Miten äitisi suhtautuu, jos otat esille jonkun lapsuutesi epäkohdan?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:24"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:17"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:03"] Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa. [/quote] Äitisi toimii ihan järkevästi. Tehkää toisille kuten toivotte ihmisten tekevän heille. Sinä syydät äitisi silmille hänen tekemiään vanhoja virheitä, ja äiti vastaa samalla mitalla, kertoo sinulle sinun tekemiäsi häntä stressanneita ja rasittaneita virheitä.  [/quote] jaa. eikö asioista saa puhua.

[/quote]

Vaikea kysymys. Periaatteessa saa, mutta me ihmiset olemme vajavaisia ja meillä on erilaisia arkoja paikkoja ja häpeäntunteita ja muuta. Aika usein me joudumme jatkamaan elämäämme tehtyämme virheitä niin, että vaan työnnämme virheiden ajattelun menneisyyteen ja jatkamme, emme elämän pyörteissä ehdi/jaksa käsitellä niitä sen enempää. Ei se mukavalta silloin tunnu jos joskus aikojen päästä kaivetaan esille niitä vanhoja asioita joista on vaivalla aikanaan jotenkin päästy yli. 

Itse pidän aina ohjenuorana ensimmäisenä ihmistä. Voin puhua tuollaisista asioista, jos se ei tunnu satuttavan tai vaivaavan äitiä. Jos taas tuntuu että se vaivaa, niin en kiusaa häntä kaivamalla hänen menneitä virheitään piinaamaan häntä. En minä itsekään pitäisi siitä jos vaikka joku ystäväni nostaisi virheitäni joita olen tehnyt ehkä 10 vuotta sitten uudestaan taas pöydälle.

[/quote]

Minä pidän ohjenuorana omaa hyvinvointiani. Tasan puhun äidilleni hänen kamalista teoistaan. Puhun niistä terapiassa teraputin kanssa ja tarpeen vaatiessa kyselen suoraan äidiltäni miksi toimi kuten toimi. Tässä vaiheessa tärkeintä ei ole vanha äitini, vaan nuori lapseni. Jonkun on tämä kierre katkaistava ja se joku olen minä. Aivan sama jos äitini joutuu kohtaamaan tekonsa tässä prosessissa. 

Äiti pyytää anteeksi siinä tapaukessa jos kuittailen jostain vitsillä ja sanoo ettei hän ikinä tahallaan halunnut aiheuttaa pahaa mieltä ja että rakastaa kovasti <3

Miksi äiti jättää lapselleen traumat, eikä välitä niitä selvittää? Eikö niitä traumoja jo liikaa hoideta lääkkeillä yms. ja käydä terapeutilla yksin puhumassa äiti-painajaisista. Eikö äiti rakasta lapsiaan?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:22"]Todella epäkypsästi. Toteaa mm. että mene psykiatrille yms. Ja täytyy korostaa että mulla ei tietääksen ole mitään isompia traumoja, mutta olen halunnut joistakin asioista häneltä kysyä, jotta olisi helpompi ymmärtää.

Äitini oli parikymppinen minut saadessaan ja ajattelin aina, etten itse koskaan tee noin nuorena lapsia. Sain esikoiseni 35- vuotiaana ja ainakaan omien lasteni ei tarvitse samoista asioista tulla kyselemään minulta. Muista kyllä varmaankin.. :)
[/quote]

Näin on. Kyllä meiltäkin tullaan asioita kysymään. Miten ne osataan ottaa

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:19"]

Olen kysynyt miksei suostunut ostamaan kuukautissiteitä, kun olin teini. Suuttui. Kun menkat teininä alkoivat, äiti kielsi niiden olemassaolon. Menkkojen siis.

