Miten äitisi suhtautuu, jos otat esille jonkun lapsuutesi epäkohdan?

Vaihtaa puheenaihetta, haukkuu jälkeenpäin selän takana ja valehtelee. Käyttäytyy kuin vastuuton lapsi. En halua olla tekemisissä enää, kun mitään ei selvittänyt, mutta lisää vahinkoa teki.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:48"]Sitten kun ap on itse vanhempi, hän kasvaa aikuiseksi ja oppii, ettei vanhemmuus tee ihmisestä täydellistä ja oppii armahtamaan vanhempiaan virheistä, jotka ap:n viestistä päätellen ovat aika pieniä.
[/quote]
Kuinka vanha on tarpeeksi vanha? Olen nyt 45v

Äiti toteaa, että tuo on sinun kokemuksesi, hän ei voi sitä muuttaa. Jos haluaa rypeä subjektiivisissa muistoissaan, niin siitä vaan. Muiden kokemus ja havainnot samasta asiasta saattavat olla toisenlaisia, joten mitä luulen voittavani sillä, että uudestaan ja uudestaan palaan asioihin, joita ei enää voi muuttaa.

Ja oikeassahan äiti on. Jokainen nostaa omasta elämästään esille ne asiat, jotka haluaa nostaa ja jos tahtoo vetää esille omasta mielestään kurjat asiat, niin onnistuu tekemään elämästään muutenkin kurjaa.

No mun äidin virheitä ei voi kovin pieniksi sanoa. Se on vaikuttanut muhun ihmisenä ja mun ihmissuhteisiin. En halua edes puhua asiasta äitini kanssa.

Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:58"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:48"]Sitten kun ap on itse vanhempi, hän kasvaa aikuiseksi ja oppii, ettei vanhemmuus tee ihmisestä täydellistä ja oppii armahtamaan vanhempiaan virheistä, jotka ap:n viestistä päätellen ovat aika pieniä. [/quote] Kuinka vanha on tarpeeksi vanha? Olen nyt 45v

[/quote]

vanhemmalla tuossa tarkoitettiin käsittääkseni lasten hultajaa eli vanhempaa... tosin ei kaikki aikuistu vanhemmuuden myötä

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:46"]

Jos joskus tulee puheeksi niin suuttuu myös. Ei ole ikinä kestänyt kritiikkiä itseään kohtaan. Ja itse otan epäkohdat silloin tällöin esille vain sen takia, ettei tekisi samoja virheitä nuorempien sisarusteni kanssa (nuorin on minua melkein 15 vuotta nuorempi)

[/quote]

Meillä ihan sama tilanne. Surullista miten joku voi olla niin sokea omille virheilleen. Keskustella ei voi, koska äiti ottaa sen syyllistämisenä. En tahdo syyllistää tai riidellä, tahtoisin keskustella rakentavasti äidin tekemistä valinnoista joiden takia olen joutunut kärsimään (ja kärsin edelleen) todella paljon. Pelkään hänen toistavan samat jutut sisareni kanssa.

Mutta niinhän se on ettei ihminen muutu jos ei näe omassa toiminnassaan mitään väärää tai korjaamisen arvoista.

Olen kyllä aikuisena tajunnut äitini tekemiä virheitä, mutta enpä ole halunnut niitä puheeksi ottaa. Miksi kiusaisin vanhaa äitiäni, joka kuitenkin rakasti ja pyrki tekemään parhaansa? Kyllähän kaikki tekevät elämässään virheitä. Pakkohan ne on antaa anteeksi, koska itsekin teen.

Oma äitini nostaa itse välillä esille miten erinomainen oli. Hän sentään hoiti lapsiaan kotona 20 vuotta eikä hyppinyt meidän pillin mukaan. Oma versioni on se, että olin kouluikäiseksi asti kotona enkä juuri saanut ikäistäni seuraa pitkien välimatkojen vuoksi. Harrastuksiakaan ei ollut, koska niihin olisi pitänyt kuljettaa ja "meillähän ei kakaroitten pillin mukaan hypitä". Eikä vanhemmat tietenkään viitsineet meidän kanssa tehdä mitään. Kouluiässä häpesin rumia vaatteitani, koska äitini mielestä oli pääasia, että vaatteet olivat halpoja ja käytännöllisiä. Olin hirvittävän kateellinen luokkakavereille, joilla oli nätit vaatteet. Selkäsaunoja sain kouluikäiseksi asti, vaikka ruumiillinen kuritus oli laissa kielletty jo ennen syntymääni. En viitsi kaivaa noita asioita, mutta minusta on ärsyttävää miten äiti korostaa miten hyvä lapsuus meillä oli. Kyse ei ollut myöskään varsinaisesti rahan puutteesta vaan siitä, että meihin laitettu raha olisi mennyt hukkaan.

En enään kysele tai hauku vaikka minulla olisi oikeus siihen. Turha jatkaa sitä pohtimista ja katkeruutta. Äitini on joskus kysellyt ja toivonnut että kertoisin jotain hyvää lapsuudestani, mutta en osaa.

