Ero seksin takia!
Ei voi olla totta! Mies täräytti kunnon lauantaipommin pikkupäissään! Sanoi että laitetaan lusikat jakoon ja syy se ettei ole riittävästi seksiä! Toki tiedän että mies haluaa enemmän kuin minä ja tunnustan etten oikeastaan välitä enää koko seksistä, mutta kyllä minä ukolle olen yrittänyt välillä antaa vaikka homma maistuu puulle.
Voiko jollekin oikeasti seksi olla niin määräävässä asemassa parisuhteessa että se antaa syyn erota?? Meillä on oikeasti mielestäni hyvä parisuhde, eikä taloudellisestikkaan mene huonosti. Nämä ei tunnu vaikuttavan yhtään mitään jos ei pääse viikottain panemaan.
Kommentit (1009)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuoli seksielämä lasten syntymään. Olin totaalisen poikki vuosia. Ainoa mitä halusin oli nukkuminen. Vähistä yöunistani en ollut valmis tinkimään ja muutoin mahdollisuudet seksin harrastamiseen olivat vähissä. Velvollisuudesta kuitenkin suostuin, mutta se näivetti loputkin halut. Aloin tuntea vastenmielisyyttä puolisoani kohtaan, en halunnut häntä enää ollenkaan. Eikä se ollut miehen syy, mutta en voinut itsekään sille mitään. Myös mahdollisuudet harrastaa spontaania seksiä katosivat lasten myötä, sekin varmasti vaikutti.
Tämä viesti pitäisi näyttää jokaiselle nuorelle miehelle, joka mahdollisesti harkitsee jälkipolvea. Osaa sitten varautua pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen.
Kyllä. Saatesanoilla, miten voit välttää tämänkaltaisen tilanteen:
Älä jätä puolisoasi selviytymään yksin kaikesta lapsiin liittyvästä ( mm. yöheräily).Niin, tai ei suostu niihin lapsiin lainkaan. Aika useinhan se on nainen joka niitä enemmän hinkuu. Tosi hyvä diili miehelle, että pitkään kinuttuihin lapsiin suostuminen lopettaa seksin ja parisuhteen, muija lähtee jakelemaan uudelle ukolle ja vanhalle jää vain elarit ja oma käsi. Ja täällä ihmetellään miksei miehet halua lapsia??? Onpa kumma tosiaan.
Jännä, että tuosta yhtälöstä unohtui, että erotessaankin mies on silti isä ja hänelle jää elämänmittainen ilo jälkikasvustaan.
Lapset sitten isoina on ok, mutta itse se rumba tuskin kenestäkään hauskaa. Kauheitahan ne ruuhkavuodet ovat, syövät ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ja ne pari muuta ketjua pitäisi ottaa osaksi opetusohjelmaa ala-asteelta lähtien. Pojille ja miehille pitäisi laittaa kansalaisvelvollisuudeksi lukea nämä seksiä halveksivien ja reidet kiinni liimanneiden mammojen valitukset siitä kuinka seksiä "pitäisi harrastaa, vaikka ei yksinkertaisesti halua. Eikä mieskään saa sitten harrastaa sitä enää koskaan."
Jokainen miespuolinen kädellinen olento osaisi sitten vetää oikeat johtopäätökset kun miettii, että pitäisikö mennä tuon naaraan kanssa vaikka naimisiin.
Valitettavasti, kuten muutama on tässäkin ketjussa tunnustanut, ne pihtaritkin tuppaavat alkuvuosina larppaamaan normaalia seksuaalisuutta ja tulevat "aseksuaalikaapista" vasta siinä vaiheessa kun on ukko nalkissa lasten ja talolainan kanssa.
Tiedät varmasti itsekin, että asia ei ole näin. Seksuaalisuutta sääntelee hormonitoiminta, ja siihen vaikuttaa sen lisäksi moni psyykkinen asia kuten väsymys, ahdistus, tyytymättömyys parisuhteeseen jne.
Kyllä minä olin nuorena hyvinkin halukas, mutta enää en ole.
Tiedätkö sinä, oletettavasti aikuinen ihminen, että sinä et ole kaikki ihmiset? Tässäkin ketjussa on ollut kirjoittelijoita, jotka kieltäytyvät seksistä koska se on heidän mielestään huonoa - paitsi että se on ollut aina yhtä huonoa eikä siitä ole koskaan vaivauduttu sanomaan puolisolle. Se sama huono seksi on kelvannut kumppanin sitouttamiseen ja lastentekoon, mutta sen jälkeen meneekin sakset kiinni.
En minä väittänyt etteikö todellistakin halujen muuttumista tapahdu. Mutta on olemassa myös niitä, jotka eivät alunperinkään ole olleet kovin seksuaalisia mutta ovat alkuvuosina suostuneet seksiin koska se ikäänkuin kuuluu asiaan. Tällainen on toisen törkeää huijaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ja ne pari muuta ketjua pitäisi ottaa osaksi opetusohjelmaa ala-asteelta lähtien. Pojille ja miehille pitäisi laittaa kansalaisvelvollisuudeksi lukea nämä seksiä halveksivien ja reidet kiinni liimanneiden mammojen valitukset siitä kuinka seksiä "pitäisi harrastaa, vaikka ei yksinkertaisesti halua. Eikä mieskään saa sitten harrastaa sitä enää koskaan."
