Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotieteen maisteri. Sairaanhoitaja/fysioterapeutti jne. voi aloittaa ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta suoraan ns. hoitotieteen maisteritutkinnon opiskelun. Työn ohella referaatteja ja referaattiseminaareja, vaatimattomia esseitä ja vaatimaton gradu. Heitä valmistuu paljon. Heillä ei ole käsitystä siitä, jos lähtee opiskelemaan alusta lähtien kunnon tieteellisen tutkinnon viideksi vuodeksi yliopistoon. Maisterin tutkinto on täåssäkin mielssä kärsinyt inflaation. Aikaisemmin korkeakoulutukinto oli vain ja ainoastaan yliopistosta saatu tutkinto eikä sitä voinut lähteä suorittamaan opistopohjalta niin, että olisi voinut suoraan jatkaa. Ammattikorkeakoulut eivät ole akateemisia oppilaitoksia eikä niistä tule akateemisia tutkintoja.
Maisteriohjelmaan voi amk-pohjalla todella monen tutkinnon osalta, mm teknillisessä yliopistossa, kauppatieteissä tai oikeustieteissä. Käytännössä, jos samaa ainetta opetetaan amk-tasolla, niin pääsee myös opiskelemaan suoraan maisteriohjelmaan yliopistolla. Sen takia voi sanoa, että amk on käytännössä sama kuin kandi.
Amkissa ei opeteta tieteitä, ja yliopistossa opetaan. Siksi amk tutkinto ei ole sama kuin kandi. Mitkään tradenomit eivät ole opiskelleet oikeustieteitä.
Mä lähdin tän kommentin perusteella selvittämään, kun itsekin muistelin että on olemassa joku tradenomikoulutus, jossa on painotus oikeustieteiden suuntaan. Google kertoi vähän tutkinnosta (on liiketalouden tutkinto, mutta siinä on paljon oikeudellista osaamista) ja löysin jonkun ketjunkin Vauvalta, missä oikeustradenomit kertoivat työtehtävistään.
Tämä oli mulle kiinnostavaa, koska mua kiinnostaisi talous- tai velkaneuvojan työt, edunvalvontasihteerin työ ja vakuutusyhtiöissä olevat tehtävät. Ja nuo on aina jääneet itselle vähän kysymysmerkiksi, että millaisella koulutuksella niitä voisi hakea. Olen tradenomi (finanssi) ja nyt aloin miettiä voisiko tätä nykyistä tutkintoa jotenkin täydentää noilla oikeudellisen osaamisen opinnoilla. Tykkään sellaisista kuvioista, missä yhdistyy säännöt ja matematiikka (verotus ja eläkkeet on mun intohimo ja myös personal finance, vaikkei ehkä niinkään lirissä olevan ihmisen näkökulmasta), täytyy katsoa löytyisikö tuolta oikeustradeopintojen suunnalta jotain apua näihin hommiin työllistymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, no AMK-tutkinto antaa ihan saman kelpoisuuden maisteriopintoihin kuin kandi. Yliopistossa opiskeluoikeus vaan tulee usein kerralla kumpaankin, kun AMKin pitää erikseen hakea maisteriopintoihin. Samalla tavoin kandi saa hakukelpoisuuden YAMK opintoihin, se vaan on reilumpi tie, kun kaikki ovat hakuvaiheessa samalla viivalla, eikä AMKeilla ole automaattista oikeutta.
YAMKiin pyrkiessä sinulla pitää olla jo ammatillinen pätevyys sekä työkokemus alaltasi väh. 3-5 vuoden ajalta. Ei sinne joku kandi pääse niin vaan. Amm. pät. yliopistosta tms. ja väh. 3 vuoden työkokemus alaltasi. Täällä taitaa olla aika hidasälyisiä ihmisiä, kun tuo ei mene jakeluun. Eli älkää ainakaan mihinkään YAMKiin pyrkikö, jäätte jo kättelyssä ulkopuolelle.
Kaksi vuotta hyvin löyhästi määriteltyä työkokemusta riittää...
