Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Kävin AMK:n ja jälkikäteen sanottuna se oli sama kuin olisi heittänyt elämästä 4 vuotta hukkaan. Tuonkin ajan olis voinut tehdä töitä haluamansa määrän ja edetä siten työpaikalla oikeastikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, no AMK-tutkinto antaa ihan saman kelpoisuuden maisteriopintoihin kuin kandi. Yliopistossa opiskeluoikeus vaan tulee usein kerralla kumpaankin, kun AMKin pitää erikseen hakea maisteriopintoihin. Samalla tavoin kandi saa hakukelpoisuuden YAMK opintoihin, se vaan on reilumpi tie, kun kaikki ovat hakuvaiheessa samalla viivalla, eikä AMKeilla ole automaattista oikeutta.
YAMKiin pyrkiessä sinulla pitää olla jo ammatillinen pätevyys sekä työkokemus alaltasi väh. 3-5 vuoden ajalta. Ei sinne joku kandi pääse niin vaan. Amm. pät. yliopistosta tms. ja väh. 3 vuoden työkokemus alaltasi. Täällä taitaa olla aika hidasälyisiä ihmisiä, kun tuo ei mene jakeluun. Eli älkää ainakaan mihinkään YAMKiin pyrkikö, jäätte jo kättelyssä ulkopuolelle.
Kaksi vuotta hyvin löyhästi määriteltyä työkokemusta riittää...
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Samoja kokemuksia
Sosiologia, terveystiede. Joku ammattikorkeakoulututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Sosiologia, terveystiede. Joku ammattikorkeakoulututkinto.
Restonomi tai tradenomi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet nokkela ja onnekas, niin psykologia on hyvä. Oletan, ettei kuitenkaan tämmöiset oikeasti hyväpalkkaiset lääkäriopinnot ole sun juttusi. (eli kemiaa, fysiikkaa jne.) Psykologeista on huutava pula, eikä helpotusta näy. Edes virkoihin ei saada hakijoita saati pätkätöihin.
Psykologiaan on vaan ihan sairaan vaikea päästä sisään, eikä ne opinnotkaan helpot ole. Eli ei millään mittapuulla sovi tähän keskusteluun Ainoa paikkansapitävä kohta tekstissäsi on työllistymisen helppous, mikä tosin on kaksijakoista sekin. Yliopistokaupungeissa ei ole pulaa psykologeista ja siihen on syynsä, miksi yliopiston käyneet ihmiset eivät lähde jonnekin Pöhnäjärven kuntaan töihin.
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
AMK:n yksi ongelmakohta on tuo, että sinne hakeutuva opiskelija-aines on lähtötasoltaan heikoimmilla taidoilla varustettua. Näin ollen AMK:n opetusta on jouduttu mukauttamaan tämän mukaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi.
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantajan kommentti: olen kolme kertaa palkannut TAMK:sta valmistuneen: ensimmäisen, viimeisen ja ainoan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi.
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja.
Kyllä muuten korvaantuu. Se AMK pohjainen DI-linja kestää vain 2-3 vuotta! Siinä kaikki perusopinnot korvautuu AMK kursseilla. Olen läheltä nähnyt pari tuollaista töissä.
Esimerkiksi tietotekniikan DI koulutuksessa vaikeinta oli nimenomaan ne perusopintojen matikan ja fysiikan kurssit. Sitten kun ne oli päässyt läpi, loppu olikin oman alan ohjelmointi yms. kursseja, missä ei ollut käytännössä ollenkaan matematiikkaa tai fysiikkaa. Nykyään menemällä tuota amis-amk-korkeakoulu polkua (tuo on siis erikoisjuttu AMK-insseille), välttää nuo vaikeat peruskurssit, eli ihan oikeasti pääsee dippainssiksi osaamatta integroida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi.
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja.
Kyllä muuten korvaantuu. Se AMK pohjainen DI-linja kestää vain 2-3 vuotta! Siinä kaikki perusopinnot korvautuu AMK kursseilla. Olen läheltä nähnyt pari tuollaista töissä.
Esimerkiksi tietotekniikan DI koulutuksessa vaikeinta oli nimenomaan ne perusopintojen matikan ja fysiikan kurssit. Sitten kun ne oli päässyt läpi, loppu olikin oman alan ohjelmointi yms. kursseja, missä ei ollut käytännössä ollenkaan matematiikkaa tai fysiikkaa. Nykyään menemällä tuota amis-amk-korkeakoulu polkua (tuo on siis erikoisjuttu AMK-insseille), välttää nuo vaikeat peruskurssit, eli ihan oikeasti pääsee dippainssiksi osaamatta integroida.
Missä tällaista muka tapahtuu? Itse olen valmistunut Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta Tekniikan tohtoriksi, enkä ole kuullut moista tapahtuvan. Otaniemi/TKK on näihin päiviin asti pitänyt kiinni siitä, että jokainen opiskelija joutuu käymään älykkyystestit eli fysiikan peruskurssit - poikkeuksena tästä säännöstä muodostaa arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin, kemian ja kiinteistötalouden opintosuunnat, joissa ei tarvitse suorittaa fysiikan peruskursseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi.
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja.
Kyllä muuten korvaantuu. Se AMK pohjainen DI-linja kestää vain 2-3 vuotta! Siinä kaikki perusopinnot korvautuu AMK kursseilla. Olen läheltä nähnyt pari tuollaista töissä.
