Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
NurseBetty kirjoitti:
Sairaanhoitajaksi opiskelu ja se työ on haastavaa. Opiskelussa on paljon hallittavaa; etiikka, sairaudet ja niiden hoito, anatomia, lääkelaskut jne. Kyse on haastavasta ihmmissuhdetyöstä, missä pitää olla valtava paineensietokyky, kyky kohdata vakavasti sairaita ja kuolevia sekä siihen päälle heidän omaisensa, pitää osata tehdä nopeita päätöksiä äkkitilanteissa ja olla näppärä käsistään. Lisäksi elää koko ajan sen tiedon kanssa, että oma virhearvio tai vaikka yksi väärin annettu lääke voi aiheuttaa vakavan haitan, jopa kuoleman porilaalle.
Sairaanhoitajana sanoisin, että itse koulutus on huomattavasti helpompaa kuin varsinainen työ.
Nimenomaan painepuoli korostuu työelämässä, ainakin sairaalamaailmassa. Teet vastuullista ja kuluttavaa vuorotyötä, usein alimiehityksellä, haastavien potilaiden ja omaisten parissa.
Tämä. Koulutuksen teoriapuoli ei ole vaativa. Harjoittelut voivat olla joskus haasteellisia ohjaajien,ylettömien odotuksien ja myös sen takia, että koulussa ei käsitellä läheskään tarpeeksi alan perusasioita. Työelämä on huomattavasti rankempaa kuin opiskelu.
Ap:n kannattaakin miettiä mitä haluaa tehdä työkseen eikä sitä onko koulu helppo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NurseBetty kirjoitti:
Sairaanhoitajaksi opiskelu ja se työ on haastavaa. Opiskelussa on paljon hallittavaa; etiikka, sairaudet ja niiden hoito, anatomia, lääkelaskut jne. Kyse on haastavasta ihmmissuhdetyöstä, missä pitää olla valtava paineensietokyky, kyky kohdata vakavasti sairaita ja kuolevia sekä siihen päälle heidän omaisensa, pitää osata tehdä nopeita päätöksiä äkkitilanteissa ja olla näppärä käsistään. Lisäksi elää koko ajan sen tiedon kanssa, että oma virhearvio tai vaikka yksi väärin annettu lääke voi aiheuttaa vakavan haitan, jopa kuoleman porilaalle.
Sairaanhoitajana sanoisin, että itse koulutus on huomattavasti helpompaa kuin varsinainen työ.
Nimenomaan painepuoli korostuu työelämässä, ainakin sairaalamaailmassa. Teet vastuullista ja kuluttavaa vuorotyötä, usein alimiehityksellä, haastavien potilaiden ja omaisten parissa.
Tämä. Koulutuksen teoriapuoli ei ole vaativa. Harjoittelut voivat olla joskus haasteellisia ohjaajien,ylettömien odotuksien ja myös sen takia, että koulussa ei käsitellä läheskään tarpeeksi alan perusasioita. Työelämä on huomattavasti rankempaa kuin opiskelu.
Ap:n kannattaakin miettiä mitä haluaa tehdä työkseen eikä sitä onko koulu helppo.
Viimeinen lause on kaikista olennaisin: valitse opiskelupaikka sen mukaan, mitä haluat tehdä työksesi. Tämä pätee myös siihen, onko se opiskelupaikka sitten amk vai yliopisto. Vaikka AV:lla hoetaan, että nämä "valmistavat samoihin tehtäviin ja ovat samansisältöisiä jne" tosiasiassa näillä on eri sisällöt ja ne valmistavat eri tehtäviin
Vierailija kirjoitti:
Haluatko yliopistoon vai käykö ammattikorkeakoulu? Amkin koulutusaloista helpoimman tuntuinen on mielestäni tradenomi, mutta tämä on vain mielikuva.
Tuokin riippuu minkä alan tradenomi. Liiketoiminnan tradenomi on sellainen suht helposti tehtävä tutkinto ja esim. vakuutus- ja eläkeyhtiöt vaativat vähintään tradenomin tutkinnon jos sinne hakisi sisäsiistiin päivätyöhön. Toki sitten pitäisi asua isompien paikkakuntien lähettyvillä, koska noilla on pääkonttorit keskittyneet niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotieteen maisteri. Sairaanhoitaja/fysioterapeutti jne. voi aloittaa ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta suoraan ns. hoitotieteen maisteritutkinnon opiskelun. Työn ohella referaatteja ja referaattiseminaareja, vaatimattomia esseitä ja vaatimaton gradu. Heitä valmistuu paljon. Heillä ei ole käsitystä siitä, jos lähtee opiskelemaan alusta lähtien kunnon tieteellisen tutkinnon viideksi vuodeksi yliopistoon. Maisterin tutkinto on täåssäkin mielssä kärsinyt inflaation. Aikaisemmin korkeakoulutukinto oli vain ja ainoastaan yliopistosta saatu tutkinto eikä sitä voinut lähteä suorittamaan opistopohjalta niin, että olisi voinut suoraan jatkaa. Ammattikorkeakoulut eivät ole akateemisia oppilaitoksia eikä niistä tule akateemisia tutkintoja.
