Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologinen "tiedekunta" ja siitä myöhemmin papiksi niin ei työkään rasita eikä kuormita. Lisänä pitkät lomat sekä korkea palkkataso ja asema eliitissä.
Aloitin opiskelemaan teologiaa, mutta minulle se oli liian työlästä. Sain suoritettua ehkä 5 opintopistettä ennen kuin jätin kesken. Niihinkin opintopisteisiin sain lukea tuhansia ja tuhansia sivuja kirjoja.
Teologia on humanistejen kuningasaine. Tyypillistä näille kaikille, esim. kielet, mielettömät sivumäärät ja näperrystä puolien opintopisteiden eteen. Erittäin työlästä. Ota mieluummin vaikka hallintotieteet tai muuta suunnittelutiedettä. Ryhmätöitä ja lässytystä, ei niin paljon luettavaa. Luonnontieteissäkään ei tarvitse lukea niin paljon, mutta tehtävien ratkominen voi välillä kestää.
Farmaseuttiopinnot on helpot ja nopeat tehdä. Laskarit ja labrat todella helppoja, jos kerto- ja jako- ja prosenttilaskut osaa. Mutta läsnäoloa vaativat lähes kaikki kurssit. 3 vuotta opiskellaan, mutta palkka sairaanhoitajia huonompi. Sisäänpääsy todella helppo. Olen Ite farmaseutti.
Helppo päästä sisään, helppo opiskella ja helppo saada töitä, kaikki kolmesta ei pääse millekään alalle. Kirjallisuuteen pääsee vain kirjoittamalla lukiosta viisi ällää, opiskelu on helppoa, ja töitä ei ole. Tietotekniikkaa pääsee opiskelemaan helposti, töitä on mutta opiskelu on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.
Helppous ja nopeus ovat suhteellisia käsitteitä ja vaihtelevat yksilöllisesti.
Hauska lukea näitä. Kukaan vissiin ei edes yritä ehdottaa insinööriä tai d-insinööriä. Palkkaus on teollisuudessa urakkapalkalla asentajalla yhtä paljon kuin toimistonpuolella di:llä jolla ei ole alaisia. Että se siitä yliopistokoulutuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos on yleissivistystä, niin kasvatustieteet. On sellaista diipadaapaa, että aika helpolla pääsee.
Tein kasvatustieteestä vuoden opinnot oman tutkinnon päälle, ja helpolla pääsee jos osaa perusasiat ja keksii täytettä aukkopaikkoihin. On toki niitäkin, jotka ottavat senkin vakavasti.
kasvatustieteet helpoin ja pääsee helposti sisään.
yli-viikarikin tilasi ranskasta 2 tutkintoa 1 hinnalla. valtion virkoihin heti tie avoinna jopa ilman työ velvoitetta. vihreä jäsen kirja ja pöystiltä suihin
Mene Tallinnaan varsinkin kauppatieteitä. Pääsee sisään kun vaan astuu ovesta. Rahalla myös saa...
Vierailija kirjoitti:
Helppo päästä sisään, helppo opiskella ja helppo saada töitä, kaikki kolmesta ei pääse millekään alalle. Kirjallisuuteen pääsee vain kirjoittamalla lukiosta viisi ällää, opiskelu on helppoa, ja töitä ei ole. Tietotekniikkaa pääsee opiskelemaan helposti, töitä on mutta opiskelu on vaikeaa.
Eikö kirjallisuus ole yhdistetty Suomen kieleen? Siis nimellä Suomen kieli ja kirjallisuus? Eikö siitä äidinkielen opettajaksi ainakin työllisty. Enpä tiennyt että sinnekin on nykyään noin vaikea päästä. Kaveri opiskeli aikoinaan ja ei ollut kyllä kirjoittanut yhtään ällää. On ollut jo pitkään äidinkielen opettajana.
Teologian opiskelijat lienevät yksinkertaisimpia ja teologinen "tiedekunta" helpoin suorittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi. Pääsee helposti amistaustalla ja opinnot vastaa vaikeustasoltaan lähihoitajan koulutusta. Sosionomina pääset Kelaan suojatyöpaikkaan.
Yliopistosta ei valmistu enää sosionomeja.
Ja ne mitä valmistuivat, oli eri asia kuin nykysosionomit.
