Vegaanista sekasyöjäksi - elämä muuttui täysin

Olen kohta 40v nainen. Nuorempana kärsin anoreksiasta ja bulimiasta. Aloitin laihduttamaan siirtymällä kasvisruokavalioon. Myöhemmin kuvioihin tuli pescovegetaristisia kausia ja punaistakin lihaa söin, mutta vain harvoin. Noin 30-vuotiaana ryhdyin vegaaniksi, eettisistä syistä.

Kun siirryin vegaaniruokavalioon laihduin taas muutaman kilon. Ihan kiva yllätys vaikkei laihduttaminen ollutkaan se päätavoite. Olosta tuli virkeämpi ja energisempi. Aattelin, että vegaaniruokavalio on mulle se oikea. Alussa oli vaikea tottua siihen, että B12-vitamiini piti ottaa purkista. Siitä tuli kuitenkin osa rutiinia eikä se ollut enää niin työläistä.

Noin vuosi sitten alko kuitenkin tulla nivelkipuja ja muutenkin olo heikkeni. Aattelin, että musta on tulossa vain vanha. Vaikka neljäkymppinen ei oo vanhaa nähnytkään. Koko olemus oli todella väsynyt ja silmänaluset oli todella mustat vaikka nukun 8h joka yö. Menin lääkäriin ja lääkäri kertoi, että mulla on puutostiloja kehossa. Luutkin oli alkanut heiketä, muttei se ollut mitään vakavaa, vielä. Ihmettelin, koska huolehdin vitamiinien ja kalsiumin saannista tarkasti. Liikuin monipuolisesti eikä muita terveysongelmia ollut.

Pitkän harkinnan jälkeen päätin alkaa taas syömään lihaa. Olihan se kropallekin pieni järkytys alkaa syömään taas lihaa niin monen vuoden jälkeen. Aloitin kanalla ja valkoisella kalalla. Vasta vähän aikaa sitten olen alkanut syömään taas punaista lihaa. Yritän silti kuitenkin vältellä sitä. Olo on parempi, ihosta on tullut "elävämpi" eikä tummia silmänalusia ole. Nivelkivutkin on poissa.

Mulle lihansyönnin aloitus uudelleen oli hyvä asia. En väitä, että vegaaniruokavalio on surkea tai siitä ei ole mitään hyötyä. Ajattelin vain kertoa omia kokemuksiani.