Voisinkohan mä päästä YAMK-tutkintoa suorittamaan? Oon tradenomi (keskiarvo 4,7) ja oon ollu töissä 3,5 vuotta pysäköinninvalvojana. Tuo oli ainoa työ, mihin tradenomin tutkinnolla pääsin. Kuinka löyhästi ne tarkastelee sitä työkokemusta?
Sehän riippuu motivaatiosta. Jollekin on teoreettinen fysiikka helppoa mutta kirjallisuuden historia vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotieteen maisteri. Sairaanhoitaja/fysioterapeutti jne. voi aloittaa ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta suoraan ns. hoitotieteen maisteritutkinnon opiskelun. Työn ohella referaatteja ja referaattiseminaareja, vaatimattomia esseitä ja vaatimaton gradu. Heitä valmistuu paljon. Heillä ei ole käsitystä siitä, jos lähtee opiskelemaan alusta lähtien kunnon tieteellisen tutkinnon viideksi vuodeksi yliopistoon. Maisterin tutkinto on täåssäkin mielssä kärsinyt inflaation. Aikaisemmin korkeakoulutukinto oli vain ja ainoastaan yliopistosta saatu tutkinto eikä sitä voinut lähteä suorittamaan opistopohjalta niin, että olisi voinut suoraan jatkaa. Ammattikorkeakoulut eivät ole akateemisia oppilaitoksia eikä niistä tule akateemisia tutkintoja.
Maisteriohjelmaan voi amk-pohjalla todella monen tutkinnon osalta, mm teknillisessä yliopistossa, kauppatieteissä tai oikeustieteissä. Käytännössä, jos samaa ainetta opetetaan amk-tasolla, niin pääsee myös opiskelemaan suoraan maisteriohjelmaan yliopistolla. Sen takia voi sanoa, että amk on käytännössä sama kuin kandi.
Amkissa ei opeteta tieteitä, ja yliopistossa opetaan. Siksi amk tutkinto ei ole sama kuin kandi. Mitkään tradenomit eivät ole opiskelleet oikeustieteitä.
Mä lähdin tän kommentin perusteella selvittämään, kun itsekin muistelin että on olemassa joku tradenomikoulutus, jossa on painotus oikeustieteiden suuntaan. Google kertoi vähän tutkinnosta (on liiketalouden tutkinto, mutta siinä on paljon oikeudellista osaamista) ja löysin jonkun ketjunkin Vauvalta, missä oikeustradenomit kertoivat työtehtävistään.
Tämä oli mulle kiinnostavaa, koska mua kiinnostaisi talous- tai velkaneuvojan työt, edunvalvontasihteerin työ ja vakuutusyhtiöissä olevat tehtävät. Ja nuo on aina jääneet itselle vähän kysymysmerkiksi, että millaisella koulutuksella niitä voisi hakea. Olen tradenomi (finanssi) ja nyt aloin miettiä voisiko tätä nykyistä tutkintoa jotenkin täydentää noilla oikeudellisen osaamisen opinnoilla. Tykkään sellaisista kuvioista, missä yhdistyy säännöt ja matematiikka (verotus ja eläkkeet on mun intohimo ja myös personal finance, vaikkei ehkä niinkään lirissä olevan ihmisen näkökulmasta), täytyy katsoa löytyisikö tuolta oikeustradeopintojen suunnalta jotain apua näihin hommiin työllistymiseen.
Suorita jotain täydentäviä opintoja avoimessa ja hae yritysjuridiikan maisteriohjelmaan? Esimerkiksi Tampereen yliopisto tarjoaa Yritysjuridiikka ja vero-oikeus yritystoiminnan ytimessä -maisteriohjelmaa, jossa voi suuntautua vero-oikeuteen.
Hammashoitajaksi kouluttaudutaan ammattikoulussa. Suuhygienisti on käynyt alemman ammattikorkeakoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi. Pääsee helposti amistaustalla ja opinnot vastaa vaikeustasoltaan lähihoitajan koulutusta. Sosionomina pääset Kelaan suojatyöpaikkaan.
Yliopistosta ei valmistu enää sosionomeja.
Ja ne mitä valmistuivat, oli eri asia kuin nykysosionomit.
