Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
Mutta vain 3 vuotta. Palkka ei nyt kovin kaksinen, mutta lukee vähän lisää proviisoriksi ja alkaa apteekkariksi, niin tulot on toista luokkaa. Tosin menotkin.
Poliisin opinnot on myös 3 vuotta ja siitä osa palkallista harjoittelua. Jatkossa lukee lisää, niin Ylenemismahdollisuuksia on.
Sitten on sotilasala ja sekin on myöhempää opiskelua, jos yletä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
Mutta vain 3 vuotta. Palkka ei nyt kovin kaksinen, mutta lukee vähän lisää proviisoriksi ja alkaa apteekkariksi, niin tulot on toista luokkaa. Tosin menotkin.
Poliisin opinnot on myös 3 vuotta ja siitä osa palkallista harjoittelua. Jatkossa lukee lisää, niin Ylenemismahdollisuuksia on.
Sitten on sotilasala ja sekin on myöhempää opiskelua, jos yletä haluaa.
Proviisoriksi on vaikea päästä, se ei ole automaattinen jatko-opinto-oikeus farmaseutille, vaan pitää erikseen päästä proviisoriohjelmaan. Vielä vaikeampaa on päästä apteekkariksi, se on täysin luvanvaraista toimintaa.
Farmaseutti ja varhaiskasvatuksen opettajat ovat (ainoat?) pelkästään alemman korkeakoulututkinnon koulutukset yliopistossa. Muissa tulee suoraan opinto-oikeus alempaan ja ylempään, mutta näihin kahteen se ei päde.
Työnä haastava ja vaativa, mutta varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelemaan helpompi päästä kuin teologinen, oikkis tms. Töitä olisi varmasti.
Vierailija kirjoitti:
kasvatustiede, iso osa on erittäin arkitajuista yleisasiaa
Ja silti "tiedettä" :-) :-)
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajan opinnot on helpot ja helppo myös päästä. Opiskelussa on kyllä paljon läsnäolovelvoitetta ja työ on kyllä aika duunarihommaa. Palkka mielestäni on ihan kohtuullinen itellä lisien kanssa noin 3800 vaikka voisihan se enemmänkin olla ja jos tekee paljon yötä ja vkloppuja niin sitten saa enempikin.
Nyt tuli paksua tekstiä, ainakin palkan osalta :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäsin helpon korkeakoulututkinnon perusteluineen, mode otti samantien pois. Mitä keskenkasvuisia modessa oikein puuhailee. Tapahtuneet ja totuudet on modelle liikaa.
Kyllähän se varmasti on tuo teologinen, ainakin sellaista väkeä sieltä valmistuu ettei tiedä itkeäkö vai nauraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on hakeutua sellaiselle alalle, joka oikeasti kiinnostaa.
Tätä olen sanonut kersallekin. Tää ei ole mitään elämäntaitohöpöä vaan ihan raaka totuus - kun aihe tuntuu mielekkäältä, pääset valtavan paljon psrempiin tuloksiin sekä opiskelussa että myöhemmmin töissä.
Jos päälle neljökymppisenä hankit loppututkinnon, et hyödy siitä. Et saa niitä paikkoja joita vastavalmistuneet saavat, työnantaja kehuu sinua mutta ei välttämättä nosta sinua akateemisten hommiin, eikä välttämättä nosta palkkaasi merkittävästi. Lue siis sitä mikä oikeasti kiinnostaa.
Höpö höpö. Ensinnäkin nelikymppisenä loppututkinnon hyötyyn vaikuttaa eniten ala. Toiseksi ei kannata ikinä miettiä pelkästään mikä kiinnostaa, vaan tarkastella asiaa monesta eri näkökulmasta, mm. hyötyjen ja haittojen kautta. Monella alalla on paljon erilaisia mahdollisuuksia ja alan sisäisiä aloja, joista kiinnostava juttu voi löytyä. En missään nimessä suosittele lapsilleni valitsemaan pelkän fiiliksen mukaan. Näin syntyy katkeria ja huonosti palkattuja pätkätyöakateemisia.
