Ero seksin takia!
Ei voi olla totta! Mies täräytti kunnon lauantaipommin pikkupäissään! Sanoi että laitetaan lusikat jakoon ja syy se ettei ole riittävästi seksiä! Toki tiedän että mies haluaa enemmän kuin minä ja tunnustan etten oikeastaan välitä enää koko seksistä, mutta kyllä minä ukolle olen yrittänyt välillä antaa vaikka homma maistuu puulle.
Voiko jollekin oikeasti seksi olla niin määräävässä asemassa parisuhteessa että se antaa syyn erota?? Meillä on oikeasti mielestäni hyvä parisuhde, eikä taloudellisestikkaan mene huonosti. Nämä ei tunnu vaikuttavan yhtään mitään jos ei pääse viikottain panemaan.
Kommentit (1009)
Jos on oma pippeli noin tärkeä ja pitää mennä pippelin näyttämään suuntaan niin anna mennä vaan 😂 Sori mutta mua naurattaa noi miehet ja naiset (aikuiset) jotka juoksee alapäänsä perässä mutta kai niitä hormoneita on vaikeaa vastustaa.
Ei kannata ottaa vastuuta muista aikuisista kuin itsestäsi, anna sen koiran karata vaan ja elä omaa elämääsi.
Unelman toteutumattomuuden surun läpikäynnin jälkeen tulee taas parempia aikoja. Tsemppiä ❤❤❤❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se seksi ei tosiaan ole tärkeää, niin miksi ei sitten anneta käydä vieraissa ihan luvalla, kun eihän se seksi merkitse mitään?
Tätä minä olen joka kerta näissä keskusteluissa ihmetellyt ja koskaan en ole järkevää vastausta saanut. Jos ei seksi ole haluttomalle tärkeää, niin miksi kumppanin seksuaalisuuden alistaminen oman määräysvallan alle on kuitenkin niin hemmetin tärkeää ettei siitä sovi edes neuvotella?
Samaa voisi kysyä silloin, kun mies ei halua rakastella kunnolla vaan harrastaa vain pisto ja ravistus -seksiä? Silloin olisi vain oikeus ja kohtuus, että vaimo käy hakemassa orgasminsa muualta.
Hakekoot vaikka molemmat muualta josbei keskenään kiinnosta. Henkilökohtaisesti en kyllä tajua miksi tuollaisessa suhteessa edes ollaan. Minun kysymykseni kohdistui niihin, joiden mielestä seksittömyys on riittämätön syy eroon koska seksin ei pitäisi olla edes tärkeää.
Pitääkö sellainen mies seksiä tärkeänä, joka hakee siitä pelkästään omaa tyydytystään?
Pitää kysyä siltä mieheltä itseltään? Ei kenelläkään ole oikeutta ulkopuolelta tulla määrittelemään, mikä on tai saa olla toiselle ihmiselle tärkeää.
Mutta seksin pitää olla elämän tärkein asia tai on epänormaali ja terapian tarpeessa.
Yleistys, mutta tällainen käsitys nykyajan yliseksualisoituneesta mediasta tulee. Terapiaan vain, jos et halua seksiä yhtä paljon kuin kumppanisi - vaikka tuo kumppani olisi millainen seksiaddikti.
Ei se mikään yleistys ole vaan ketjun väsynein olkinukke. Seksin ei tarvitse olla elämän tärkein asia, harvemmin se on elämän tärkein asia edes sille parisuhteen halukkaammalle osapuolelle. Tämä on kerrottu täällä jo monet kerrat. Ja pienet erot halukkuudessa on ihan helposti yhteensovitettavissa. Mutta silloin kun toinen haluaa pari kertaa vuodessa ja toinen pari kertaa viikossa, niin suhteessa on ongelma. Seksiaddiktit on niitä joiden on pakko saada monta kertaa päivässä. Se, että väsyy ja masentuu jatkuviin torjuntoihin ei ole seksiaddiktiota vaan normaali reaktio ihmisessä joka toivoo parisuhteelta molemminpuolista eroottista rakkautta. Toki ei se harvemmin haluaminenkaan varsinaisesti epänormaalia ole. Mutta jos halut on niin epäsuhdassa että toinen tai molemmat on jatkuvasti onnettomia, niin ei siinä ole oikein vaihtoehtoja kuin terapia, avoin suhde tai ero.