Ei sosionomit ole ikinä valmistuneet yliopistosta. Se on ammattikorkeakoulu tutkinto. Sieltä valmistuu sosiaalityöntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotieteen maisteri. Sairaanhoitaja/fysioterapeutti jne. voi aloittaa ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta suoraan ns. hoitotieteen maisteritutkinnon opiskelun. Työn ohella referaatteja ja referaattiseminaareja, vaatimattomia esseitä ja vaatimaton gradu. Heitä valmistuu paljon. Heillä ei ole käsitystä siitä, jos lähtee opiskelemaan alusta lähtien kunnon tieteellisen tutkinnon viideksi vuodeksi yliopistoon. Maisterin tutkinto on täåssäkin mielssä kärsinyt inflaation. Aikaisemmin korkeakoulutukinto oli vain ja ainoastaan yliopistosta saatu tutkinto eikä sitä voinut lähteä suorittamaan opistopohjalta niin, että olisi voinut suoraan jatkaa. Ammattikorkeakoulut eivät ole akateemisia oppilaitoksia eikä niistä tule akateemisia tutkintoja.
Maisteriohjelmaan voi amk-pohjalla todella monen tutkinnon osalta, mm teknillisessä yliopistossa, kauppatieteissä tai oikeustieteissä. Käytännössä, jos samaa ainetta opetetaan amk-tasolla, niin pääsee myös opiskelemaan suoraan maisteriohjelmaan yliopistolla. Sen takia voi sanoa, että amk on käytännössä sama kuin kandi.
Amkissa ei opeteta tieteitä, ja yliopistossa opetaan. Siksi amk tutkinto ei ole sama kuin kandi. Mitkään tradenomit eivät ole opiskelleet oikeustieteitä.
Mä lähdin tän kommentin perusteella selvittämään, kun itsekin muistelin että on olemassa joku tradenomikoulutus, jossa on painotus oikeustieteiden suuntaan. Google kertoi vähän tutkinnosta (on liiketalouden tutkinto, mutta siinä on paljon oikeudellista osaamista) ja löysin jonkun ketjunkin Vauvalta, missä oikeustradenomit kertoivat työtehtävistään.
Tämä oli mulle kiinnostavaa, koska mua kiinnostaisi talous- tai velkaneuvojan työt, edunvalvontasihteerin työ ja vakuutusyhtiöissä olevat tehtävät. Ja nuo on aina jääneet itselle vähän kysymysmerkiksi, että millaisella koulutuksella niitä voisi hakea. Olen tradenomi (finanssi) ja nyt aloin miettiä voisiko tätä nykyistä tutkintoa jotenkin täydentää noilla oikeudellisen osaamisen opinnoilla. Tykkään sellaisista kuvioista, missä yhdistyy säännöt ja matematiikka (verotus ja eläkkeet on mun intohimo ja myös personal finance, vaikkei ehkä niinkään lirissä olevan ihmisen näkökulmasta), täytyy katsoa löytyisikö tuolta oikeustradeopintojen suunnalta jotain apua näihin hommiin työllistymiseen.
Tuo koulutus on ns.räätälöity käräjäsihteereille. Sen historia juontaa siis aikaan, jolloin käräjäsihteereitä eläköityi runsaasti. Tilalle tarvittiin ihmisiä, jotka osaisivat perustermejä.
Ei tuo ole mikään "oikeudellisen asiantuntijan" koulutus. Kaikki koulutus on toki hyvästä, mutta työllistymistä tukee paremmin ne ihan oikeat oikeustieteen opinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hammashoitajaksi kouluttaudutaan ammattikoulussa. Suuhygienisti on käynyt alemman ammattikorkeakoulun.
Alempi ammattikorkeakoulu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
AMK:n yksi ongelmakohta on tuo, että sinne hakeutuva opiskelija-aines on lähtötasoltaan heikoimmilla taidoilla varustettua. Näin ollen AMK:n opetusta on jouduttu mukauttamaan tämän mukaiseksi.
Todella typerä ja lapsellinen ajattelumalli. Taidat olla mistään mitään tietämätön ja itsekäs ihminen.