Jokainen miespuolinen kädellinen olento osaisi sitten vetää oikeat johtopäätökset kun miettii, että pitäisikö mennä tuon naaraan kanssa vaikka naimisiin.
Valitettavasti, kuten muutama on tässäkin ketjussa tunnustanut, ne pihtaritkin tuppaavat alkuvuosina larppaamaan normaalia seksuaalisuutta ja tulevat "aseksuaalikaapista" vasta siinä vaiheessa kun on ukko nalkissa lasten ja talolainan kanssa.
Tiedät varmasti itsekin, että asia ei ole näin. Seksuaalisuutta sääntelee hormonitoiminta, ja siihen vaikuttaa sen lisäksi moni psyykkinen asia kuten väsymys, ahdistus, tyytymättömyys parisuhteeseen jne.
Kyllä minä olin nuorena hyvinkin halukas, mutta enää en ole.
Myös ihan pelkkä ikääntyminen vaikuttaa. Ei ketään voi syyttää siitä, mitä esim. ihan puhdas ikääntyminen tuo tullessaan. Nuorena sitä on seksin suhteen tarvitsevampi. Itse lähestyn jo vaihdevuosi-ikää ja seksi on edelleen mahtavaa. Sitä vain haluaa ja tarvitsee harvemmin kuin ennen.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuoli seksielämä lasten syntymään. Olin totaalisen poikki vuosia. Ainoa mitä halusin oli nukkuminen. Vähistä yöunistani en ollut valmis tinkimään ja muutoin mahdollisuudet seksin harrastamiseen olivat vähissä. Velvollisuudesta kuitenkin suostuin, mutta se näivetti loputkin halut. Aloin tuntea vastenmielisyyttä puolisoani kohtaan, en halunnut häntä enää ollenkaan. Eikä se ollut miehen syy, mutta en voinut itsekään sille mitään. Myös mahdollisuudet harrastaa spontaania seksiä katosivat lasten myötä, sekin varmasti vaikutti.
Tämä viesti pitäisi näyttää jokaiselle nuorelle miehelle, joka mahdollisesti harkitsee jälkipolvea. Osaa sitten varautua pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen.
Kyllä. Saatesanoilla, miten voit välttää tämänkaltaisen tilanteen:
Älä jätä puolisoasi selviytymään yksin kaikesta lapsiin liittyvästä ( mm. yöheräily).Niin, tai ei suostu niihin lapsiin lainkaan. Aika useinhan se on nainen joka niitä enemmän hinkuu. Tosi hyvä diili miehelle, että pitkään kinuttuihin lapsiin suostuminen lopettaa seksin ja parisuhteen, muija lähtee jakelemaan uudelle ukolle ja vanhalle jää vain elarit ja oma käsi. Ja täällä ihmetellään miksei miehet halua lapsia??? Onpa kumma tosiaan.
Jännä, että tuosta yhtälöstä unohtui, että erotessaankin mies on silti isä ja hänelle jää elämänmittainen ilo jälkikasvustaan.
Lapset sitten isoina on ok, mutta itse se rumba tuskin kenestäkään hauskaa. Kauheitahan ne ruuhkavuodet ovat, syövät ihmistä.
Kyllä, nykysuomalainen se ei jaksa enää oikein yhtään mitään.
Vähäisetkin voimat pitäisi mieluummin käyttää oman persseen jumppaamiseen pyöreäksi, instassa pätemiseen ja seksiin. Lapset - liian vaativaa. Joo, älä tee sitten lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ja ne pari muuta ketjua pitäisi ottaa osaksi opetusohjelmaa ala-asteelta lähtien. Pojille ja miehille pitäisi laittaa kansalaisvelvollisuudeksi lukea nämä seksiä halveksivien ja reidet kiinni liimanneiden mammojen valitukset siitä kuinka seksiä "pitäisi harrastaa, vaikka ei yksinkertaisesti halua. Eikä mieskään saa sitten harrastaa sitä enää koskaan."
Jokainen miespuolinen kädellinen olento osaisi sitten vetää oikeat johtopäätökset kun miettii, että pitäisikö mennä tuon naaraan kanssa vaikka naimisiin.
Valitettavasti, kuten muutama on tässäkin ketjussa tunnustanut, ne pihtaritkin tuppaavat alkuvuosina larppaamaan normaalia seksuaalisuutta ja tulevat "aseksuaalikaapista" vasta siinä vaiheessa kun on ukko nalkissa lasten ja talolainan kanssa.
Tiedät varmasti itsekin, että asia ei ole näin. Seksuaalisuutta sääntelee hormonitoiminta, ja siihen vaikuttaa sen lisäksi moni psyykkinen asia kuten väsymys, ahdistus, tyytymättömyys parisuhteeseen jne.
Kyllä minä olin nuorena hyvinkin halukas, mutta enää en ole.
Tiedätkö sinä, oletettavasti aikuinen ihminen, että sinä et ole kaikki ihmiset? Tässäkin ketjussa on ollut kirjoittelijoita, jotka kieltäytyvät seksistä koska se on heidän mielestään huonoa - paitsi että se on ollut aina yhtä huonoa eikä siitä ole koskaan vaivauduttu sanomaan puolisolle. Se sama huono seksi on kelvannut kumppanin sitouttamiseen ja lastentekoon, mutta sen jälkeen meneekin sakset kiinni.