En jaksa olla vihainen ja päätin että jätän kaiken taakseni. Niin tein ja voin tänään paljon paremmin, keskityn nyt siihen että äitini on 1000 kertaa parempi mummon kuin se oli äiti. Lapseni nauttii hänen seurasta ja kun ollaan yhdessä meillä on kivaa. Miksi jatkaa vanohjen kaivelua kun se loppujen lopuksi ei tuo takaisin menetettyä lapsuutta. Elän tässä päivässä ja Äitini on nykyään tosi mukava ja helppo lähestyy. Eli ihmiset voi muuttua jops heille annetaan mahdollisuus.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:03"]

Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa.

[/quote]

Äitisi toimii ihan järkevästi. Tehkää toisille kuten toivotte ihmisten tekevän heille. Sinä syydät äitisi silmille hänen tekemiään vanhoja virheitä, ja äiti vastaa samalla mitalla, kertoo sinulle sinun tekemiäsi häntä stressanneita ja rasittaneita virheitä. 

Olen kysynyt miksei suostunut ostamaan kuukautissiteitä, kun olin teini. Suuttui. Kun menkat teininä alkoivat, äiti kielsi niiden olemassaolon. Menkkojen siis.

Suuttuu, alkaa puhua päälle ja ymmärtää tahallaan väärin tai nauraa pilkallisesti.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:03"]Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa.
[/quote]

Oikeesti, kyseletkö sä jostain discoon menosta VIELÄKINN?!
Kuulostat hankalalle lapselle

Todella epäkypsästi. Toteaa mm. että mene psykiatrille yms. Ja täytyy korostaa että mulla ei tietääksen ole mitään isompia traumoja, mutta olen halunnut joistakin asioista häneltä kysyä, jotta olisi helpompi ymmärtää.

Äitini oli parikymppinen minut saadessaan ja ajattelin aina, etten itse koskaan tee noin nuorena lapsia. Sain esikoiseni 35- vuotiaana ja ainakaan omien lasteni ei tarvitse samoista asioista tulla kyselemään minulta. Muista kyllä varmaankin.. :)

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:17"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:03"]

Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa.

[/quote]

Äitisi toimii ihan järkevästi. Tehkää toisille kuten toivotte ihmisten tekevän heille. Sinä syydät äitisi silmille hänen tekemiään vanhoja virheitä, ja äiti vastaa samalla mitalla, kertoo sinulle sinun tekemiäsi häntä stressanneita ja rasittaneita virheitä. 
[/quote]
jaa. eikö asioista saa puhua.

Ei kannata edes yrittää keskustella. Äidit eivät kestä arvostelua yhtään.  Äiti on pyhä ja tekee aina oikein tai parhaansa.

Oma äitini oli henkisesti julma ja kohteli meitä lapsia eriarvoisesti. Kaunis tytär huomioitiin, mutta ruma jäi huomiotta kun varsinkin oli vielä tyhmä (eli minä). Yli kasin keskiarvolla mentiin ja monesti toivoin, että olisin saanut muuttaa pois.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:20"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:03"]Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa.
[/quote]

Oikeesti, kyseletkö sä jostain discoon menosta VIELÄKINN?!
Kuulostat hankalalle lapselle
[/quote]
Miksei voi asiallisesti kysyä jos kiinnostaa ja haluaa tietää. Joskus nykyelämää voi helpottaa jokin menneisyyden tieto.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:08"]

Olen kyllä aikuisena tajunnut äitini tekemiä virheitä, mutta enpä ole halunnut niitä puheeksi ottaa. Miksi kiusaisin vanhaa äitiäni, joka kuitenkin rakasti ja pyrki tekemään parhaansa? Kyllähän kaikki tekevät elämässään virheitä. Pakkohan ne on antaa anteeksi, koska itsekin teen.

[/quote]Teetkö samat virheesi kuin äitisi? Eli et kehity ihmisenä ja huono äitiys jatkuu...

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:17"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 16:03"]

Mun äiti nostaa esille omat kamalat kokemuksensa eli sen, miten heitin ruokia seinälle tai miten kiusasin naapurin lapsia ja hän sai sitä hävetä. Jokaista minun kokemaani vääryyttä kohti hänellä on kaksi sellaista, joista saattaa minua syyllistää. Jos kysyn, miksi hän ei antanut minun mennä discoon 14v iässä, saan vastakysymyksen, että miksi samassa iässä tuhosin sohvan kaatamalla sen päälle kloriittia ja miksi leikkelin kaikkien pikkusiskon barbit kaljuiksi. Keskustele siinä sitten asiallisesti, kun toinen vetää koko ajan mukaan ihan epäolennaisia asioita ja muistoja, jotka haluan unohtaa.

[/quote]

Äitisi toimii ihan järkevästi. Tehkää toisille kuten toivotte ihmisten tekevän heille. Sinä syydät äitisi silmille hänen tekemiään vanhoja virheitä, ja äiti vastaa samalla mitalla, kertoo sinulle sinun tekemiäsi häntä stressanneita ja rasittaneita virheitä. 

[/quote]Täällä tämä sama pyhä-äiti vastailee typerillä yleistyksillä? Simppeli-ihminen.