä suhtautua urvelon juttuihin niin että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos...
Vierailija kirjoitti:
Tasavuosijuhlat: eräs pariskunta tulee juhliin: ei osattu ostaa sulle mitään, ei kai haittaa.. juu ei tietty yhtään (..tun urpot), nää juhlathat on ilmaiset juomineet / tarjoiluineen
Huh, miten ne jotkut kehtaa. Siis miten ei muka mitään viemistä keksitä? Eihän sen tarvitse olla mitään ihmeellistä, vaan esim syötävää ja juotavaa. Onhan tuo sellainen tekosyy vaan, oikeasti eivät välittäneet sen vertaa nähdä vaivaa, todellisia moukkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli juorunnut yhtä arkaa henk. koht. asiaani, josta hänelle avauduin, kun luulin, että voin luottaa. Olin siis menossa hänen luo, kun kuulin eteisessä, että hän puhuu tästä asiasta puhelimessa. Tottakai hermostuin ja olin todella hämmentynyt ja hän vaan kohautti olkiaan "ei kai se nyt mitään haittaa, Tuulalle vaan kerroin". Päätin, etten kerro hänelle enää tällaista, kun juoruaa ne eteenpäin. Olen aina tiennyt, että hän on kova juoruamaan, mutta en voinut uskoa, että hän oman aikuisen tyttärensä henkilökohtaisia ja arkoja asioita kertoilisi jollekin "Tuulalle"...
Tämä on tietyn ikäpolven tyyli. Meillä äidin työpaikalla valehtelematta KAIKKI tiesi meidän lasten asiat. Jotenkin lapsena vielä ajattelin, että tämä on hyvä juttu, kun tulivat vaikka kouluasioista kysymään, kun käytiin äitiä tapaamassa silloin tällöin, esim. hakemisen yhteydessä. Myöhemmin tajusin, että tuo oli täyttä rajattomuutta.
Pari vuosikymmentä meni vielä opetellessa. Piti ottaa sitten vähän väliä omien lasten syntymän jälkeen, että ymmärsi rajoja edes aavistuksen paremmin. Tuolla taustalla jouduin kyllä itsekin opettelemaan (opettamaan itseni ihan kädestä pitäen), että omien lasten asioitani en kerro eteenpäin. Sukulaistenkin kanssa pysyy jutut ihan yleisellä tasolla.
Tästä tulee mieleen entinen työkaverini joka myös kertoi töissä kahden teinityttönsä asiat. Poikaystävät, kuukautisten alkamisen jne. Toisella tytöllä oli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja kun tästä tuli diagnoosi niin niitä munasarjoja ja raskautumisen mahdollisuutta jauhettiin töissä monta kuukautta. Kamalasti kävi sääliksi niitä tyttöjä. Kaikki tunsivat heidät koska he kävivät säännöllisesti äitinsä työpaikalla. Toivottavasti tytöt eivät tienneet mitä kaikkea intiimiä noin 25 äidin työkaveria tiesi heistä.
Sama kokemus yhdestä entisestä työkaverista! Säälitti ja nolotti hänen teini ja myöhemmin aikuinen tyttärensä, jonka kuukautiset, ekat kännit, neitsyyden menetykset, rintsikoiden koon ja kaiken me työkaverit tiesimme! Oikein kunnon kälättäjä ja juoruaja, eikä vain tyttärensä asioista. Kahvitauolla kuultiin myös siskonsa ja tämän puolison asiat, ihan heidän palkkojaan ja lainanlyhennyksiään myöten, äitinsä rahaongelmat ja kaikki. Tältä ihmiseltä puuttui ihan täysin suodatin sen suhteen mitä puhutaan töissä ja ylipäätään muista ihmisistä.
Siis hyi, luojan kiitos en itse ole törmännyt tähän toisten henk.koht.asioista jauhavaan ihmistyyppiin. Mikä tollasia vaivaa? Onko se jotain sosiaalista kyvyttömyyttä ymmärtää, että toisesta juoruaminen ei ole sopivaa? Eikä kukaan ulkopuolinen, työkaverikaan, tosiaankaan halua tietää niitä asioita! Vai onko jotain tyhmyyttä, että ei sen vertaa tajua? Kyllä tollasille urveloille pitäisi sanoa ihan suoraan, että ei ole sopivaa käytöstä kenenkään kannalta! Mutta eihän urvelo varmaan opi, jauhaa taas kohta. Ainoa keino välttää juoruilun uhriksi tai vuodatuksen kohteeksi päätymistä on kai vaan välien katkaisu jos tiukka sanominen ei auta. Tai töissä suhtautua urvelon juttuihin niin että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos...
