Lue keskustelun säännöt.
96 hakemusta hakemaani työpaikkaan. Saanko itkeä?
24.01.2022 |
"Valitettavasti ei valintamme tällä kertaa osunut sinuun."
Kommentit (118)
Maakunnissa on aniharvoin yhtään mitään työtä joten siksi kun yksikin avoin työ tulee, voi siihen olla 500 hakijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli auki useampi sairaanhoitajan paikka. Ei yhtään hakijaa. Pitäisi kouluttaa ihmisiä aloille, jossa on töitä.
Pitäisi jotenkin erottua siitä massasta sitten. Ihan vaikka sopia tapaaminen kyseisen yksikön johtajan kanssa ja viedä hakemus henkilökohtaisesti.
Olen nähnyt tehtävän näin ja se duuni on sille ihmiselle sitten keksimällä keksitty, kun kerran on ollut noin kova into.
Vierailija kirjoitti:
Olen työtön markkinointi- ja viestintäjohtaja, uusi toimari laittoi koko johtoryhmän pellolle. Jokaiseen hakemaani paikkaan on 80-300 hakijaa ja vaikka on loistava cv niin ei ole vielä onnistanut. En asu pk-seudulle joten se on syynä sekä siihen että hakemuksia tulee 300 että siihe. etten ole vielä saanut työtä.
Kai näissä johtoryhmäsoppareissa on joku irtisanomiskorvaus, joka poikkeaa normi toimihenkilöstä?
Näitä keissejä kun piisaa, että uusi toimari laittaa kaikki entisen toimarin kaverit kankaalle ja palkkaa omansa tilalle. Normi toimihenkilöt/ylemmät toimihenkilöt saa yleensä olla rauhassa vaikka toimari vaihtuisikin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan totta, hankkikaa ammatti, jossa on työvoimapula, jo siksi että teette palveluksen yhteiskunnalle.
Itse työskentelen työvoimapula-alalla ja yritän haalia muitakin töihin. Tuskaista se meilläkin on, kun työntekijän pitää koko ajan repeytyä.
Alalla voi olla työvoimapula, kun hakee koulutukseen, mutta valmistumisen jälkeen tilanne on keikahtanut päin vastaiseen suuntaan. 1980-luvun lopusta lähtien sairaanhoitajista ja lastentarhanopettajista oli ylitarjontaa, insinööreistä ja kemisteistä pulaa ja kas, miten kävikään. Kun ammatikseen koulutuksia suunnittelevat eivät osaa ennustaa, niin miten joku yksittäinen ihminen osaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi jotenkin erottua siitä massasta sitten. Ihan vaikka sopia tapaaminen kyseisen yksikön johtajan kanssa ja viedä hakemus henkilökohtaisesti.
Olen nähnyt tehtävän näin ja se duuni on sille ihmiselle sitten keksimällä keksitty, kun kerran on ollut noin kova into.
Epätoivoiset hakijat on epäsuosittuja haki he työpaikkaa tai seurustelukumppania.
Soita sinne työpaikkaan ja sano rekrytoijalle, ettette tiedä, mitä menetitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan totta, hankkikaa ammatti, jossa on työvoimapula, jo siksi että teette palveluksen yhteiskunnalle.
Itse työskentelen työvoimapula-alalla ja yritän haalia muitakin töihin. Tuskaista se meilläkin on, kun työntekijän pitää koko ajan repeytyä.
Alalla voi olla työvoimapula, kun hakee koulutukseen, mutta valmistumisen jälkeen tilanne on keikahtanut päin vastaiseen suuntaan. 1980-luvun lopusta lähtien sairaanhoitajista ja lastentarhanopettajista oli ylitarjontaa, insinööreistä ja kemisteistä pulaa ja kas, miten kävikään. Kun ammatikseen koulutuksia suunnittelevat eivät osaa ennustaa, niin miten joku yksittäinen ihminen osaisi?
Mutta toisaalta, nyt taas esim. rakennusinsinööreistä on huutava pula. Välissä on ollut pari notkahdusta, mutta taas kaikki kelpaavat. Sellaiset alat, jotka korvataan tietokoneilla, häviävät yleensä lopullisesti. Esim. entisajan sihteerikköjä ei enää ole läheskään niin paljoa ja siinäkin uusi ammattinimike, assistentti. Kasarilla kukaan ollut kuullutkaan mistään assistentista.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Tää on rääkkäämistä.Itse ollut samassa kusessa. Anteeksi sanontani mutta en vaan unohda kuin nöyryyttävää .
Nyyh nyyh, olit paska etkä saanut paikkaa. Tämä tietysti kaikkien muiden paitsi sinun vika.
Kouluttaudu, ja niin että oikeasti osaat jotain. Helpottaa huomattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan totta, hankkikaa ammatti, jossa on työvoimapula, jo siksi että teette palveluksen yhteiskunnalle.
Itse työskentelen työvoimapula-alalla ja yritän haalia muitakin töihin. Tuskaista se meilläkin on, kun työntekijän pitää koko ajan repeytyä.