En minä väittänyt etteikö todellistakin halujen muuttumista tapahdu. Mutta on olemassa myös niitä, jotka eivät alunperinkään ole olleet kovin seksuaalisia mutta ovat alkuvuosina suostuneet seksiin koska se ikäänkuin kuuluu asiaan. Tällainen on toisen törkeää huijaamista.
Eipä ole varmasti seksi ainoa asia, mikä helposti muuttuu. Monia asioita tehdään alussa kumppanin miellyttämiseksi, sitten asiat arkipäiväistyvät. Parisuhteen sybmioosivaihe on ohi, ja kumpikin kaipaa myös vaan rauhallista arkista elämää ja esim kotona rauhoittumista ja että saa olla ihan oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on seksiä noin kerran viikossa ja olen silti miettinyt eroa. Olen itse nainen, ja minulle kovin pala tässä on se, että seksimme menee täysin alempilibidoisen miehen tahdilla. Harrastamme silloin, kun hänen sattuu tekemään mieli ja ''joudun'' suostumaan vaikkei itseäni silloin järkyttävästi panettaisikaan. Ei se kaduta, koska saan seksistä myös niin montaa muuta asiaa kuin vain itse genitaalien koskettelun. Pyyteetöntä läsnäoloa, hellyyttä, kosketusta - asioita, joita en saa muista suhteistani ja pidän oleellisena osana parisuhdetta.
Kaipaan tunnetta siitä, että mieheni haluaa minua. Että hän koskisi sillä tavoin ja meillä olisi erotiikkaa arjessamme eikä kädenlämpöisiä pusuja. Halailemme kyllä ja olemme lähekkäin päivittäin, eli sillä tavalla kyllä läheisiä. Kaipaan vain sitä twistiä jota en muualtakaan saa. Torjutuksi tulemiset tuntuvat myös kurjalta. Haluaisin useamman kerran viikossa, mutta en enää tee aloitteita sillä torjutuksi tuleminen sattuu niin paljon. Siinä on itselleni kyse enemmästä kuin vain siitä, että jään ilman seksiä. Itsensä halukkaaksi tuntevana, kauniina omassa kehossa ja haluten toisen jakamattoman huomion, on märkä läntti kasvoille kun toinen ei halua koskea ja olla läsnä kanssani sillä intiimeimmällä tavalla.
Ja toki hänellä on siihen oikeus, ja minä en velvollisuusseksiä halua.
Ymmärrän niin nämä ajatukset. Meillä oli harvimmillaan seksiä vain muutaman kerran vuodessa, nyt on hieman parantunut mutta haluttomat vuodet jätti jälkensä. Ja minä sorruin kyllä puutteessa huolimaan sitä velvollisuusseksiäkin. Lopulta päädyin ihastumaan muihin miehiin ja se heikkous on jäänyt päälle vaikka seksielämämme onkin jonkin verran petraantunut. En pääse yli ajatuksesta, etten ehkä koskaan enää saa kokea tulevani todella halutuksi ja himoituksi. Mutta jotenkin tuntuu tyhmältä lähteäkään tällaisen syyn takia kun on lapsiakin. Tuskin niitä ottajia olisi jonoksi asti nelikymppiselle useamman lapsen yh:lle. Jotenkin elän sellaisessa välitilassa, jossa en pysty enää täysin sitoutumaan omaan suhteeseen ja luopumaan ajatuksesta että joku muu joskus voisi haluta minua, mutta en saa myöskään lähdettyä.
Terapia auttaa itsetunto-ongelmiin! Oikeasti!
Ei se ole mikään itsetunto-ongelma, että haluaa tulla himoituksi parisuhteessaan. Minusta on seksistinen oletus, ettei nainen voi haluta seksiä ihan itsessään, vaan seksin haluamiseen pitää aina muka liittyä jokin itsetunto-ongelma ja kunhan itsetunto on kunnossa niin puolison haluttomuus ei haittaa enää yhtään.
Näitä on turha yleistää, naiset sitä ja miehet tätä. Pitkälti on yksilöllistä, miten asiat ovat.
Itselleni ainakin seksi on todella vähäinen osa parisuhdetta, voisin elää ilmankin tai hyvin vähällä. Läheisyyttä kaipaan kyllä, mutta pääsääntöisesti iljettää, jos läheisyyden oletetaan heti johtavan muuhunkin, eli jos miehellä alkaa siitä heti jöpöttää, niin se on inhottavaa.
Aivan totta, en tarkoittanutkaan yleistää. Mutta olen törmännyt jopa parisuhdeterapia-ammattilaisten tasolta oletukseen, että naisen seksihalut ovat jotenkin vähemmän aitoja kuin miehen ja naisen seksintarve on pohjimmiltaan pelkkää huonoa itsetuntoa. Vaikka korostin kommentissani halutuksi tulemisen toivetta, niin itsetunnosta siinä ei ole kyse, vaan ikävästä sellaiseen molemminpuoliseen himoitsemiseen ja sen tunteen vallassa harrastettuun kiihkeään seksiin. Sitä ei nykyinen liittoni pysty tarjoamaan. Joku muu ehkä pystyisi, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ja ne pari muuta ketjua pitäisi ottaa osaksi opetusohjelmaa ala-asteelta lähtien. Pojille ja miehille pitäisi laittaa kansalaisvelvollisuudeksi lukea nämä seksiä halveksivien ja reidet kiinni liimanneiden mammojen valitukset siitä kuinka seksiä "pitäisi harrastaa, vaikka ei yksinkertaisesti halua. Eikä mieskään saa sitten harrastaa sitä enää koskaan."