Yksinkertainen ja vähän tyhmä ihminen kaiketi. Kerroin kyllä hänen tyttärelleen tilaisuuden tullen, että tiesitkö että äitisi juttelee aika paljon sun asioista työpaikalla, niin tytär joka oli silloin 17-18-vuotias, huokaisi syvään ja sanoi että voin hyvin kuvitella, että aina se on ollut sellainen. Tottunut varmaan pienestä asti että hänen kuukautisensa ja muut henkilökohtaiset asiat juorutaan eteenpäin.
Sisarensa ja tämän miehen asiat kertoi leuhkiakseen, että kuulkaas miten rikkaita ne on ja miten isoa asuntolainaakin maksavat. Ja kun ne matkustavat niin ovat aina heti monta kuukautta ulkomailla! Ihan kuin kenenkään vieraan ihmisen omaisuudet ja matkustamiset kiinnostaisi tai aiheuttaisi kateutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistan omakotitalon. Ihmettelin kun parkkipaikallani (yhden auton pienellä parkkipaikalla) oli kaksi tuntematonta autoa. Aivan toisiinsa kiinni parkkeerattuna. Lähistöllä ei ollut yhtään parkkipaikkaa, joten jouduin jättämään auton tienvarteen (ja sain 60€ sakon). Naapuri sitten viikon päästä päätti laittaa viestiä. Että "Tuttavamme parkeerasi pihallesi kun et ollut kotona. Toivottavasti ei haitannut!"
Ei yhtään...
Et sitten selvittänyt AKE:sta autojen haltijoita? Niiden perusteellahan olisit voinut ilmoittaa poliisille asian ja sieltä olisivat voineet laittaa sakot väärin parkkeeraajille. Tämän takia juttusi tuntuu typerältä provolta.
Traficom.fi osoitteesta saa haltijatiedot. Tosin maksaa. AKE on lakannut olemasta ja toiminnot menivät Traficomiin, jonka toinen nimi on Liikenne- ja turvallisuusvirasto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hääpäivämme aamuna viesti ystäviltä: ei tullakaan häihin. Ei jakseta lähteä ajamaan sinne. Ollaan hengessä mukana.
No sehän se lämmittää. Tulevat kai paikalle kun häämme ovat seuraavan kerran?
Entisiä ystäviä, siis.
Varmaan sama henkilö, joka laittoi mulle hääpäivän aikana viestiä, että ei nyt jaksettu lähteä juhliin. Oikein mukavaa päivää teille.
Kiitos kiitos, mutta teitäkin varten on pöytä katettu ja ruokaa varattu. Ja jos olisit jättänyt ilmoittautumatta, olisin säästänyt 60€ rahaa.
Meillä kävi vähän päinvastoin. Halusimme pitää häät pienenä, joten kutsuin vain esim tätini puolisoineen, ilman lapsiaan (siis serkkujani). Suurin osa serkuista oli muutenkin jäänyt täysin vieraiksi koska asuimme niin kaukana toisistamme. Siinä kävikin niin, että tädit olivat omine lupineen kutsuneet lapsensa puolisoineen mukaan, eli kutsuttujen noin 70 vieraan sijasta paikalle saapuikin vajaa sata vierasta. Katselin ihmeissäni serkkujen ja heidän puolisoidensa ja lapsiensa valumista paikalle, ja ihmettelin miksi he tulivat, kutsumattomina. Niinhän siinä kävi että ruoka loppui kesken. Oli ihan hemmetin noloa, vaikka syy oli täysin kuokkavieraiden.
Todella moukkamaista aikuisilta ihmisiltä lähteä häihin, jonne hääpari ei ole esittänyt henkilökohtaista kutsua, vaan sen takia, että kun oma äiti/isi sanoo, että joo tekin voitte tulla ja ottakaa vielä lapsetkin mukaan, ei haittaa yhtään!
Milloin juhliin on menty kenenkään muun kuin juhlien järjestäjän kutsujan luvalla?