Kaikki eivät edes halua hakeutua yliopistoihin, joten yliopistojen opiskelijamateriaali on myös hyvin laidasta laitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina joku haluaa nostaa itsensä jalustalle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
AMK:n yksi ongelmakohta on tuo, että sinne hakeutuva opiskelija-aines on lähtötasoltaan heikoimmilla taidoilla varustettua. Näin ollen AMK:n opetusta on jouduttu mukauttamaan tämän mukaiseksi.
Todella typerä ja lapsellinen ajattelumalli. Taidat olla mistään mitään tietämätön ja itsekäs ihminen.
Kaikki eivät edes halua hakeutua yliopistoihin, joten yliopistojen opiskelijamateriaali on myös hyvin laidasta laitaan.
Tuollalaillahan se on. Ne AMK-insinööriy, joita tunnen ovat lähes poikkeuksetta pärjänneet koko peruskoulun ja lukion huonosti. Tekniikalle kun on yliopistossakin naurettavan helpoo päästä. Nykyisistä DI-opiskelijoistakin saisi heivata neljäsosan pois opintoihin soveltumattomina. Nykypäivänä pitää käytännössä palkata TkT, jos haluaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoisen insinöörin. Noita nykytunareita saa jatkuvasti töissä paimentaa. Tekemisen taso on vaan yksinkertaisesti heikko, on totuttu laiskottelemaan.
Minulla on tutkinto sekä amkista että yliopistosta. Molemmissa oli sekä helppoja että vaikeahkoja kursseja, ei voi verrata että toinen olisi ollut toista helpompi tai vaikeampi. Käymäni amk tasoa moni arvosteli kovasti, mutta arvostetussa yliopistossa jotkut tieteenalan kurssit olivat silti helpompia ja yksinkertaisempia kuin amk kurssit.
Näen asian niin, että riippuu omasta kiinnostuksesta. Se mikä kiinnostaa itseä, tuntuu helpolta.
Täällä kommenteissa näkee, että jotkut pitävät helppona aloja joista ei ole kokemusta, ja vaikeana sellaisia joihin ei itse uskoisi kykenevänsä. Kaikki on suhteellista.
Valitse siis ala, joka eniten kiinnostaa ja käy vaikka avoimen yliopiston peruskurssit, ne on usein 25op. Jos sen jälkeenkin kiinnostus on säilynyt, hae ihmeessä valitsemallesi alalle tutkinto-opiskelijaksi. Suosittelen opintopolku- sivustoon perehtymistä oikein ajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jollekin toiselle helppo ei ole toiselle sitä välttämättä.
Näin juuri. Itselleni matematiikka oli helppoa. Useimmat varmaan kokevat toisin. Mutta mitään ulkolukua vaativaa tai käsitteellisesti epämääräistä (=useimmat yhteiskuntatieteet) en jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi. Pääsee helposti amistaustalla ja opinnot vastaa vaikeustasoltaan lähihoitajan koulutusta. Sosionomina pääset Kelaan suojatyöpaikkaan.
Yliopistosta ei valmistu enää sosionomeja.
Ja ne mitä valmistuivat, oli eri asia kuin nykysosionomit.
Ei sosionomit ole ikinä valmistuneet yliopistosta. Se on ammattikorkeakoulu tutkinto. Sieltä valmistuu sosiaalityöntekijöitä.
Kyllä on valmistunut, mutta sosionomi yliopistosta oli täysin eri tutkinto ja täysin eri työtehtäviin valmistava tutkinto kuin sosionomi (AMK).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina joku haluaa nostaa itsensä jalustalle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
AMK:n yksi ongelmakohta on tuo, että sinne hakeutuva opiskelija-aines on lähtötasoltaan heikoimmilla taidoilla varustettua. Näin ollen AMK:n opetusta on jouduttu mukauttamaan tämän mukaiseksi.
Todella typerä ja lapsellinen ajattelumalli. Taidat olla mistään mitään tietämätön ja itsekäs ihminen.
Kaikki eivät edes halua hakeutua yliopistoihin, joten yliopistojen opiskelijamateriaali on myös hyvin laidasta laitaan.