[/quote]

Sinä tuskin pystyt ymmärtämään sitä, miten arat asiat menkat voi olla tietyn ikäpolven ihmisille. He tuskin itsekään ymmärtävät sitä, miksi, koska heidät on niin pienestä pitäen siihen kasvatettu. Ne on olleet noloja naisten asioita jotka pitää hoitaa häpeässä ja hiljaa, huomaamatta. Ei nämä ihmiset useinkaan kestä sitä että yhtäkkiä, heidän ollessaan jo ehkä vanhenevia tai vanhoja, yhtäkkiä pitäisikin osata puhua noista asioista avoimesti ja arkisesti. Ihmiset nyt on sellaisia, että usein on erilaisia estoja ja lukkoja, ei siitä toisia oikein moittia voi.
[/quote]
Äiti on aikuinen ihminen. Aikuinen kykenee astumaan epämukavuusalueelle ja ostamaan tyttärelleen siteitä. Ei niistä olisi tarvinnu edes puhua vaan kun olisi niitä rättejä saanyt. Tai antanut edes rahaa niihin. Ja jos on niin kauheaa tyttären menkat, niin olisi sitten kerralla antanut ison kasan siteitä, niin asian olisi voinut unohtaa taas pitkäksi aikaa. Mutta kun ei.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:41"]

Mitä ihmeen lässytystä tämä on ettei omia kokemuksiaan saisi tuoda esiin ja niistä puhua, jos kyseessä on oma äiti?! Kyllä jokaisella on oikeus tietää ja kaikesta pitää voida puhua. Pelkäävätkö täällä keskustelevat, jotka kieltävät puhumasta vanhoista, että se on teilläkin edessä. Lapset tulevat kyselemään ja vaatimaan selityksiä? Itse olen ainakin omille lapsilleni nyt jo sanonut että jos joskus haluavat puhua, on se sitten meidän kesken tai terapiassa niin tulen välittömästi. Minä en ole täydellinen ja koska en voi nähdä asioita kuin omasta näkökulmastani olen valmis kertomaan miksi tein mitä tein. Se on myös osa lapsen kasvua, kasvatusta ja lähimmäisenä oloa. Tavoitteena on onnellinen tuleva aikuinen, jonka minä olen tähän maailmaan tuonut.

[/quote]SE SAMA IHMINEN vastailee ja puolustaa äitejä. Simppeli-ihminen, jolla ei varmaan ole ollut omassa elämässä mitään ongelmia tai ei sitten myönnä, että ongelmia on. Ei kannata välittää. Tuo sama tyyppi alkaa laukomaan vastauksia aina kun äideistä puhutaan...

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:30"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:24"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:17"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:03"] Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa. [/quote] Äitisi toimii ihan järkevästi. Tehkää toisille kuten toivotte ihmisten tekevän heille. Sinä syydät äitisi silmille hänen tekemiään vanhoja virheitä, ja äiti vastaa samalla mitalla, kertoo sinulle sinun tekemiäsi häntä stressanneita ja rasittaneita virheitä.  [/quote] jaa. eikö asioista saa puhua. [/quote] Toki saa. Mutta miksi sinä saisit "unohtaa" lapsuudessa onat nolot muistosi mutta silti äitisi pitäisi omia virheitään käydä läpi sinun käskystäsi

[/quote]Simppeli-ihminen vastasi taas. Käsken sinun olla hiljaa tällä palstalla. Ärsyttäviä yleistyksiä. Kerro vähän itsestäsi, että tiedämme millainen on täydellinen ihminen.

[/quote]

En ole tuo simppeli-ihminen (???) mutta en ymmärrä sitäkään, miksi saisi ruotia ainoastaan äidin kehnoutta,  miksi ei saisi nostaa esille myös äidin muistoja oman lapsensa hankaluudesta? Ei ole helppoa olla äiti lapselle, joka koko ajan haluaa pahaa muille ja aikuisena syyllistää äitinsä siitä, että tämä teki pari virhettä. Miksi ei samantien ruodittaisi lapsen virheitä? Nekö muka ei vaikuta enää aikuisena?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:34"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:19"]

Olen kysynyt miksei suostunut ostamaan kuukautissiteitä, kun olin teini. Suuttui. Kun menkat teininä alkoivat, äiti kielsi niiden olemassaolon. Menkkojen siis.