Yliopistosta ei ole ikinä valmistunut sosionomeja. Ilmeisesti pääte -nomi nyt sotkee, onhan esimerkiksi agronomi, siis maa- ja metsätieteellisestä valmistunut akateeminen. Sosionomi ei ole akateeminen ollenkaan
.[/1990-luvun alkupuolelle saakka sosionomi oli alempi yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto, joka suoritettiin Tampereen yliopiston opetusjaostoissa tai ruotsinkielisessä Svenska Social- och kommunalhögskolanissa. Tampereen yliopiston Sosiaaliturvan opetusjaostossa (ja ruotsinkielinen Svenska social- och kommunalhögskolanissa) suoritettava sosionomitutkinto oli nimeltään sosiaalihuoltajatutkinto. Sen lisäksi Tampereen yliopistossa oli Yhteiskunnallinen opetusjaosto sekä Julkisen hallinnon opetusjaosto, joissa suoritetut toimittajatutkinto, nuorisotyön tutkinto, kunnallistutkinto, hallintovirkamies- sekä verovirkamiestutkinto oikeuttivat tutkinnon suorittaneet käyttämään sosionomin arvonimeä. Näiden tutkintojen myöntäminen lopetettiin 1990-luvun loppuun mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.
Oikis ei kyllä ole mikään helppo rasti.
On se kyllä. Ei tarvitse yhtään matemaattista osaamista. Niin helppo, että Heikki Lampelakin sen suoritti.
Ohis Tuli tuosta meileeni, että. muistatteiko tai olettelo kuulleet 2011 kiinni jääneestä Esa Laihosta? - Hän ehti toimia useamman vuoden ajan valelääkärinä (e. hänellä ei olllut tehtävään vaadittavaa koulutusta ja pätevyyttä). - . Hän todisteli lääkärinpätevyyttään väärennetyillä pietarilaisen oppilaitoksen papereilla. Hän ehti kymmenen vuoden uransa aikana ansaita yli 1,1 miljoonaa euroa.
Juu, eikä jäänyt ees kiinni siitä, ettei osaa harjoittaa lääkärin ammattia vaan siitä ettei osannut venäjää, vaikka väitti Venäjällä opiskelleensa.
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän suomea on rakennettu yliopiston opein. Kyllä hihat raksoilla ja tehtaissa on heilunu ammatillisen koulutuksen turvin.
Suomessa, kuten muuallakin sosialistisissa maissa on luotu ylempi luokka joka ylläpitää verovaroin mielikuvaa että ylopistot olisi aivan välttämättömiä yhteiskunna selviämisen kannalta, kuten em. naistutkimus.
Naistutkimus on varmasti ensiarvoisen tärkeää, niin logistisesti ja tuotannollisesti, satika näin talvipakkasilla talojen lämmityksenkin kannalta. Mitenkäs sitten metsistä saataisiin puut tien varteen, ja siitä tehtaille , voimaloihin ym.. jos naistutkimus ei olisi siinä asemassa missä se suomessa on, unohtamatta ugrilais vienan itkuvirsi tutkimusta, ja siinä ansioituneita lukuisia tutkijoita.
On myös hienoa että saadaan taas uusia johtajia sotepiireihin, työllistyy yliopistokin näitä kouluttaessaan.
Kyllä ne hihat on heilunut ihan sen ansiosta, että korkeakoulutetut ihmiset ovat suunnitelleet ne voimalaitokset, muut rakennukset, esim ne tehtaat tuotteineen sekä tehneet vaadittavat tutkimukset, testaukset, laskelmat, validoinnit ym. jotta toimiva Suomi on saatu rakennettua.
Silti duunarit ovat toki ihan yhtä tärkeä osa tätä kaikkea. Vastakkainasettelu on hölmöä.
Tradenomi, insinöörialat ja restonomi amkin puolelta. Yliopistossa kasvatustieteet ja taiteet.
Ihan mikä tahansa on helppo, jos olet älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Matikan opeksi
Millä mittarilla tämä on helppo? :D
Palkat polkee paikoillaan kirjoitti:
Hauska lukea näitä. Kukaan vissiin ei edes yritä ehdottaa insinööriä tai d-insinööriä. Palkkaus on teollisuudessa urakkapalkalla asentajalla yhtä paljon kuin toimistonpuolella di:llä jolla ei ole alaisia. Että se siitä yliopistokoulutuksesta.
Sähköasentajista on minun kotipuolessani puute. Pitäisi suunnilleen hankkia punainen matto niiden päivien varaksi kun saa sähköasentajan meille. Punainen matto on helpompi hankinta kuin saada sähköasentaja korjaamaan kaksi repsottavaa pistorasiaa, jotka laitoin käyttökieltoon.
Tai sitten kolmekin riittää ihan hyvin. Matemaattisesta osaamisesta muuten on hyötyä paljon. Ei suoraan, mutta loogisen ajattelutaidon kautta. 🥱