Kaikki on helppoja kun perusäly on kohdillaan tai sitten vaikeita jos ei ole. Eivät mitään rakettitiedettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:lla on asenneongelma. Uskotko työllistyväsi pelkällä korkeakoulututkinnolla? Tavoitteesi on saada vain hieno tutkinto ja titteli? Tutkinto on todistus osaamisesta mutta ne näytöt annetaan työpaikoilla vasta valmistumisen jälkeen. Akateemisia työttömiä on valmiiksi liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Oikeustieteen opiskelijana on koomista, miten moni pitää oikista helppona alana ilman mitään käsitystä todellisuudesta. Salitenttien, joihin useimmiten et saa ottaa mukaan edes lakikirjoja, läpipääsyprosentti vaihtelee 30-60% välillä ja yleisin arvosana on 1 tai 2. 5 opintopisteen eteen saa lukea vähintään 1500 sivua sekä opetella pitkän litanian oikeusperiaatteita, 15 lain säädöslistan sekä jokaisen lain tärkeimmät sisällöt ulkoa. Lisäksi tulee selvitellä kaikesta kaikkea oikeustapaustehtävissä; esineoikeudessa saa tutustua vaikkapa siihen miten erilaiset eristeet taloissa homehtuvat, ja hallinto-oikeudessa taas saa selvittää mitkä sairaudet luetaan suoraan ikääntymisen aiheuttamiksi ja mitkä ei.
Lisäksi työllistyminen vastavalmistuneena on entistä vaikeampaa kasvaneen kilpailun takia, joten pelkkä valmistuminen keskinkertaisilla arvosanoilla ei riitä, vaan henkilöbrändiä täytyy alkaa luoda jo ensimmäisinä opiskeluvuosina. Nykyään ensimmäisen vuoden opiskelijat hakevat harjoitteluihin asianajotoimistoihin, jotka taas pyytävät hakijoita liittämään hakemukseensa ylioppilastodistuksen (!!), eli pitää olla lisäksi valmistunut oikeasta lukiosta hyvin YO-arvosanoin päästäkseen halutuimpiin paikkoihin keittämään kahvia. Tämän lisäksi joukosta erottuakseen täytyy CV:stä (ja LinkedInistä) löytyä ainakin 2-3 luottamustehtävää ainejärjestössä tai ylioppilaskunnassa ensimmäisen vuoden ajalta.
Oikista kutsuvat helpoksi vain ne, jotka eivät ole siellä päivääkään opiskelleet.
Jos on hyvä muisti, niin oikis todella on helppo. Opinnot on käytännössä lakikirjojen ulkolukua. Pääsin yli 20 vuotta sitten ensi yrittämällä sisään, ilman valmennuskursseja, jotka tuolloin alkoivat olla jo todella yleisiä. Tajusin pian ettei ala oikeasti kiinnosta, joten siirryin vuoden jälkeen toiseen tiedekuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on hyvä muisti, niin oikis todella on helppo.
Niinpä. Se, mikä on helppoa, on paljon ihmisestä kiinni.
Minulla ei ole hyvä ulkomuisti, mutta olen looginen pilkunnussija, niinpä matematiikka on minulle helppoa. Toisin kuin usein luullaan, matematiikka ei ole kaavojen ulkoa opettelua, vaan ajattelua.
Paljon vaikeampaa oli kasvatustieteen osuus, kun halusin varmuuden vuoksi tutkintooni myös opettajan pätevyyden. Täysin epäloogista, ja tenteissä tuntui pärjäävän jos kehtaa tarinoida omasta päästään. (Tämä on varmaan epäreilu ja täysin alalle sopimattoman ihmisen arvio.)