[/quote]

Sinä tuskin pystyt ymmärtämään sitä, miten arat asiat menkat voi olla tietyn ikäpolven ihmisille. He tuskin itsekään ymmärtävät sitä, miksi, koska heidät on niin pienestä pitäen siihen kasvatettu. Ne on olleet noloja naisten asioita jotka pitää hoitaa häpeässä ja hiljaa, huomaamatta. Ei nämä ihmiset useinkaan kestä sitä että yhtäkkiä, heidän ollessaan jo ehkä vanhenevia tai vanhoja, yhtäkkiä pitäisikin osata puhua noista asioista avoimesti ja arkisesti. Ihmiset nyt on sellaisia, että usein on erilaisia estoja ja lukkoja, ei siitä toisia oikein moittia voi.

[/quote]Simppeli-ihminen vastaili taas. Elämään tulee eteen asioita, jotka on hyvä käydä lävitse. Simppeli-ihmiset eivät käy niitä lävitse vaan menevät samalla kaavalla kuten ennenkin ja kaikilla yleistyksillä.

[/quote]

Hyvä havainto! Aika moni äitiään syyllistävä menee eteenpäin samalla kaavalla murrosiästä vanhuuteen eli äiti teki väärin, äiti oli huono. Ehkä syyllistäjän kannattaisi miettiä, mitä hän itse teki, miksi äidin piti kieltää 14v:n seurustelu 22v miehen kanssa jne.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:45"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:30"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:24"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:17"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:03"] Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa. [/quote] Äitisi toimii ihan järkevästi. Tehkää toisille kuten toivotte ihmisten tekevän heille. Sinä syydät äitisi silmille hänen tekemiään vanhoja virheitä, ja äiti vastaa samalla mitalla, kertoo sinulle sinun tekemiäsi häntä stressanneita ja rasittaneita virheitä.  [/quote] jaa. eikö asioista saa puhua. [/quote] Toki saa. Mutta miksi sinä saisit "unohtaa" lapsuudessa onat nolot muistosi mutta silti äitisi pitäisi omia virheitään käydä läpi sinun käskystäsi

[/quote]Simppeli-ihminen vastasi taas. Käsken sinun olla hiljaa tällä palstalla. Ärsyttäviä yleistyksiä. Kerro vähän itsestäsi, että tiedämme millainen on täydellinen ihminen.

[/quote]

En ole tuo simppeli-ihminen (???) mutta en ymmärrä sitäkään, miksi saisi ruotia ainoastaan äidin kehnoutta,  miksi ei saisi nostaa esille myös äidin muistoja oman lapsensa hankaluudesta? Ei ole helppoa olla äiti lapselle, joka koko ajan haluaa pahaa muille ja aikuisena syyllistää äitinsä siitä, että tämä teki pari virhettä. Miksi ei samantien ruodittaisi lapsen virheitä? Nekö muka ei vaikuta enää aikuisena?

[/quote]

Pari virhettä? Mikä sinä olet sanomaan millaisia virheitä täällä vastanneiden äidit ovat tehneet. Ero on siinä, että lapsi on lapsi ja lapselta ei voi odottaa aikuismaista itsehillintää ja käytöstä, mutta aikuiselta voi. 

Tässä keskustelussa puhutaan nimenomaan niistä äitien virheistä. Joku kertoi äitinsä heti vaihtavan puheenaiheen hänen käytökseensä lapsena. Se ei ole kypsä tapa ottaa vastaan palautetta, eikä vie keskustelua mitenkään parempaan suuntaan.

Tämän päivän uutisotsikoissa, miten nuoret voivat pahoin eivätkä uskalla puhua kaltoinkohtelusta, seurauksena ahdistusta ja masennusta:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/82204-kokeilu-paljasti-nuoret-vaikenevat-hirvittavasta-todellisuudesta

Puhukaamme kaikista asioista!