Jokainen miespuolinen kädellinen olento osaisi sitten vetää oikeat johtopäätökset kun miettii, että pitäisikö mennä tuon naaraan kanssa vaikka naimisiin.
Valitettavasti, kuten muutama on tässäkin ketjussa tunnustanut, ne pihtaritkin tuppaavat alkuvuosina larppaamaan normaalia seksuaalisuutta ja tulevat "aseksuaalikaapista" vasta siinä vaiheessa kun on ukko nalkissa lasten ja talolainan kanssa.
Tiedät varmasti itsekin, että asia ei ole näin. Seksuaalisuutta sääntelee hormonitoiminta, ja siihen vaikuttaa sen lisäksi moni psyykkinen asia kuten väsymys, ahdistus, tyytymättömyys parisuhteeseen jne.
Kyllä minä olin nuorena hyvinkin halukas, mutta enää en ole.
Tiedätkö sinä, oletettavasti aikuinen ihminen, että sinä et ole kaikki ihmiset? Tässäkin ketjussa on ollut kirjoittelijoita, jotka kieltäytyvät seksistä koska se on heidän mielestään huonoa - paitsi että se on ollut aina yhtä huonoa eikä siitä ole koskaan vaivauduttu sanomaan puolisolle. Se sama huono seksi on kelvannut kumppanin sitouttamiseen ja lastentekoon, mutta sen jälkeen meneekin sakset kiinni.
En minä väittänyt etteikö todellistakin halujen muuttumista tapahdu. Mutta on olemassa myös niitä, jotka eivät alunperinkään ole olleet kovin seksuaalisia mutta ovat alkuvuosina suostuneet seksiin koska se ikäänkuin kuuluu asiaan. Tällainen on toisen törkeää huijaamista.
Se ei ole mitään tietoista puolison sitouttamista, eikä huijaamista. Rakastuessaan ihminen on innoissaan rakkauden kohteesta ja kaipaa tämän kosketusta 24/7 ja siinä huumassa seksikin innostaa vaikka kuinka paljon. Kun siitä huumasta palataan arkisempaan olotilaan, seksiviettikin palautuu tavalliseksi. Tämä voi tuoda mukanaan aika ikäviä yllätyksiä.
-eri
Naiset, tiesittekö, että miesten muistisairaus oirehtii juuri seksin alueella vuosia ennen kuin muistisairaus todella ilmenee? Lukekaa uusin tutkimus esim. Itä-Suomen yliopiston sivuilta.
Muualtakin tietoa löytyy, kun etsii… ja eräs oire miehillä pornoriippuvuus, joka pilaa psyykeen, mies kykenemätön parisuhdeseksiin, koska tunne-elämä sekaisin pornon vuoksi jne. jne.
Lukekaa, etsikää tietoa, älkää alistuko naiset huonoon seksielämään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ja ne pari muuta ketjua pitäisi ottaa osaksi opetusohjelmaa ala-asteelta lähtien. Pojille ja miehille pitäisi laittaa kansalaisvelvollisuudeksi lukea nämä seksiä halveksivien ja reidet kiinni liimanneiden mammojen valitukset siitä kuinka seksiä "pitäisi harrastaa, vaikka ei yksinkertaisesti halua. Eikä mieskään saa sitten harrastaa sitä enää koskaan."
Jokainen miespuolinen kädellinen olento osaisi sitten vetää oikeat johtopäätökset kun miettii, että pitäisikö mennä tuon naaraan kanssa vaikka naimisiin.
Valitettavasti, kuten muutama on tässäkin ketjussa tunnustanut, ne pihtaritkin tuppaavat alkuvuosina larppaamaan normaalia seksuaalisuutta ja tulevat "aseksuaalikaapista" vasta siinä vaiheessa kun on ukko nalkissa lasten ja talolainan kanssa.
Tiedät varmasti itsekin, että asia ei ole näin. Seksuaalisuutta sääntelee hormonitoiminta, ja siihen vaikuttaa sen lisäksi moni psyykkinen asia kuten väsymys, ahdistus, tyytymättömyys parisuhteeseen jne.
Kyllä minä olin nuorena hyvinkin halukas, mutta enää en ole.
Tiedätkö sinä, oletettavasti aikuinen ihminen, että sinä et ole kaikki ihmiset? Tässäkin ketjussa on ollut kirjoittelijoita, jotka kieltäytyvät seksistä koska se on heidän mielestään huonoa - paitsi että se on ollut aina yhtä huonoa eikä siitä ole koskaan vaivauduttu sanomaan puolisolle. Se sama huono seksi on kelvannut kumppanin sitouttamiseen ja lastentekoon, mutta sen jälkeen meneekin sakset kiinni.
En minä väittänyt etteikö todellistakin halujen muuttumista tapahdu. Mutta on olemassa myös niitä, jotka eivät alunperinkään ole olleet kovin seksuaalisia mutta ovat alkuvuosina suostuneet seksiin koska se ikäänkuin kuuluu asiaan. Tällainen on toisen törkeää huijaamista.