Esimerkiksi tietotekniikan DI koulutuksessa vaikeinta oli nimenomaan ne perusopintojen matikan ja fysiikan kurssit. Sitten kun ne oli päässyt läpi, loppu olikin oman alan ohjelmointi yms. kursseja, missä ei ollut käytännössä ollenkaan matematiikkaa tai fysiikkaa. Nykyään menemällä tuota amis-amk-korkeakoulu polkua (tuo on siis erikoisjuttu AMK-insseille), välttää nuo vaikeat peruskurssit, eli ihan oikeasti pääsee dippainssiksi osaamatta integroida.
Missä tällaista muka tapahtuu? Itse olen valmistunut Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta Tekniikan tohtoriksi, enkä ole kuullut moista tapahtuvan. Otaniemi/TKK on näihin päiviin asti pitänyt kiinni siitä, että jokainen opiskelija joutuu käymään älykkyystestit eli fysiikan peruskurssit - poikkeuksena tästä säännöstä muodostaa arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin, kemian ja kiinteistötalouden opintosuunnat, joissa ei tarvitse suorittaa fysiikan peruskursseja.
Esimerkiksi
https://www.lut.fi/opiskelu/tutkinto-ohjelmat-tyon-ohessa
Nyt puhutaan tuollaisista työn ohessa tehtävistä AMK-insseille räätälöidyistä poluista, eikä siitä että joku hakee lukion jälkeen korkeakouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi.
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja.
Kyllä muuten korvaantuu. Se AMK pohjainen DI-linja kestää vain 2-3 vuotta! Siinä kaikki perusopinnot korvautuu AMK kursseilla. Olen läheltä nähnyt pari tuollaista töissä.
Esimerkiksi tietotekniikan DI koulutuksessa vaikeinta oli nimenomaan ne perusopintojen matikan ja fysiikan kurssit. Sitten kun ne oli päässyt läpi, loppu olikin oman alan ohjelmointi yms. kursseja, missä ei ollut käytännössä ollenkaan matematiikkaa tai fysiikkaa. Nykyään menemällä tuota amis-amk-korkeakoulu polkua (tuo on siis erikoisjuttu AMK-insseille), välttää nuo vaikeat peruskurssit, eli ihan oikeasti pääsee dippainssiksi osaamatta integroida.
Missä tällaista muka tapahtuu? Itse olen valmistunut Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta Tekniikan tohtoriksi, enkä ole kuullut moista tapahtuvan. Otaniemi/TKK on näihin päiviin asti pitänyt kiinni siitä, että jokainen opiskelija joutuu käymään älykkyystestit eli fysiikan peruskurssit - poikkeuksena tästä säännöstä muodostaa arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin, kemian ja kiinteistötalouden opintosuunnat, joissa ei tarvitse suorittaa fysiikan peruskursseja.
Esimerkiksi
https://www.lut.fi/opiskelu/tutkinto-ohjelmat-tyon-ohessa
Nyt puhutaan tuollaisista työn ohessa tehtävistä AMK-insseille räätälöidyistä poluista, eikä siitä että joku hakee lukion jälkeen korkeakouluun.
Näitä "ohituskaistojahan" haluttaisiin kovasti lisätö. En vain ymmärrä, mitä hyötyä siitä käytännössä on. Miksi markinoille pitäisi saada lisää laskutaidottomia insinöörejä?
Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikilla olisi korkeakoulututkinto.
Lammio kirjoitti:
Kävin AMK:n ja jälkikäteen sanottuna se oli sama kuin olisi heittänyt elämästä 4 vuotta hukkaan. Tuonkin ajan olis voinut tehdä töitä haluamansa määrän ja edetä siten työpaikalla oikeastikin.
Riippuu alasta. Sairaanhoitajan töitä ei voi noin tehdä ilman koulutusta.
Minä suoritin amerikkalaisessa yksityisessä yliopistossa tutkinnon, etänä lähinnä ja puolen vuoden sisään vaikka toisaalla siihen menisi 3 vuotta. Sain hienon ja tärkeän näköisen diploman, mutta hintaa sille puolen vuoden kurssille tuli noin 97 000 euroissa :) Kansainvälinen työnantajani maksoi tuolloin 5 vuotta sitten siitä suurimman osan, itselle jäi vähän yli kymppitonni maksettavaa. Oli aika helppo talousalan tutkinto, ruksia ruutuihin tenteissä.
Kauppatieteen kandidaatti aluksi avoimen yliopiston kurssien kautta. Eka työn ohessa opiskelua, sitten sisään yliopistoon. Hieman vanhemman ihmisen yleisellä elämänkokemuksella ei oikeastaan tarvitse opetella juurikaan uutta, sillä aiheet ovat jokaiselle aktiiviselle aikuiselle pitkälti tuttuja. Kurssit vastaavat ajatuksena ehkä lukion yhteiskuntaopin perusteita (siis ainakin pitäisi lukiossa jo käydä nuo yhteiskunnan toiminnan perusteet) samaa asiaa kerraten ja edelleen kerraten eri nimisillä kursseilla. Kanditutkinto on lisäksi hyvin käytännönläheinen ja koulutus siksi yksinkertaista ja ymmärrettävää läpisuorittamista. Maisteritutkinnossa sitten syvennytään tieteen puolelle, jolloin pitää ajattelutapa opintoihin muuttua.
Suomessa pitkitetään jostain syystä tutkintoja kaikella turhalla sisällöllä.
Siksikö että saadaan työllisyys vs. työttömyystilastot pidettyä mahdollisimman siistinä, ja samalla kehuttua tuonne ulkomaille että miten hieno ja mahtava suomalainen koulutustaso on?
Jokaisesta tutkinnosta voisi helposti lyhentää sen 1-2 vuotta karsimalla kaiken turhan ja epäolennaisen "tyhjän täytteen".
Sama suomeksi?