Lue keskustelun säännöt.
96 hakemusta hakemaani työpaikkaan. Saanko itkeä?
24.01.2022 |
"Valitettavasti ei valintamme tällä kertaa osunut sinuun."
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Osaamista pitää olla sen verran, että sinut pyydetään töihin. Ei ole tarvinnut murehtia hakijoiden määrästä sitten vuoden 1995 ja viides työnantaja tällä hetkellä tuon vuoden jälkeen.
Kuin myös ja headhunterit häiritsee jatkuvasti. Välillä kyllä sieltäkin tulee vakavasti otettavia ehdotuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex-valtakunnansovittelija Minna Helle sanoi viime keväänä televisiossa YLE:n haastattelussa, että kyllä yrityksillä on palkanmaksu- ja korotushalujakin. Oli kai juuri itse saanut hyvän muhkean korotuksen palkkaansa.
Tuttu juttu ja aina yhtä kurjaa.
Minun hakemaani paikkaan oli yli 120 hakijaa ja sain sen paikan. Tuosta on kyllä aikaa yli 20-vuotta ja olen jo lopettanutkin siellä. Ei olisi kannattanut saada sitä paikkaa. Niin paljon pahaa toi tullessaan.
Vierailija kirjoitti:
Ex-valtakunnansovittelija Minna Helle sanoi viime keväänä televisiossa YLE:n haastattelussa, että kyllä yrityksillä on palkanmaksu- ja korotushalujakin. Oli kai juuri itse saanut hyvän muhkean korotuksen palkkaansa.
Kyseinen naisoletettu (naamataulu myös miehen sellaisesta) on aika pihalla tavallisen tallaajan elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai mihin tehtäviin tulee satoja hakemuksia? Esim. moniin valtion virkoihin, melkein alasta riippumatta. Samoin markkinoinnin ja viestinnän tehtäviin nyt ainakin, vaikka kuinka olisi korkeakoulututkinnon, monipuolisen työkokemuksen ja laajan verkoston ja osaamiskentän vaatimukset.
Ja aina se kirpaisee, kun on tosissaan hakenut ja mahdollisuuksiinsa uskonut.
Onhan noissa työhaastatteluissa tullut rampattua, mutta se hyöty niiden suuresta määrästä on ollut, että en osaa enää ollenkaan jännittää niissä. Lisäksi saatan kysellä melko kiperiäkin kysymyksiä, lähtien työpaikan työilmapiiristä yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan noissa työhaastatteluissa tullut rampattua, mutta se hyöty niiden suuresta määrästä on ollut, että en osaa enää ollenkaan jännittää niissä. Lisäksi saatan kysellä melko kiperiäkin kysymyksiä, lähtien työpaikan työilmapiiristä yms.
Sitä sietääkin kysellä, koska se on monissa työpaikoissa aivan kuralla johtuen pitkälti aliresurssoinneista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noissa työhaastatteluissa tullut rampattua, mutta se hyöty niiden suuresta määrästä on ollut, että en osaa enää ollenkaan jännittää niissä. Lisäksi saatan kysellä melko kiperiäkin kysymyksiä, lähtien työpaikan työilmapiiristä yms.
Sitä sietääkin kysellä, koska se on monissa työpaikoissa aivan kuralla johtuen pitkälti aliresurssoinneista.
Ja aliresursointia paikataan sillä, että kaikki tekevät kaikkea. Joten osaajat lähtevät, kun päivät ovat pelkkää työtehtävästä toiseen siirtymisen silppua, ja ne oman työn päälle tulevat työtehtävät ovat aina oman tason ja työnkuvan alle, ei koskaan sen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tullut joskus lähdettyä työhaastattelusta kesken kaiken. Syy: alettiin tiedustella, onko tarkoitus hankkia lapsia piankin.
Ihan totta, hankkikaa ammatti, jossa on työvoimapula, jo siksi että teette palveluksen yhteiskunnalle.
Itse työskentelen työvoimapula-alalla ja yritän haalia muitakin töihin. Tuskaista se meilläkin on, kun työntekijän pitää koko ajan repeytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko aika laskea rimaa ja hakea sellaista työtä, johon on mahdollista päästä?
Mun ennätys oli 560 hakijaa :D kyseessä oli aloitustason vakituinen pesti biologian alalla, vaadittiin yliopistotutkinto. Sen saantia voi kyllä verrata lottovoittoon, biologeilla tosi suuri työttömyys ja vaikea saada työkokemusta. Se miksi yhä otetaan niin paljon tätä alaa opiskelemaan on hyvä kysymys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palstailet täällä sen sijaan, että käyttäisit ajan töiden etsintään? Tuet pois tuollaisilta.
Koskee myös sinua. Kuinka paljon turhaa aikaa sinulla on tukirahoilla elätät itsesi sitä paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan totta, hankkikaa ammatti, jossa on työvoimapula, jo siksi että teette palveluksen yhteiskunnalle.
Itse työskentelen työvoimapula-alalla ja yritän haalia muitakin töihin. Tuskaista se meilläkin on, kun työntekijän pitää koko ajan repeytyä.
Heti hankitaan, kun työkkäri sen koulutuksen kustantaa. Ei nappaa hankkia uusia opintolainoja epävarmoille silpputyömarkkinoille.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aika laskea rimaa ja hakea sellaista työtä, johon on mahdollista päästä?
Koskee myös sinua. Älä huuda aidan takaa. Tee jotain omalle elämällesi.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aika laskea rimaa ja hakea sellaista työtä, johon on mahdollista päästä?
Kohta huomaat sinäkin että sinun on pakko hakea kaikenlaista työtä tuon uuden mallin mukaan.Et saa valikoida etkä sanoa että kompetenssi ei riitä.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aika laskea rimaa ja hakea sellaista työtä, johon on mahdollista päästä?
Kohta huomaat sinäkin että sinun on pakko hakea kaikenlaista työtä tuon uuden mallin mukaan.Et saa valikoida etkä sanoa että kompetenssi ei riitä.
Virherekrytointien määrään on ennustettavissa melkoista kasvua.
Olen työtön markkinointi- ja viestintäjohtaja, uusi toimari laittoi koko johtoryhmän pellolle. Jokaiseen hakemaani paikkaan on 80-300 hakijaa ja vaikka on loistava cv niin ei ole vielä onnistanut. En asu pk-seudulle joten se on syynä sekä siihen että hakemuksia tulee 300 että siihe. etten ole vielä saanut työtä.
Matalapalkka-aloja, joihin ei tarvi kummoista osaamista/koulutusta. Toinen ääripää on esim. jotkut KTM-alat kuten markkinointi. Riittävästi osaamista ja koulutusta, niin ei huolta huomisesta tänäkään päivänä. Itse insinööri, ikää kohta 50 vuotta ja headhunterit soittelevat aivan riesaksi asti.