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:30"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:24"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:17"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:03"] Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa. [/quote] Äitisi toimii ihan järkevästi. Tehkää toisille kuten toivotte ihmisten tekevän heille. Sinä syydät äitisi silmille hänen tekemiään vanhoja virheitä, ja äiti vastaa samalla mitalla, kertoo sinulle sinun tekemiäsi häntä stressanneita ja rasittaneita virheitä.  [/quote] jaa. eikö asioista saa puhua. [/quote] Toki saa. Mutta miksi sinä saisit "unohtaa" lapsuudessa onat nolot muistosi mutta silti äitisi pitäisi omia virheitään käydä läpi sinun käskystäsi

[/quote]

Koska toinen oli tapahtumien aikaan lapsi ja toinen se vastuullinen aikuinen.

[/quote]

Aikuinen ymmärtää että vain itse voi vaikuttaa itseensä. Jos toinen aikuinen - olkoonkin sitten vaikka vanhempi - ei anna sinulle sitä vastausta jonka haluat, pitää mennä itseen ja elää sen pettymyksen kanssa.

Aikuinen vs lapsi? Ei ihan suoraan verrattavia keskenään.

Kieltää kaiken. suuttuu, ja rupeaa haukkumaan. Väittää kuvitteluksi jne. Kertoo asiasta siskolleni, ja yhdessä sitten haukkuu minut. Mun pikkusisko on paljon nuorempi kuin minä, ja saanut ihan erilaisen lapsuuden jakohtelun. Kuin myös hänen lapsensa ovat saaneet normaalin mummon, mun lapsella taas ei ole mummoa ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:59"]

Äiti toteaa, että tuo on sinun kokemuksesi, hän ei voi sitä muuttaa. Jos haluaa rypeä subjektiivisissa muistoissaan, niin siitä vaan. Muiden kokemus ja havainnot samasta asiasta saattavat olla toisenlaisia, joten mitä luulen voittavani sillä, että uudestaan ja uudestaan palaan asioihin, joita ei enää voi muuttaa.

Ja oikeassahan äiti on. Jokainen nostaa omasta elämästään esille ne asiat, jotka haluaa nostaa ja jos tahtoo vetää esille omasta mielestään kurjat asiat, niin onnistuu tekemään elämästään muutenkin kurjaa.

[/quote]

Ei ole tervettä jos suhde äitiin ei kestä kipeidenkin asioiden käsittelyä mikä osaltaan voisi helpottaa anteeksiantoprosessia mikä taas vapauttaisi ihmisen keskittymään niihin hyviin muistoihin.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:34"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:19"]

Olen kysynyt miksei suostunut ostamaan kuukautissiteitä, kun olin teini. Suuttui. Kun menkat teininä alkoivat, äiti kielsi niiden olemassaolon. Menkkojen siis.

[/quote]

Sinä tuskin pystyt ymmärtämään sitä, miten arat asiat menkat voi olla tietyn ikäpolven ihmisille. He tuskin itsekään ymmärtävät sitä, miksi, koska heidät on niin pienestä pitäen siihen kasvatettu. Ne on olleet noloja naisten asioita jotka pitää hoitaa häpeässä ja hiljaa, huomaamatta. Ei nämä ihmiset useinkaan kestä sitä että yhtäkkiä, heidän ollessaan jo ehkä vanhenevia tai vanhoja, yhtäkkiä pitäisikin osata puhua noista asioista avoimesti ja arkisesti. Ihmiset nyt on sellaisia, että usein on erilaisia estoja ja lukkoja, ei siitä toisia oikein moittia voi.

[/quote]Simppeli-ihminen vastaili taas. Elämään tulee eteen asioita, jotka on hyvä käydä lävitse. Simppeli-ihmiset eivät käy niitä lävitse vaan menevät samalla kaavalla kuten ennenkin ja kaikilla yleistyksillä.