Se ei ole mitään tietoista puolison sitouttamista, eikä huijaamista. Rakastuessaan ihminen on innoissaan rakkauden kohteesta ja kaipaa tämän kosketusta 24/7 ja siinä huumassa seksikin innostaa vaikka kuinka paljon. Kun siitä huumasta palataan arkisempaan olotilaan, seksiviettikin palautuu tavalliseksi. Tämä voi tuoda mukanaan aika ikäviä yllätyksiä.
-eri
Juuri näin, siksi niitä avioliittolupauksia kannattaisi oikeasti miettiä. Hyvinä ja pahoina aikoina luvataan haluta rakastaa. Tietäen, että vuosien varrella voi tulla kaikkea tällaista. On kyllä aika omituista kuvitella, että kaikki jatkuu läpi elämän samanlaisena kuin 2-3-kymppisenä rakastumisen huumassa.
Lasten myötä seksiin tulee, tai ainakin itselleni tuli, toisenlainen vire. Siitä katosi kiireettömyys ja sitä kautta pidemmät hellyydenosoitukset, mielenkiintoiset keskustelut sekä pitkät ja nauttinnolliset hetket. Tilalle tuli puoliväsyneenä tehdyt pikaiset panot lastenohjelmien pyöriessä alakerrassa ja hieman myöhemmin koululaisten ollessa kännyköillä. Pienten lasten kohdalla oli helpompaa löytää aikaa seksille, mutta oma väsymys oli aivan kaameaa. Teinien kanssa on vaikeampaa löytää aikaa ja tilaisuuksia, mutta omat halut ovat tulleet takaisin. Kyllä vaatii aika paljon, että jaksaa ylläpitää seksiä lasten kanssa.
Omat haluni ovat tosiaan vaihdelleen vuosien varrella lähes täydellisestä haluttomuudesta hyvin aktiiviseen aikaan. Se on helpottanut, että olemme puolisoni kanssa onnistuneet ymmärtämään, että se mikä on tällä hetkellä, ei ole pysyvä olotila, vaan asiat muuttuvat. Olemme voineet aina myös keskustella seksistä tai haluttomuudesta.
Ja kaikkein tärkein tukipilari on ollut kyllä miehen tasainen ja varma halu minua kohtaan. Se on ollut kuin järkähtämätön vuori, joka ei ole muuttunut mihinkään. Vaikka omat haluni ovat vaihdelleet, on mieheni kestävä ja kärsivällinen halu minua kohtaan ollut ehkä sitten lopulta se, mikä on muodostanut parisuhteellemme romanttisen pohjan. Meidän parisuhde ei välttämättä niinkään perustu ystävyyteen tai samankaltaisuuteen, vaan seksiin vaikka siinä on välillä ollut pidempiäkin taukoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuoli seksielämä lasten syntymään. Olin totaalisen poikki vuosia. Ainoa mitä halusin oli nukkuminen. Vähistä yöunistani en ollut valmis tinkimään ja muutoin mahdollisuudet seksin harrastamiseen olivat vähissä. Velvollisuudesta kuitenkin suostuin, mutta se näivetti loputkin halut. Aloin tuntea vastenmielisyyttä puolisoani kohtaan, en halunnut häntä enää ollenkaan. Eikä se ollut miehen syy, mutta en voinut itsekään sille mitään. Myös mahdollisuudet harrastaa spontaania seksiä katosivat lasten myötä, sekin varmasti vaikutti.
Kylläpä olet törkeästi käyttäytynyt puolisoasi kohtaan. Toivottavasti et koskaan enää tee mitään tuollaista yhdellekkään miehelle. Täysin anteeksiantamatonta. Sinusta ei ole parisuhteeseen, pysy sinkkuna.
En tee enää mitään tuollaista, koska en voi ikäni puolesta saada enää lapsia, lapseni ovat jo aikuisia. Minulla ja miesystävälläni on oikein toimiva seksielämä. Voimme harrastaa seksiä milloin haluamme ja miten paljon haluamme, enkä joudu tekemään sitä velvollisuudesta muiden velvollisuuksien päälle.
Olen eri, mutta tämähän kuulostaa ihan kuin palstaulien oppikirjasta. Lasten ja sormusten jälkeen nainen alkaa pihtaamaan, lopulta tulee ero ja sitten nainen voimaantuukin ja seuraavalle ukolle taas seksiä riittää. Mutta sille itse valitulle aviomiehelle ja lasten isälle ei voinut antaa, hui kauhistus sentään.
Naisille oppikirjaan varoitus sitten siitä, että on aivan mahdollista ja jopa todennäköistä, että hoidat mahdolliset lapset yksin. Niinhän toki naisia jo nytkin varoitetaan, että tee lapsia vain sen verran, kuin kuvittelet pystyväsi yksin hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuoli seksielämä lasten syntymään. Olin totaalisen poikki vuosia. Ainoa mitä halusin oli nukkuminen. Vähistä yöunistani en ollut valmis tinkimään ja muutoin mahdollisuudet seksin harrastamiseen olivat vähissä. Velvollisuudesta kuitenkin suostuin, mutta se näivetti loputkin halut. Aloin tuntea vastenmielisyyttä puolisoani kohtaan, en halunnut häntä enää ollenkaan. Eikä se ollut miehen syy, mutta en voinut itsekään sille mitään. Myös mahdollisuudet harrastaa spontaania seksiä katosivat lasten myötä, sekin varmasti vaikutti.
Kylläpä olet törkeästi käyttäytynyt puolisoasi kohtaan. Toivottavasti et koskaan enää tee mitään tuollaista yhdellekkään miehelle. Täysin anteeksiantamatonta. Sinusta ei ole parisuhteeseen, pysy sinkkuna.