Ei se ole "typerää ja lapsellista" jos toteaa että ammattikorkeakoulussa opiskellaan usein ammattikoulutaustalla. Tämä ei tarkoita, että ammattikoulutausta on huono asia, vaan se tarvitsee käytännössä sitä, ettei ole käytynä lukion äidinkielen, fysiikan, kemian ja matematiikan kursseja. Tämä taas näkyy siinä, ettei näitä ole pohjatietoina kaikilla AMK-opiskelijoilla. Eikä näitä enää AMK:ssa erikseen opeteta. Toisinsanoen, näitä asioita ei myöskään vaadita.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tutkinto sekä amkista että yliopistosta. Molemmissa oli sekä helppoja että vaikeahkoja kursseja, ei voi verrata että toinen olisi ollut toista helpompi tai vaikeampi. Käymäni amk tasoa moni arvosteli kovasti, mutta arvostetussa yliopistossa jotkut tieteenalan kurssit olivat silti helpompia ja yksinkertaisempia kuin amk kurssit.
Näen asian niin, että riippuu omasta kiinnostuksesta. Se mikä kiinnostaa itseä, tuntuu helpolta.
Täällä kommenteissa näkee, että jotkut pitävät helppona aloja joista ei ole kokemusta, ja vaikeana sellaisia joihin ei itse uskoisi kykenevänsä. Kaikki on suhteellista.
Valitse siis ala, joka eniten kiinnostaa ja käy vaikka avoimen yliopiston peruskurssit, ne on usein 25op. Jos sen jälkeenkin kiinnostus on säilynyt, hae ihmeessä valitsemallesi alalle tutkinto-opiskelijaksi. Suosittelen opintopolku- sivustoon perehtymistä oikein ajan kanssa.
Minulla on myös tutkinto sekä amkista että yliopistosta. Lisäisin tähän kuitenkin, että amkissa niitä oikeasti vaikeahkoja ja suuritöisiä kursseja ei ollut todellakaan niin paljon kuin yliopistossa.
Aina joku haluaa nostaa itsensä jalustalle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
AMK:n yksi ongelmakohta on tuo, että sinne hakeutuva opiskelija-aines on lähtötasoltaan heikoimmilla taidoilla varustettua. Näin ollen AMK:n opetusta on jouduttu mukauttamaan tämän mukaiseksi.
Todella typerä ja lapsellinen ajattelumalli. Taidat olla mistään mitään tietämätön ja itsekäs ihminen.
Kaikki eivät edes halua hakeutua yliopistoihin, joten yliopistojen opiskelijamateriaali on myös hyvin laidasta laitaan.
Mitään tietämätön ja itsekäs? Kerrotko mikä tuossa aiemmin ei ole totta? 1,5% yliopiston uusista opiskelijoista on ammattiopistotaustaisia. Tämä ei kerro siitä, että opiskelijamateriaali olisi tältä osin kovin heterogeenistä.
Vierailija kirjoitti:
Aina joku haluaa nostaa itsensä jalustalle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
AMK:n yksi ongelmakohta on tuo, että sinne hakeutuva opiskelija-aines on lähtötasoltaan heikoimmilla taidoilla varustettua. Näin ollen AMK:n opetusta on jouduttu mukauttamaan tämän mukaiseksi.
Todella typerä ja lapsellinen ajattelumalli. Taidat olla mistään mitään tietämätön ja itsekäs ihminen.
Kaikki eivät edes halua hakeutua yliopistoihin, joten yliopistojen opiskelijamateriaali on myös hyvin laidasta laitaan.
Tuollalaillahan se on. Ne AMK-insinööriy, joita tunnen ovat lähes poikkeuksetta pärjänneet koko peruskoulun ja lukion huonosti. Tekniikalle kun on yliopistossakin naurettavan helpoo päästä. Nykyisistä DI-opiskelijoistakin saisi heivata neljäsosan pois opintoihin soveltumattomina. Nykypäivänä pitää käytännössä palkata TkT, jos haluaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoisen insinöörin. Noita nykytunareita saa jatkuvasti töissä paimentaa. Tekemisen taso on vaan yksinkertaisesti heikko, on totuttu laiskottelemaan.