[/quote]

Hyvä havainto! Aika moni äitiään syyllistävä menee eteenpäin samalla kaavalla murrosiästä vanhuuteen eli äiti teki väärin, äiti oli huono. Ehkä syyllistäjän kannattaisi miettiä, mitä hän itse teki, miksi äidin piti kieltää 14v:n seurustelu 22v miehen kanssa jne.

[/quote]Kuka tässä äitejään syyllistää...omaa elämäänsä he ovat eläneet ja virheitä tehneet ja tekevät. Kukaan ei ole puhunut syyllistämisestä vaan asioiden käsittelystä. Niillä on suuri ero.

Lapsuuteni suurin epäkohta oli suunnattoman kokoinen jormani. Jos otan sen esille esim sukujuhlissa, niin äitini suuttuu varmasti.

Tuo menkkajuttu on niin pimeetä. Miksi oli niin vaikee ostaa niitä helvetin siteitä??? Samalla kun itelleen ostaa?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:34"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:19"]

Olen kysynyt miksei suostunut ostamaan kuukautissiteitä, kun olin teini. Suuttui. Kun menkat teininä alkoivat, äiti kielsi niiden olemassaolon. Menkkojen siis.

[/quote]

Sinä tuskin pystyt ymmärtämään sitä, miten arat asiat menkat voi olla tietyn ikäpolven ihmisille. He tuskin itsekään ymmärtävät sitä, miksi, koska heidät on niin pienestä pitäen siihen kasvatettu. Ne on olleet noloja naisten asioita jotka pitää hoitaa häpeässä ja hiljaa, huomaamatta. Ei nämä ihmiset useinkaan kestä sitä että yhtäkkiä, heidän ollessaan jo ehkä vanhenevia tai vanhoja, yhtäkkiä pitäisikin osata puhua noista asioista avoimesti ja arkisesti. Ihmiset nyt on sellaisia, että usein on erilaisia estoja ja lukkoja, ei siitä toisia oikein moittia voi.

[/quote]Simppeli-ihminen vastaili taas. Elämään tulee eteen asioita, jotka on hyvä käydä lävitse. Simppeli-ihmiset eivät käy niitä lävitse vaan menevät samalla kaavalla kuten ennenkin ja kaikilla yleistyksillä.

[/quote]

Hyvä havainto! Aika moni äitiään syyllistävä menee eteenpäin samalla kaavalla murrosiästä vanhuuteen eli äiti teki väärin, äiti oli huono. Ehkä syyllistäjän kannattaisi miettiä, mitä hän itse teki, miksi äidin piti kieltää 14v:n seurustelu 22v miehen kanssa jne.

[/quote]

Taas jälleen unohtuu sellainen seikka, että äiti oli aina silloin lapsuudessa se aikuinen. Lapsi ei. 14-vuotiaskaan ei ole aikuinen. Hyvä äiti hoitaa 14-vuotiaan lapsensa seurusteluun puuttumisen asiallisesti, turvallisesti ja keskustellen. Teini on teini ja teinillä on kehitystasonsa mukaiset aivot. Niin on äidilläkin. Äiti on teinin ja vanhemman suhteessa se, jonka tehtävä on luoda turvallinen ja keskustelulle avoin ympäristö.

Oletko niitä äitejä, jotka läppäsevät lapsiaan kun eivät kerrasta tottele? Kun ovat niin kurittomia. Osaathan itsekin hillitä hermosi... kuten 4-vuotias lapsi.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:42"]Ihan aiheesta suuttuu. Mitä niitä penkomaan. Ei niitä enää voi muuttaa.
[/quote]

Toivottavasti kuolet yksinäisenä ja unohdettuna.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:50"]

Aikuinen vs lapsi? Ei ihan suoraan verrattavia keskenään.

[/quote]

Paska on jo housuissa jos aikuisena keskustelet aikuisen vanhempasi kanssa. Olisi tietysti hienoa jos kaikki osaisivat myöntää omat vajavuutensa, mutta kuka muukaan täällä mitään avoimesti tunnustaa?

Vai oletko itse siinä iässä että voit vielä leilliä lasta vanhempiesi kanssa?