En tee enää mitään tuollaista, koska en voi ikäni puolesta saada enää lapsia, lapseni ovat jo aikuisia. Minulla ja miesystävälläni on oikein toimiva seksielämä. Voimme harrastaa seksiä milloin haluamme ja miten paljon haluamme, enkä joudu tekemään sitä velvollisuudesta muiden velvollisuuksien päälle.
Olen eri, mutta tämähän kuulostaa ihan kuin palstaulien oppikirjasta. Lasten ja sormusten jälkeen nainen alkaa pihtaamaan, lopulta tulee ero ja sitten nainen voimaantuukin ja seuraavalle ukolle taas seksiä riittää. Mutta sille itse valitulle aviomiehelle ja lasten isälle ei voinut antaa, hui kauhistus sentään.
Naisille oppikirjaan varoitus sitten siitä, että on aivan mahdollista ja jopa todennäköistä, että hoidat mahdolliset lapset yksin. Niinhän toki naisia jo nytkin varoitetaan, että tee lapsia vain sen verran, kuin kuvittelet pystyväsi yksin hoitamaan.
Siis oppikirjoissahan pitäisi olla varoitus lisääntymästä enää lainkaan tähän kuormittuneeseen maailmaan. Siksi uskonkin vakaasti, että seuraava evoluution askel on libidoton androgyyni. Loppuu tämän seksivouhotus samoin kuin sukupuolihössötys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ja ne pari muuta ketjua pitäisi ottaa osaksi opetusohjelmaa ala-asteelta lähtien. Pojille ja miehille pitäisi laittaa kansalaisvelvollisuudeksi lukea nämä seksiä halveksivien ja reidet kiinni liimanneiden mammojen valitukset siitä kuinka seksiä "pitäisi harrastaa, vaikka ei yksinkertaisesti halua. Eikä mieskään saa sitten harrastaa sitä enää koskaan."
Jokainen miespuolinen kädellinen olento osaisi sitten vetää oikeat johtopäätökset kun miettii, että pitäisikö mennä tuon naaraan kanssa vaikka naimisiin.
Valitettavasti, kuten muutama on tässäkin ketjussa tunnustanut, ne pihtaritkin tuppaavat alkuvuosina larppaamaan normaalia seksuaalisuutta ja tulevat "aseksuaalikaapista" vasta siinä vaiheessa kun on ukko nalkissa lasten ja talolainan kanssa.
Tiedät varmasti itsekin, että asia ei ole näin. Seksuaalisuutta sääntelee hormonitoiminta, ja siihen vaikuttaa sen lisäksi moni psyykkinen asia kuten väsymys, ahdistus, tyytymättömyys parisuhteeseen jne.
Kyllä minä olin nuorena hyvinkin halukas, mutta enää en ole.
Tiedätkö sinä, oletettavasti aikuinen ihminen, että sinä et ole kaikki ihmiset? Tässäkin ketjussa on ollut kirjoittelijoita, jotka kieltäytyvät seksistä koska se on heidän mielestään huonoa - paitsi että se on ollut aina yhtä huonoa eikä siitä ole koskaan vaivauduttu sanomaan puolisolle. Se sama huono seksi on kelvannut kumppanin sitouttamiseen ja lastentekoon, mutta sen jälkeen meneekin sakset kiinni.
En minä väittänyt etteikö todellistakin halujen muuttumista tapahdu. Mutta on olemassa myös niitä, jotka eivät alunperinkään ole olleet kovin seksuaalisia mutta ovat alkuvuosina suostuneet seksiin koska se ikäänkuin kuuluu asiaan. Tällainen on toisen törkeää huijaamista.
Eipä ole varmasti seksi ainoa asia, mikä helposti muuttuu. Monia asioita tehdään alussa kumppanin miellyttämiseksi, sitten asiat arkipäiväistyvät. Parisuhteen sybmioosivaihe on ohi, ja kumpikin kaipaa myös vaan rauhallista arkista elämää ja esim kotona rauhoittumista ja että saa olla ihan oma itsensä.
Miksi useammassa kommentissa maalaillaan kuvaa molemminpuolisesta, harmonisesta siirtymisestä seesteiseen tasaantumisvaiheeseen jossa seksi ei enää ole kummallekaan niin tärkeää, kun ketjun aiheena on kuitenkin parit joissa vain toinen on haluton ja se on pareille lähes eron partaalle ajava ongelma? Jos kumpikaan ei enää halua kuin satunnaisesti pitää kädestä, niin silloinhan ei mitään ongelmaa ole. Kyllä sitä saa täysin seksittömässäkin suhteessa olla jos se molemmille sopii. Ongelma on vasta siinä vaiheessa, kun se nimenomaan ei ole toiselle yhtään ok.
Kyllä yksi libidon tappaja on ylipaino. Enkä tarkoita puolison ylipainoa vaan omaa. Lihavuus saa hormonitoiminnan sekaisin. Matala-asteinen tulehdus jyllää ja hormonitoiminta hiipuu. Keho ajaa itsensä hätätilaan. Ainakin miehille voin suositella kuntosalia ja unohtakaa kasvissyönti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuoli seksielämä lasten syntymään. Olin totaalisen poikki vuosia. Ainoa mitä halusin oli nukkuminen. Vähistä yöunistani en ollut valmis tinkimään ja muutoin mahdollisuudet seksin harrastamiseen olivat vähissä. Velvollisuudesta kuitenkin suostuin, mutta se näivetti loputkin halut. Aloin tuntea vastenmielisyyttä puolisoani kohtaan, en halunnut häntä enää ollenkaan. Eikä se ollut miehen syy, mutta en voinut itsekään sille mitään. Myös mahdollisuudet harrastaa spontaania seksiä katosivat lasten myötä, sekin varmasti vaikutti.