Tosin kirkollinen hääseremonia on julkinen tilaisuus, jonne voi tulla kuka vaan Ryysyrannan Jooseppi kuokkimaan ihan laillisesti, mutta itse hääjuhla on yksityinen tilaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli juorunnut yhtä arkaa henk. koht. asiaani, josta hänelle avauduin, kun luulin, että voin luottaa. Olin siis menossa hänen luo, kun kuulin eteisessä, että hän puhuu tästä asiasta puhelimessa. Tottakai hermostuin ja olin todella hämmentynyt ja hän vaan kohautti olkiaan "ei kai se nyt mitään haittaa, Tuulalle vaan kerroin". Päätin, etten kerro hänelle enää tällaista, kun juoruaa ne eteenpäin. Olen aina tiennyt, että hän on kova juoruamaan, mutta en voinut uskoa, että hän oman aikuisen tyttärensä henkilökohtaisia ja arkoja asioita kertoilisi jollekin "Tuulalle"...
Tämä on tietyn ikäpolven tyyli. Meillä äidin työpaikalla valehtelematta KAIKKI tiesi meidän lasten asiat. Jotenkin lapsena vielä ajattelin, että tämä on hyvä juttu, kun tulivat vaikka kouluasioista kysymään, kun käytiin äitiä tapaamassa silloin tällöin, esim. hakemisen yhteydessä. Myöhemmin tajusin, että tuo oli täyttä rajattomuutta.
Pari vuosikymmentä meni vielä opetellessa. Piti ottaa sitten vähän väliä omien lasten syntymän jälkeen, että ymmärsi rajoja edes aavistuksen paremmin. Tuolla taustalla jouduin kyllä itsekin opettelemaan (opettamaan itseni ihan kädestä pitäen), että omien lasten asioitani en kerro eteenpäin. Sukulaistenkin kanssa pysyy jutut ihan yleisellä tasolla.
Tästä tulee mieleen entinen työkaverini joka myös kertoi töissä kahden teinityttönsä asiat. Poikaystävät, kuukautisten alkamisen jne. Toisella tytöllä oli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja kun tästä tuli diagnoosi niin niitä munasarjoja ja raskautumisen mahdollisuutta jauhettiin töissä monta kuukautta. Kamalasti kävi sääliksi niitä tyttöjä. Kaikki tunsivat heidät koska he kävivät säännöllisesti äitinsä työpaikalla. Toivottavasti tytöt eivät tienneet mitä kaikkea intiimiä noin 25 äidin työkaveria tiesi heistä.
Sama kokemus yhdestä entisestä työkaverista! Säälitti ja nolotti hänen teini ja myöhemmin aikuinen tyttärensä, jonka kuukautiset, ekat kännit, neitsyyden menetykset, rintsikoiden koon ja kaiken me työkaverit tiesimme! Oikein kunnon kälättäjä ja juoruaja, eikä vain tyttärensä asioista. Kahvitauolla kuultiin myös siskonsa ja tämän puolison asiat, ihan heidän palkkojaan ja lainanlyhennyksiään myöten, äitinsä rahaongelmat ja kaikki. Tältä ihmiseltä puuttui ihan täysin suodatin sen suhteen mitä puhutaan töissä ja ylipäätään muista ihmisistä.
Oma äitini on tällainen. En sen takia jaa hänen kanssaan yhtään mitään yksityisiä asioita tai mitään tapahtumia elämästäni, koska siitä tietää kohta 500 muuta minulle täysin tuntematonta henkilöä. Minullekin juorutaan suu vaahdossa ja silmät suurina muiden, ihan tuntemattomien ihmisten asioita tyyliin "Se Jantunen osti mökin ja nyt siinä on löytynyt hometta! Raija oli sanonu, että tästä tulee iso soppa" (kuka Jantunen, kuka Raija??) "Se Iina, niin se Kalen siskon pojan tytär, oli saanut keskenmenon!" (Kuka Kale, hänen sisko, tämän poika ja Iina??"
Pakko kommentoida tähän. Mihin tuo väite perustuu?
Olen 65-vuotias mies. Pyhäkoulusta ei ainakaan kerrottu. Päiväkoteja ei meilläpäin 60-luvulla ollut, mutta tuskinpa sielläkään alle kansakouluikäisille.
Sittemmin olen käynyt kaikki kouluasteet yliopistoa myöten. Ei ole tullut vastaan. Päinvastoin: käsittääkseni tieto mahdollisesta sukupuolitaudista nauttii mitä suurimmassa määrin yksityiselämän suojaa.
Sen sijaan opin jo ennen inttiä ns. elämänkoulussa, että tyhmimmänkin pillua/kalua/whatever vonkaavan kannattaa välttää turhien tavoitteeseen pääsemistä estävien asioiden kertomista.
MOT