AMK on tehty niin, että siellä pärjää amiksen pohjalta. AMK ei siis vaati lukiota, vaan sinne pääsee amiksen käytyään (ja oltuaan työelämässä jonkun aikaa).
Käytännössä siis matematiikassa vaikein vaadittu asia AMK tutkinnon läpipääsyyn on prosenttilasku.
Sitten AMK jälkeen voi hakea (oltuaan taas työelämässä) DI koulutukseen, joka tehdään työ ohessa 2-3 vuodessa. Sen läpäisee samalla amis-matikalla (osaa prosenttilaskun vaikeimpana asiana), kun kaikki peruskurssit korvaantuvat amis+amk opinnoilla. Jos menee esimerkiksi tietotekniikan DI linjalle, valmistuu dippainssiksi osaamatta derivoida tai integroida!
AP: amis->amk->DI on se helpoin polku saada ylempi akateeminen tutkinto.
Ainoa oikea vastaus on kauppakorkeakoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina joku haluaa nostaa itsensä jalustalle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
AMK:n yksi ongelmakohta on tuo, että sinne hakeutuva opiskelija-aines on lähtötasoltaan heikoimmilla taidoilla varustettua. Näin ollen AMK:n opetusta on jouduttu mukauttamaan tämän mukaiseksi.
Todella typerä ja lapsellinen ajattelumalli. Taidat olla mistään mitään tietämätön ja itsekäs ihminen.
Kaikki eivät edes halua hakeutua yliopistoihin, joten yliopistojen opiskelijamateriaali on myös hyvin laidasta laitaan.
Tuollalaillahan se on. Ne AMK-insinööriy, joita tunnen ovat lähes poikkeuksetta pärjänneet koko peruskoulun ja lukion huonosti. Tekniikalle kun on yliopistossakin naurettavan helpoo päästä. Nykyisistä DI-opiskelijoistakin saisi heivata neljäsosan pois opintoihin soveltumattomina. Nykypäivänä pitää käytännössä palkata TkT, jos haluaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoisen insinöörin. Noita nykytunareita saa jatkuvasti töissä paimentaa. Tekemisen taso on vaan yksinkertaisesti heikko, on totuttu laiskottelemaan.
AMK on tehty niin, että siellä pärjää amiksen pohjalta. AMK ei siis vaati lukiota, vaan sinne pääsee amiksen käytyään (ja oltuaan työelämässä jonkun aikaa).
Käytännössä siis matematiikassa vaikein vaadittu asia AMK tutkinnon läpipääsyyn on prosenttilasku.
Sitten AMK jälkeen voi hakea (oltuaan taas työelämässä) DI koulutukseen, joka tehdään työ ohessa 2-3 vuodessa. Sen läpäisee samalla amis-matikalla (osaa prosenttilaskun vaikeimpana asiana), kun kaikki peruskurssit korvaantuvat amis+amk opinnoilla. Jos menee esimerkiksi tietotekniikan DI linjalle, valmistuu dippainssiksi osaamatta derivoida tai integroida!
AP: amis->amk->DI on se helpoin polku saada ylempi akateeminen tutkinto.
Ei AMKiin ole työpaikkavaatimuksia muuta kuin YAMK-tutkintoon, minkä on tarkoitus olla työelämälähtöinen kehittämisjuttu. Siksi pitää olla työkokemusta.
Amiksesta voi hakea heti valmistumislukukautena AMKiin.
Onko helppoa korkeakoulututkintoa ollenkaan? Vaikka ala ei olisi tähtitiedettä, niin pitää jaksaa kuitenkin 4-5 vuoden opiskelut, gradun tekeminen ja monilla aloilla vielä monet harjoittelut. Vaatii ainakin pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä jne. Itselläni on nuorena aikuisena suoritettu yliopistotutkinto takana, ja olen siinä työssä edelleen nyt paljon vanhempana. Joskus ajattelen, että voisi olla virkistävää opiskella jotakin ja vaihtaa vaikka vielä alaa, mutta vaikka saisin hyväksiluettua entiset opinnot ja valmistumisaika lyhenisi, en tiedä, jaksaisinko silti opiskella enää pitkiä aikoja.