Alalla voi olla työvoimapula, kun hakee koulutukseen, mutta valmistumisen jälkeen tilanne on keikahtanut päin vastaiseen suuntaan. 1980-luvun lopusta lähtien sairaanhoitajista ja lastentarhanopettajista oli ylitarjontaa, insinööreistä ja kemisteistä pulaa ja kas, miten kävikään. Kun ammatikseen koulutuksia suunnittelevat eivät osaa ennustaa, niin miten joku yksittäinen ihminen osaisi?
Mutta toisaalta, nyt taas esim. rakennusinsinööreistä on huutava pula. Välissä on ollut pari notkahdusta, mutta taas kaikki kelpaavat. Sellaiset alat, jotka korvataan tietokoneilla, häviävät yleensä lopullisesti. Esim. entisajan sihteerikköjä ei enää ole läheskään niin paljoa ja siinäkin uusi ammattinimike, assistentti. Kasarilla kukaan ollut kuullutkaan mistään assistentista.
Kun rakentaminen tyssää, tulee taas rakennusinsinööreistä ylitarjontaa. 1980-luvun lopussa oli ihan hirveä rakentamisbuumi ja muutamaa vuotta myöhemmin ei rakennettu mitään. Valtavat määrät yrityksiä lopetti tai meni konkurssiin ja alan ammattilaisia jäi työttömiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mihin paikkoihin te oikein haette? Mihin tehtäviin tulee näitä satoja hakemuksia?
En ole ikinä hakenut paikkaa, johon ei olisi paljon hakijoita. Mistä niitä löytää? Viimeksi kun hain oli hakijoita päälle 200. Sain paikan. Kokemusta on myös siitä, kun valinta ei kohdistu minuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työtön markkinointi- ja viestintäjohtaja, uusi toimari laittoi koko johtoryhmän pellolle. Jokaiseen hakemaani paikkaan on 80-300 hakijaa ja vaikka on loistava cv niin ei ole vielä onnistanut. En asu pk-seudulle joten se on syynä sekä siihen että hakemuksia tulee 300 että siihe. etten ole vielä saanut työtä.
Kai näissä johtoryhmäsoppareissa on joku irtisanomiskorvaus, joka poikkeaa normi toimihenkilöstä?
Näitä keissejä kun piisaa, että uusi toimari laittaa kaikki entisen toimarin kaverit kankaalle ja palkkaa omansa tilalle. Normi toimihenkilöt/ylemmät toimihenkilöt saa yleensä olla rauhassa vaikka toimari vaihtuisikin.
On, mutta eihän se vuoden palkka auta kuin se vuoden verran. Tai kaksi, toki sitä ymmärtää alkaa vähän laskea omaa elintasoa.
Uutta työtä se korvaus ei tuo. Johtopallilta pudonneen työllistyminen on huomattavasti haastavampaa kuin riviasiantuntijan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan totta, hankkikaa ammatti, jossa on työvoimapula, jo siksi että teette palveluksen yhteiskunnalle.
Itse työskentelen työvoimapula-alalla ja yritän haalia muitakin töihin. Tuskaista se meilläkin on, kun työntekijän pitää koko ajan repeytyä.
Alalla voi olla työvoimapula, kun hakee koulutukseen, mutta valmistumisen jälkeen tilanne on keikahtanut päin vastaiseen suuntaan. 1980-luvun lopusta lähtien sairaanhoitajista ja lastentarhanopettajista oli ylitarjontaa, insinööreistä ja kemisteistä pulaa ja kas, miten kävikään. Kun ammatikseen koulutuksia suunnittelevat eivät osaa ennustaa, niin miten joku yksittäinen ihminen osaisi?
Mutta toisaalta, nyt taas esim. rakennusinsinööreistä on huutava pula. Välissä on ollut pari notkahdusta, mutta taas kaikki kelpaavat. Sellaiset alat, jotka korvataan tietokoneilla, häviävät yleensä lopullisesti. Esim. entisajan sihteerikköjä ei enää ole läheskään niin paljoa ja siinäkin uusi ammattinimike, assistentti. Kasarilla kukaan ollut kuullutkaan mistään assistentista.
Kun rakentaminen tyssää, tulee taas rakennusinsinööreistä ylitarjontaa. 1980-luvun lopussa oli ihan hirveä rakentamisbuumi ja muutamaa vuotta myöhemmin ei rakennettu mitään. Valtavat määrät yrityksiä lopetti tai meni konkurssiin ja alan ammattilaisia jäi työttömiksi.