Maisteriohjelmaan voi amk-pohjalla todella monen tutkinnon osalta, mm teknillisessä yliopistossa, kauppatieteissä tai oikeustieteissä. Käytännössä, jos samaa ainetta opetetaan amk-tasolla, niin pääsee myös opiskelemaan suoraan maisteriohjelmaan yliopistolla. Sen takia voi sanoa, että amk on käytännössä sama kuin kandi.
Amkissa ei opeteta tieteitä, ja yliopistossa opetaan. Siksi amk tutkinto ei ole sama kuin kandi. Mitkään tradenomit eivät ole opiskelleet oikeustieteitä.
Jos rajaat oikeustieteen tulkintasuositusten tekemiseen, niin sitten varmaan ei. Kuitenkin oikeustradenomit syventyvät oikeustapauksiin samoin kuin yliopistossa tehdään. Eivät kaikki yliopiston kurssitkaan tähtää tulkintasuositusten tekemiseen, eikä sitä opetella jokaisella kurssilla.
Ei, tradenomit eivät opiskele samoja opintoja, kuin oikeusnotaarit.
Tietenkin tietyt perusasiat käydään läpi molemmissa, tyhmäkö olet?
Ei, tradenomit eivät opiskele samoja asioita samalla tavalla, kuin oikeustieteellisessä. Tradenomien koulutus ei tähtää samoihin työtehtäviin, kuin yliopistossa annettavan koulutuksen pohjalta työllistytään. Oikeustradenomikoulutus luotiin aikanaan paikkaamaan käräsihteerivajetta.
Tämä syö kyllä todella paljon ammattikorkeakoulun uskottavuutta. Ja on esimerkki siitä, miten amk koulutus ja yliopisto yritetään puheessa saada näyttämään samalta. Ne eivät ole samansisältöisiä. Tulee mieleen tv sarja kumman kaa, jossa terveydenhoitaja väittää "olevansa käytännössä psykologi".
Jos haluaa olla lakiasiantuntija, tai lakimies mene oikeustieteelliseen. Jos taas haluat olla käräjäsihteeri, opiskele tradenomiksi. Molempia tarvitaan.
Valitettavasti myös rekrypuolelta, usein juurikin niitä AMK:n käyneitä tyttösiä, löytyy tätä ajatusmallia. Vieläpä niin tökerösti, että työelämän kannalta tavallisen AMK-tutkinnon ja maisterin ajatellaan olevan sama asia. Ei ymmärretä, että osaamisessa ja kiinnostuksessa on iso ero ja parhaiten saa hyvät työntekijät pysymään sillä, että heillä on mielekäs työ, jossa voi hyödyntää omia taitojaan.
Kasvatustieteet, vaka. Palkka ei kyllä päätä huimaa ja työ on raskasta varsinkin vajaalla resurssilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, no AMK-tutkinto antaa ihan saman kelpoisuuden maisteriopintoihin kuin kandi. Yliopistossa opiskeluoikeus vaan tulee usein kerralla kumpaankin, kun AMKin pitää erikseen hakea maisteriopintoihin. Samalla tavoin kandi saa hakukelpoisuuden YAMK opintoihin, se vaan on reilumpi tie, kun kaikki ovat hakuvaiheessa samalla viivalla, eikä AMKeilla ole automaattista oikeutta.
Niin onhan se rankkaa opettajilla kun vuosilomaakin on VAIN 14 VIIKKOA Vuodessa .. Aiwan kauheaa ja niiiin pitkät työpäivätkin, varmaan 16 tuntisia joutuvat tekemään, raukat !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, no AMK-tutkinto antaa ihan saman kelpoisuuden maisteriopintoihin kuin kandi. Yliopistossa opiskeluoikeus vaan tulee usein kerralla kumpaankin, kun AMKin pitää erikseen hakea maisteriopintoihin. Samalla tavoin kandi saa hakukelpoisuuden YAMK opintoihin, se vaan on reilumpi tie, kun kaikki ovat hakuvaiheessa samalla viivalla, eikä AMKeilla ole automaattista oikeutta.