Tämä viesti pitäisi näyttää jokaiselle nuorelle miehelle, joka mahdollisesti harkitsee jälkipolvea. Osaa sitten varautua pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen.
Kyllä. Saatesanoilla, miten voit välttää tämänkaltaisen tilanteen:
Älä jätä puolisoasi selviytymään yksin kaikesta lapsiin liittyvästä ( mm. yöheräily).
Ei, vaan älä tee lapsia, jos et ole valmis olemaan ilman seksiä pari kolme vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuoli seksielämä lasten syntymään. Olin totaalisen poikki vuosia. Ainoa mitä halusin oli nukkuminen. Vähistä yöunistani en ollut valmis tinkimään ja muutoin mahdollisuudet seksin harrastamiseen olivat vähissä. Velvollisuudesta kuitenkin suostuin, mutta se näivetti loputkin halut. Aloin tuntea vastenmielisyyttä puolisoani kohtaan, en halunnut häntä enää ollenkaan. Eikä se ollut miehen syy, mutta en voinut itsekään sille mitään. Myös mahdollisuudet harrastaa spontaania seksiä katosivat lasten myötä, sekin varmasti vaikutti.
Kylläpä olet törkeästi käyttäytynyt puolisoasi kohtaan. Toivottavasti et koskaan enää tee mitään tuollaista yhdellekkään miehelle. Täysin anteeksiantamatonta. Sinusta ei ole parisuhteeseen, pysy sinkkuna.
En tee enää mitään tuollaista, koska en voi ikäni puolesta saada enää lapsia, lapseni ovat jo aikuisia. Minulla ja miesystävälläni on oikein toimiva seksielämä. Voimme harrastaa seksiä milloin haluamme ja miten paljon haluamme, enkä joudu tekemään sitä velvollisuudesta muiden velvollisuuksien päälle.
Olen eri, mutta tämähän kuulostaa ihan kuin palstaulien oppikirjasta. Lasten ja sormusten jälkeen nainen alkaa pihtaamaan, lopulta tulee ero ja sitten nainen voimaantuukin ja seuraavalle ukolle taas seksiä riittää. Mutta sille itse valitulle aviomiehelle ja lasten isälle ei voinut antaa, hui kauhistus sentään.
Naisille oppikirjaan varoitus sitten siitä, että on aivan mahdollista ja jopa todennäköistä, että hoidat mahdolliset lapset yksin. Niinhän toki naisia jo nytkin varoitetaan, että tee lapsia vain sen verran, kuin kuvittelet pystyväsi yksin hoitamaan.
Siis oppikirjoissahan pitäisi olla varoitus lisääntymästä enää lainkaan tähän kuormittuneeseen maailmaan. Siksi uskonkin vakaasti, että seuraava evoluution askel on libidoton androgyyni. Loppuu tämän seksivouhotus samoin kuin sukupuolihössötys.
Tämä❣️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa, miten teillä jotka kavahdatte miellyttämiseksiä on aikanaan hoidettu lastenhankinta. Onko niin, että silloin on kuitenkin harrastettu seksiä sillä siunaamalla kun kalenteri ja ovistikut käskee, oli himoja tai ei? Ja jos on, niin miksei tämä sama suhde seksiin onnistu nyt? Miksi seksi ilman himoa on okei silloin kun te saavutatte sillä jotain, mutta ei silloin kun se ainoa saavutus on kumppanin mielihyvä? Miksei kumppanin mielihyvä ole minkään arvoinen motivaatio?
Seksiä ei harrasteta mielihyvän vuoksi. Miehistä voi tuntua siltä koska te saatte aina. Joka helvetin kerta homma loppuu siihen että te laukeatte.
Nainen? Nainen jää ihmettelemään alapää limassa että siinäkö se taas oli.
Miksi te olette lähteneet parisuhteeseen jossa seksi on tuollaista? Miksi se seksi on kelvannut tapailuaikana ja lapsia tehdessä muttei kelpaa enää sen jälkeen? Yajuatko että tuollainen vedätys on kumppania kohtaan julmaa. Vai olethan kertonut etukäteen, että seksi on muuten ihan p*skaa ja tulee loppumaan kun lapset on tehty?
Meillä ainakin seksi (ja kaikki muukin) oli ihan erilaista alkuaikoina. Se on tietysti luonnollista ja mä hyväksyn sen mutta mies ei. Mankuu kun ei ole enää niin paljon seksiä ja mä en halua, mutta ei tee mitään sen eteen että olisi haluttava, tuijottaa vaan puhelinta kuola poskella, sitten pitäisi vaan yhtäkkiä haluta. On tästä puhuttukin kymmeniä kertoja mutta mikään ei muutu. Olen varmaankin vedättänyt miestäni sitten kun ei haluta enää, mutta en minäkään tuollaiselle sanonut tahdon.