Suhdanneherkkää, mutta ei aivan niin suhdanneherkkää kuin esim. liikennelentäjillä. Korkeasuhdanne kestää about 10-15 vuotta insinööreillä, sitten taas voi olla alamäkeä. Liikennelentäjillä voi olla suhdannevaihtelu vain parikin vuotta. Esim 2016 vuodesta lähtien Finnairikin palkkasi roppakaupalla uusia lentäjiä ja samaten yleisesti oli maailmalla pulaa ja kaikki lupakirjalliset kelpasivat. Nyt heitä ei huoli taas kukaan. Insinöörit voivat myös hakea esim. valtion ja kuntien teknisen puolen virkoja, niissä ei suhdanteet niin paljon tunnu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun työpaikkaa haki 250 ihmistä. Sain paikan vaikka en ole mikään taivaan kirkkain tähti. Mutta jos ei hae, ei ainakaan voi saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan totta, hankkikaa ammatti, jossa on työvoimapula, jo siksi että teette palveluksen yhteiskunnalle.
Itse työskentelen työvoimapula-alalla ja yritän haalia muitakin töihin. Tuskaista se meilläkin on, kun työntekijän pitää koko ajan repeytyä.
Alalla voi olla työvoimapula, kun hakee koulutukseen, mutta valmistumisen jälkeen tilanne on keikahtanut päin vastaiseen suuntaan. 1980-luvun lopusta lähtien sairaanhoitajista ja lastentarhanopettajista oli ylitarjontaa, insinööreistä ja kemisteistä pulaa ja kas, miten kävikään. Kun ammatikseen koulutuksia suunnittelevat eivät osaa ennustaa, niin miten joku yksittäinen ihminen osaisi?
Mutta toisaalta, nyt taas esim. rakennusinsinööreistä on huutava pula. Välissä on ollut pari notkahdusta, mutta taas kaikki kelpaavat. Sellaiset alat, jotka korvataan tietokoneilla, häviävät yleensä lopullisesti. Esim. entisajan sihteerikköjä ei enää ole läheskään niin paljoa ja siinäkin uusi ammattinimike, assistentti. Kasarilla kukaan ollut kuullutkaan mistään assistentista.
Kun rakentaminen tyssää, tulee taas rakennusinsinööreistä ylitarjontaa. 1980-luvun lopussa oli ihan hirveä rakentamisbuumi ja muutamaa vuotta myöhemmin ei rakennettu mitään. Valtavat määrät yrityksiä lopetti tai meni konkurssiin ja alan ammattilaisia jäi työttömiksi.
Suuri osa, mahdollisesti jopa suurin osa, ei raksalla kyllä ole ammattilaisia. Eli alkuun tilanne tervehtyy, kun töitä tehdään enemmän osaamispohjalta. Tosin se osaaja on kalliimpi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin paikkoihin te oikein haette? Mihin tehtäviin tulee näitä satoja hakemuksia?
En ole ikinä hakenut paikkaa, johon ei olisi paljon hakijoita. Mistä niitä löytää? Viimeksi kun hain oli hakijoita päälle 200. Sain paikan. Kokemusta on myös siitä, kun valinta ei kohdistu minuun.
Jaa, minä taas en koskaan ole hakenut paikkaa, johon olisi yli 100 hakemusta. Ennätys on muistaakseni siinä 70 kieppeillä, yleensä 20 - 30.
Mutta toisaalta omassa organisaatioissa useita rekryja joihin ei tule hakemuksia ollenkaan tai tulee vain 1 - 2, esim. kaksi hakemusta, joita toinen hakija ei lainkaan pätevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työtön markkinointi- ja viestintäjohtaja, uusi toimari laittoi koko johtoryhmän pellolle. Jokaiseen hakemaani paikkaan on 80-300 hakijaa ja vaikka on loistava cv niin ei ole vielä onnistanut. En asu pk-seudulle joten se on syynä sekä siihen että hakemuksia tulee 300 että siihe. etten ole vielä saanut työtä.
Kai näissä johtoryhmäsoppareissa on joku irtisanomiskorvaus, joka poikkeaa normi toimihenkilöstä?
Näitä keissejä kun piisaa, että uusi toimari laittaa kaikki entisen toimarin kaverit kankaalle ja palkkaa omansa tilalle. Normi toimihenkilöt/ylemmät toimihenkilöt saa yleensä olla rauhassa vaikka toimari vaihtuisikin.
On toki mutta ei se korvaus poista sitä, että on työtön. Ja siitä työttömyydestä tulee se stigma ”laiska, kouluttamaton, osaamaton, työhaluton”. Se korvaus ei tarkoita sitä että työsuhde jatkuu vaan se maksetaan kerralla ja potkujen yhteydessä.
Onko sinulle, kerrostalossa asuvalle, koskaan juolahtanut mieleesi, että mennessäsi ulos voi ulko-oven yläpuolella oleva parveke rysähtää niskaasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Joskus ollut yli 300 ja pääsin jopa haastatteluunkin.
Ja siihen se sitten sillä kertaa jäikin, -ko, -kö?
Jäi monta kertaa, kävin useissa haastatteluissa. Lopulta sain työpaikan. Kai siinä jotain onnea on, oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Jep, jep, lähärinä lekurin töihin. Molemmathan ovat sosiaali- ja terveysalan ammatteja.