Alkuperäiselle kyselijälle: hae opiskelemaan sitä, mistä pidät ja innostut! Muu hoituu itsestään. Minä hain aikoinaan opiskelemaan historiaa rakkaudesta lajiin, valmistuin filosofian maisteriksi (ylempi tutkinto siis) enkä ole päivääkään alani töitä tehnyt. Urani olen rakentanut tutkinnon nimellä (vain viimeinen työnantaja hoksasi kysyä, mikä olikaan pääaineesi) ja aina kiinnostuksella uuteen lajiin (markkinointiviestintä, rekrytointi, henkilöarviointi, koulutus, uravalmennus). Jokainen uusi laji on AINA vaatinut lisäkouluttautumista, kursseja, kirjoja, kiinnostusta niin asiaan kuin ihmisiin, työelämään, kehittymiseen ja kasvamiseen kollegana tai esihenkilönä. Nyt jo eläkkeellä, vähän firishommia tehden oman kiinnostukseni vuoksi. Ja tiedoksi: naisena ei ole ollut mitenkään helppo tie tämäkään - alkaen vanhemmista, jotka olisivat halunneet minusta hoitajan kotikylälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teologiseen on melko helppo päästä, mutta papiksi pääseminen on tosi vaikeaa. Ei vaan löydy sitä ekaa työpaikkaa.
Kasvatustieteisiin on myös helppo päästä. Varhaiskasvatuksen opettajalla on 1000 % varma työllistyminen.
Työllistyminen on varma, mutta palkka aivan ala-arvoinen.
Hommaa poikaystävä ja kysy siltä.
Jos ei oteta huomioon sisäänpääsyn vaikeutta olettaen siis että voi mennä minne vaan, niin luulisi että helpoimpia on: näyttelijä, taidealat, taidemaalari, keramiikkataide, lavastus, valokuvaus, psykologia, kirjallisuus, taidehistoria, historia , sosiologia, yms reaaliaine tyyliset missä vaan luetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
Mutta vain 3 vuotta. Palkka ei nyt kovin kaksinen, mutta lukee vähän lisää proviisoriksi ja alkaa apteekkariksi, niin tulot on toista luokkaa. Tosin menotkin.
Poliisin opinnot on myös 3 vuotta ja siitä osa palkallista harjoittelua. Jatkossa lukee lisää, niin Ylenemismahdollisuuksia on.
Sitten on sotilasala ja sekin on myöhempää opiskelua, jos yletä haluaa.
poliisin pitää punnertaa 65 kg 18x täysiin pisteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei oteta huomioon sisäänpääsyn vaikeutta olettaen siis että voi mennä minne vaan, niin luulisi että helpoimpia on: näyttelijä, taidealat, taidemaalari, keramiikkataide, lavastus, valokuvaus, psykologia, kirjallisuus, taidehistoria, historia , sosiologia, yms reaaliaine tyyliset missä vaan luetaan.
noilla joko ei saa töitä tai ei pääse sisään. helppoalat on elämän asia, eli ne voi unohtaa jos ei ole koodari, joka on maailman raskain ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Ammatti mihin kannattaa satsata on ortopediteknikko.Ei varmaan työt lopu.
liian vaikea sana ymmärtää.
Melkein missä vaan alalla on pakko muistaa perusteet ulkoa, että tietää mistä mitäkin löytyy (kirjoista), kun niitä tarvii etsiä myöhemmin. Oikiksessa ne vaan yllättäen on lakeihin liittyviä juttuja. :)
Lainvalmistelun taso on Suomessa romahtanut, joten luulen, että noitakin on oikeasti höllätty todella paljon, ja porukka ei opi edes perusjuttuja enää. Niin ala-arvoista on lainvalmistelu nykyään. Moni laki tulee useamman kerran kokonaan uudelleenkirjoitetuksi, ennenkuin sitä kehdataan eduskunnalle esitellä, ja sittenkin sinne jää käsittämättömiä mokia, ja lait ovat todella epämääräisiä.
Esimerkiksi ampuma-aselain/-asetuksen osalta kukaan ei tiedä, missä kohtaa jokin esine muuttuu aseen piipuksi eli luvanvaraiseksi. Perinteisesti se oli, kun siinä oli rihlatun rei'än omaavassa "putkessa" oli kiinnityskierre ja panospesä. Viimeisin viranomaisen tulkinta on, että mikä vaan koneistus tekee siitä luvanvaraisen. Onko vesijohtoputki, jossa on kierre päässä, haulikon piippu? On.