Edelleenkään AMK-tutkinto ei anna "ihan samaa kelpoisuutta". Yliopistosta/tutkinto-ohjelmasta riippuen täydentäviä opintoja tulee tehdä. Lisäksi joihinkin maisteriopintoihin pitää olla suoritettuna tietty yliopistossa suoritettu alempi korkeakoulututkinto. Ja näiden lisäksi vielä: AMK-tutkinnolla hakevan keskiarvon tulee olla vähintään neljä, kun haetaan maisteriopintoihin. Kandidaatin tutkinnon keskiarvoksi riittää kolme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoululaisille voisi pitää pienen kertauksen siitä missä he opiskelevat ja mikä on käytettävä tutkintonimike. Vastaanotin äskettäin työhakemuksen ammattikorkeakoulussa insinööriksi opiskelevalta tittelillä "tekniikan ylioppilas".
Googleta se niin ymmärrät enemmän.
Niin, tekniikan yo nimitystä käytetään teknillisessä yliopistossa opiskelevasta. Ammattikorkeakoulussa opiskelevasta voidaan käyttää esimerkiksi nimitystä insinööriopiskelija.
Tämä on oikein tyyppiesimerkki siitä kuinka AMK väki yrittää "omia" yliopiston nimikkeitä.
Jopa SAMOK eli Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto on alkanut peitellä sitä, että on amk-opiskelijoiden liitto. Käyttää somessa nimitystä Suomen opiskelijakuntien liitto. Mihin ihmeeseen tällä pyritään?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologia on erittäin vaikea opinala, siinä pitää opiskella monia vaikeita kieliä, mitä ei nykyään enää käytetä, eikä niistä ole ns. käytännön hyötyä.
Sekoitat historian tutkimuksen teologiaan. Ei teologiassa kieliä opiskella. Riittää kun tuntee muinaiset satukirjat. Syvällistä tuntemusta ei tarvita ja asioiden kyseenlaistaminen on suorastaan paheksuttavaa. Teologinen maailmankatsomus on kuin maapallo pannukakkuna. Uskomukset ohittavat tieteen.
Kyllä opiskellaan kieliä, mm kreikkaa ja latinaa. Itse olen opiskellut näiden lisäksi huvikseni iiriä, italiaa, saksaa, ranskaa, portugalia ja hepreaa. Puhua voin saksaa, italiaa ja portugalia 😊
Konsultin töitä teen eli ei ehkä ihan tyypillisintä teologian maisterin työtä mutta ilman tutkintoa en olisi työpaikkani saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Millä tavalla henkisesti raskasta? En ole huomannut.
t. opettaja
Huh, huh! Oikeasti, opettaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, no AMK-tutkinto antaa ihan saman kelpoisuuden maisteriopintoihin kuin kandi. Yliopistossa opiskeluoikeus vaan tulee usein kerralla kumpaankin, kun AMKin pitää erikseen hakea maisteriopintoihin. Samalla tavoin kandi saa hakukelpoisuuden YAMK opintoihin, se vaan on reilumpi tie, kun kaikki ovat hakuvaiheessa samalla viivalla, eikä AMKeilla ole automaattista oikeutta.
YAMKiin pyrkiessä sinulla pitää olla jo ammatillinen pätevyys sekä työkokemus alaltasi väh. 3-5 vuoden ajalta. Ei sinne joku kandi pääse niin vaan. Amm. pät. yliopistosta tms. ja väh. 3 vuoden työkokemus alaltasi. Täällä taitaa olla aika hidasälyisiä ihmisiä, kun tuo ei mene jakeluun. Eli älkää ainakaan mihinkään YAMKiin pyrkikö, jäätte jo kättelyssä ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteet varmaan helpoin tutkinto, millä myös työllistyy. Opettajan työ vaan ei ole todellakaan mikään helppo tapa tienata rahaa. Henkisesti todella raskasta.
Millä tavalla henkisesti raskasta? En ole huomannut.
t. opettaja
Huh, huh! Oikeasti, opettaja?
Kaikista ei ole opettajaksi. Ne joista on, eivät koe sitä henkisesti raskaaksi.
-sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelikymppiset alkaa jo kärsiä iästään työmarkkinoilla, niin hullua kun se onkin. Jist oli taas jommassa kummassa iltap*skassakin juttua tästä asiasta. Alanvaihtajan voi olla vaikea löytää ekaa työpaikkaa. Esim valtion rekrypolitiikka ei suosi untivikkoja. Viiskymppisenä työllistyminen vaikeutuu entisestään, ellet ole asiantuntijana mainetta saavuttanut headhuntattava.