Tuo pari kertaa vuodessa toistuu viesteissä usein. Haluaisin tietää, kuinka monella tyytymättömällä on oikeasti tuollainen tilanne. Itse kuulen välillä kuittailua pihtaamisesta suhteessa, jossa kuitenkin on seksiä 1-2 kertaa viikossa. Että aika eri asioista täällä nyt keskustellaan, eipä ihme että riidaksi menee.
No mulla ainakin oli. Tuli ihan hirveä ahdistus, että tällaistako se on sitten elämän ja parisuhteen loppuun asti. No onneksi päätin kuitenkin erota enkä ole katunut.
Ymmärrän hyvin, että tuollainen tilanne on kestämätön.
Ymmärtääköhän kukaan, ettei ole herkkua myöskään tämä, että jatkuvasti saa tuntea lyövänsä toista laimin ja olevansa pihtari, vaikka seksiä kuitenkin on ihan säännöllisesti - ja ymmärtääkseni keskimääräiseen nähden ihan ”normaalisti”?
Vierailija kirjoitti:
Ero seksin takia!.
Ei mikään ihme. Moni parisuhdekin solmitaan seksin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se seksi ei tosiaan ole tärkeää, niin miksi ei sitten anneta käydä vieraissa ihan luvalla, kun eihän se seksi merkitse mitään?
Tätä minä olen joka kerta näissä keskusteluissa ihmetellyt ja koskaan en ole järkevää vastausta saanut. Jos ei seksi ole haluttomalle tärkeää, niin miksi kumppanin seksuaalisuuden alistaminen oman määräysvallan alle on kuitenkin niin hemmetin tärkeää ettei siitä sovi edes neuvotella?
Samaa voisi kysyä silloin, kun mies ei halua rakastella kunnolla vaan harrastaa vain pisto ja ravistus -seksiä? Silloin olisi vain oikeus ja kohtuus, että vaimo käy hakemassa orgasminsa muualta.
Hakekoot vaikka molemmat muualta josbei keskenään kiinnosta. Henkilökohtaisesti en kyllä tajua miksi tuollaisessa suhteessa edes ollaan. Minun kysymykseni kohdistui niihin, joiden mielestä seksittömyys on riittämätön syy eroon koska seksin ei pitäisi olla edes tärkeää.
Pitääkö sellainen mies seksiä tärkeänä, joka hakee siitä pelkästään omaa tyydytystään?
Pitää kysyä siltä mieheltä itseltään? Ei kenelläkään ole oikeutta ulkopuolelta tulla määrittelemään, mikä on tai saa olla toiselle ihmiselle tärkeää.
Mutta seksin pitää olla elämän tärkein asia tai on epänormaali ja terapian tarpeessa.
Yleistys, mutta tällainen käsitys nykyajan yliseksualisoituneesta mediasta tulee. Terapiaan vain, jos et halua seksiä yhtä paljon kuin kumppanisi - vaikka tuo kumppani olisi millainen seksiaddikti.
Ei se mikään yleistys ole vaan ketjun väsynein olkinukke. Seksin ei tarvitse olla elämän tärkein asia, harvemmin se on elämän tärkein asia edes sille parisuhteen halukkaammalle osapuolelle. Tämä on kerrottu täällä jo monet kerrat. Ja pienet erot halukkuudessa on ihan helposti yhteensovitettavissa. Mutta silloin kun toinen haluaa pari kertaa vuodessa ja toinen pari kertaa viikossa, niin suhteessa on ongelma. Seksiaddiktit on niitä joiden on pakko saada monta kertaa päivässä. Se, että väsyy ja masentuu jatkuviin torjuntoihin ei ole seksiaddiktiota vaan normaali reaktio ihmisessä joka toivoo parisuhteelta molemminpuolista eroottista rakkautta. Toki ei se harvemmin haluaminenkaan varsinaisesti epänormaalia ole. Mutta jos halut on niin epäsuhdassa että toinen tai molemmat on jatkuvasti onnettomia, niin ei siinä ole oikein vaihtoehtoja kuin terapia, avoin suhde tai ero.
Tuo pari kertaa vuodessa toistuu viesteissä usein. Haluaisin tietää, kuinka monella tyytymättömällä on oikeasti tuollainen tilanne. Itse kuulen välillä kuittailua pihtaamisesta suhteessa, jossa kuitenkin on seksiä 1-2 kertaa viikossa. Että aika eri asioista täällä nyt keskustellaan, eipä ihme että riidaksi menee.