Kokemuksesta voin sanoa, että suurin osa vähäseksisistä parisuhteista (joissa nainen on kiinnostunut seksistä esimerkiksi vain ovulaation aikaan) johtuu juuri siitä, että MIEHEN todellinen HALU rakastella naisen kanssa on kadonnut.
Miehellä täytyy olla aitoa halua - ei seksiin, vaan rakasteluun naisen kanssa. Halua siihen, että kipinä pysyy yllä. Halua siihen, että on itse ulkoisesti ja sisäisesti miellyttävä: pitää itsensä ulkoisesti siistinä ja käyttäytyy ystävällisesti ja rakastavasti naista kohtaan. Koskettaa. Ja tietenkin miehellä pitää olla halua siihen, että saa joka kerta rakasteltaessa naisensa tuntemaan - ei tietenkään joka kerta mitään multiorgasmien räjähtelevää ilotulitusta, mutta ainakin joka kerta itsensä rakastetuksi, hyväksytyksi, halutuksi ja - tyydytetyksi.
Englannissa on loistava termipari: "orgasm gap" ja "pleasure gap". Eli miehen pitää ylittää nämä kaksi kuilua: naisen pitää saada orgasmi - jos ei joka kerta, niin ainakin lähes poikkeuksetta. Lisäksi miehen pitää tajuta antaa ENEMMÄN nautintoa kuin itse saa - ja nimen omaan sellaista nautintoa, jota juuri tämä nainen toivoo ja haluaa (eikä tehdä itse mitään oletuksia).
Jos mies panostaa seksiin, parisuhteen laatuun ja myös itseensä, on mitä todennäköisintä, että parisuhteen seksielämä säilyy vireänä.
Väitän, että suurempi osa "haluttomista" naisista ei olekaan lainkaan haluttomia, vaan vain huonossa (tai enintään "ihan OK" parisuhteessa). Osa haluttomista naisista voi "palautua" siihen halukkuuden tilaan, joka juuri hänelle olisi mahdollista ja jopa luontaista, jos vain kumppani, mies, olisi aidosti halukas rakastelemaan naisen kanssa (eikä vain suorittamaan seksiä).
Eli miehen pitää tehdä ihan kaikkensa ja naisen ei tarvitse tehdä mitään? Ei ihmekkään, että niin moni viihtyy nykyään sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Ero voi tulla vaikka olisi runsaasti hyvää s:ä, joillekin ei sekään riitä. Normaalissa parisuhteessa halutaan läheisyyttä ja s;ä, jos nainen ei enää halua niin voi mennä peilin eteen katsomaan syytä eroon. Miksi miehen pitäisi tyytyä siihen, ettei naista oikein enää kiinnosta koko s:i....miestä ei kiinnosta tuollainen lahna, onko yllätys?
Ja tuollaiset kaljamaha, kaljut ruttunaama pikanussija pornoadfiktit runkkarit voi myös mennä peilin eteen… runkkaamaan. Ei teistä ole oikeasti naista rakastelemaan, pikaruikut velttomunat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuoli seksielämä lasten syntymään. Olin totaalisen poikki vuosia. Ainoa mitä halusin oli nukkuminen. Vähistä yöunistani en ollut valmis tinkimään ja muutoin mahdollisuudet seksin harrastamiseen olivat vähissä. Velvollisuudesta kuitenkin suostuin, mutta se näivetti loputkin halut. Aloin tuntea vastenmielisyyttä puolisoani kohtaan, en halunnut häntä enää ollenkaan. Eikä se ollut miehen syy, mutta en voinut itsekään sille mitään. Myös mahdollisuudet harrastaa spontaania seksiä katosivat lasten myötä, sekin varmasti vaikutti.
Tämä viesti pitäisi näyttää jokaiselle nuorelle miehelle, joka mahdollisesti harkitsee jälkipolvea. Osaa sitten varautua pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen.
Kyllä. Saatesanoilla, miten voit välttää tämänkaltaisen tilanteen:
Älä jätä puolisoasi selviytymään yksin kaikesta lapsiin liittyvästä ( mm. yöheräily).Niin, tai ei suostu niihin lapsiin lainkaan. Aika useinhan se on nainen joka niitä enemmän hinkuu. Tosi hyvä diili miehelle, että pitkään kinuttuihin lapsiin suostuminen lopettaa seksin ja parisuhteen, muija lähtee jakelemaan uudelle ukolle ja vanhalle jää vain elarit ja oma käsi. Ja täällä ihmetellään miksei miehet halua lapsia??? Onpa kumma tosiaan.
Jännä, että tuosta yhtälöstä unohtui, että erotessaankin mies on silti isä ja hänelle jää elämänmittainen ilo jälkikasvustaan.
Lapset sitten isoina on ok, mutta itse se rumba tuskin kenestäkään hauskaa. Kauheitahan ne ruuhkavuodet ovat, syövät ihmistä.
Mutta ihan pakko sitten kuitenkin lisääntyä?
Näitä on turha yleistää, naiset sitä ja miehet tätä. Pitkälti on yksilöllistä, miten asiat ovat.
Itselleni ainakin seksi on todella vähäinen osa parisuhdetta, voisin elää ilmankin tai hyvin vähällä. Läheisyyttä kaipaan kyllä, mutta pääsääntöisesti iljettää, jos läheisyyden oletetaan heti johtavan muuhunkin, eli jos miehellä alkaa siitä heti jöpöttää, niin se on inhottavaa.