Itsekin olen alanvaihtaja ja suoritan ensimmäistä korkeakoulututkintoa. Hirvittää jo etukäteen se hakemusrumba. Harjoittelupaikkaakin tuntuu olevan hiton vaikea löytää itseäni kiinnostavien tehtävien parista. Että eipä tämä alanvaihto rankkoine opiskeluineen mitään helppoa kyllä ole, millään mittarilla.
Tiedän erään taiteellisesti monilahjakkaan ihmisen , joka lähetti useista teoksistaan portfoliot YAMK:iin sekä kirjoitti vaadittavan esseen. Hän vakuutti pääsykoelautakunnan ja pääsi heti. Ei käynyt edes paikan päällä.
Valmistui nopeasti oman ammatilalansa johon hänellä oli jo valmis ammatti, opettajaksi.
Teoksiin kuului maalaustaidetta, grafiikkaa, valokuvia, runonlausuntaa, sävellyksiä. Muuan koruliikkeen omistaja pyysi hänet siltä seisomalta kuvaajaksi firmaansa kun näki hänen ottamiaan valokuvia. Henkilö kieltäytyi kohteliaasti, koska katsoi itsensä amatööriksi. Valokuvaus oli hänelle ainoastaan harrastus, ei varsinainen ammattinsa.
Ne jotka oikeasti osaavat, menevät YAMK:iin vaikka noin. Muut ruikuttajat jäävät rannalle valittamaan.
Sun pitää ihan oikeasti osata. Pänttäys ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NurseBetty kirjoitti:
Sairaanhoitajaksi opiskelu ja se työ on haastavaa. Opiskelussa on paljon hallittavaa; etiikka, sairaudet ja niiden hoito, anatomia, lääkelaskut jne. Kyse on haastavasta ihmmissuhdetyöstä, missä pitää olla valtava paineensietokyky, kyky kohdata vakavasti sairaita ja kuolevia sekä siihen päälle heidän omaisensa, pitää osata tehdä nopeita päätöksiä äkkitilanteissa ja olla näppärä käsistään. Lisäksi elää koko ajan sen tiedon kanssa, että oma virhearvio tai vaikka yksi väärin annettu lääke voi aiheuttaa vakavan haitan, jopa kuoleman porilaalle.
Sairaanhoitajana sanoisin, että itse koulutus on huomattavasti helpompaa kuin varsinainen työ.
Nimenomaan painepuoli korostuu työelämässä, ainakin sairaalamaailmassa. Teet vastuullista ja kuluttavaa vuorotyötä, usein alimiehityksellä, haastavien potilaiden ja omaisten parissa.
Tämä. Koulutuksen teoriapuoli ei ole vaativa. Harjoittelut voivat olla joskus haasteellisia ohjaajien,ylettömien odotuksien ja myös sen takia, että koulussa ei käsitellä läheskään tarpeeksi alan perusasioita. Työelämä on huomattavasti rankempaa kuin opiskelu.
Ap:n kannattaakin miettiä mitä haluaa tehdä työkseen eikä sitä onko koulu helppo.
Sosionomin tutkinto on paljon helpompi kuin sairaanhoitajan! Restonomi ja estenomi myös ylihelppoja, samoin tradenomi ja fyssari, jalkaterapeutti.
Yliopistossa kasvatustieteet ja terveystieteet on
helpoimpia, ja oikeastaan kaikki humanistisen alan opinnot.
YAMKiin pyrkiessä sinulla pitää siis jo olla ammatti ja työkokemusta. Sinulla pitää olla vakuuttavat todisteet ammatitaidostasi. Siihen aikaan esseessä oli tärkeintä, siis opettaksi pyrkiessä, se että se oli eettisesti korkeatasoinen.
Ne joilla on maisterinpaperit, voivat sitten keskenään halveksia niitä jotka oikeasti osaavat. Ehkä joku kokee sellaisen elämän sisältörikkaaksi. Onhan sekin jonkinlainen saavutus.
Jos olet nokkela ja onnekas, niin psykologia on hyvä. Oletan, ettei kuitenkaan tämmöiset oikeasti hyväpalkkaiset lääkäriopinnot ole sun juttusi. (eli kemiaa, fysiikkaa jne.) Psykologeista on huutava pula, eikä helpotusta näy. Edes virkoihin ei saada hakijoita saati pätkätöihin.
Sekoitat historian tutkimuksen teologiaan. Ei teologiassa kieliä opiskella. Riittää kun tuntee muinaiset satukirjat. Syvällistä tuntemusta ei tarvita ja asioiden kyseenlaistaminen on suorastaan paheksuttavaa. Teologinen maailmankatsomus on kuin maapallo pannukakkuna. Uskomukset ohittavat tieteen.