Minulla oli, avioliiton viimeiset 3-5 vuotta. Sitä ennen mentiin kerran/kk tahtia, paitsi että jos niinä päivinä kun vaimoa kenties, ehkä olisi haluttanut, oli riitaa/en ollut siivonnut riittävän hyvin/whatever niin silloin ei ollut seksiä, vaan siirtyi taas kuukaudella jne...Viimeinen reilu vuosi meni niin että rouva ilmoitti että mitä vähemmän, sen parempi. Ymmärrän puhetta, joten seksiä ei ollut. Liitto päättyi eroon, aviovuosia kertyi yli viisitoista, ja yhteisiä vuosia lähes 25.
Vierailija kirjoitti:
Jos on oma pippeli noin tärkeä ja pitää mennä pippelin näyttämään suuntaan niin anna mennä vaan 😂 Sori mutta mua naurattaa noi miehet ja naiset (aikuiset) jotka juoksee alapäänsä perässä mutta kai niitä hormoneita on vaikeaa vastustaa.
Ei kannata ottaa vastuuta muista aikuisista kuin itsestäsi, anna sen koiran karata vaan ja elä omaa elämääsi.
Unelman toteutumattomuuden surun läpikäynnin jälkeen tulee taas parempia aikoja. Tsemppiä ❤❤❤❤
Sorry, mutta vaikutat miellyttävälle puolisolle.
Vierailija kirjoitti:
Jos on oma pippeli noin tärkeä ja pitää mennä pippelin näyttämään suuntaan niin anna mennä vaan 😂 Sori mutta mua naurattaa noi miehet ja naiset (aikuiset) jotka juoksee alapäänsä perässä mutta kai niitä hormoneita on vaikeaa vastustaa.
Ei kannata ottaa vastuuta muista aikuisista kuin itsestäsi, anna sen koiran karata vaan ja elä omaa elämääsi.
Unelman toteutumattomuuden surun läpikäynnin jälkeen tulee taas parempia aikoja. Tsemppiä ❤❤❤❤
En tajua yhtään sua. Seksi on sulle paha asia vai? Minkä ihmeen takia pitäisi vastustaa halujaan parisuhteessa? Jos on ihan erilaiset halut niin ero!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se seksi ei tosiaan ole tärkeää, niin miksi ei sitten anneta käydä vieraissa ihan luvalla, kun eihän se seksi merkitse mitään?
Tätä minä olen joka kerta näissä keskusteluissa ihmetellyt ja koskaan en ole järkevää vastausta saanut. Jos ei seksi ole haluttomalle tärkeää, niin miksi kumppanin seksuaalisuuden alistaminen oman määräysvallan alle on kuitenkin niin hemmetin tärkeää ettei siitä sovi edes neuvotella?
Samaa voisi kysyä silloin, kun mies ei halua rakastella kunnolla vaan harrastaa vain pisto ja ravistus -seksiä? Silloin olisi vain oikeus ja kohtuus, että vaimo käy hakemassa orgasminsa muualta.
Hakekoot vaikka molemmat muualta josbei keskenään kiinnosta. Henkilökohtaisesti en kyllä tajua miksi tuollaisessa suhteessa edes ollaan. Minun kysymykseni kohdistui niihin, joiden mielestä seksittömyys on riittämätön syy eroon koska seksin ei pitäisi olla edes tärkeää.
Pitääkö sellainen mies seksiä tärkeänä, joka hakee siitä pelkästään omaa tyydytystään?
Pitää kysyä siltä mieheltä itseltään? Ei kenelläkään ole oikeutta ulkopuolelta tulla määrittelemään, mikä on tai saa olla toiselle ihmiselle tärkeää.
Mutta seksin pitää olla elämän tärkein asia tai on epänormaali ja terapian tarpeessa.
Yleistys, mutta tällainen käsitys nykyajan yliseksualisoituneesta mediasta tulee. Terapiaan vain, jos et halua seksiä yhtä paljon kuin kumppanisi - vaikka tuo kumppani olisi millainen seksiaddikti.
Ei se mikään yleistys ole vaan ketjun väsynein olkinukke. Seksin ei tarvitse olla elämän tärkein asia, harvemmin se on elämän tärkein asia edes sille parisuhteen halukkaammalle osapuolelle. Tämä on kerrottu täällä jo monet kerrat. Ja pienet erot halukkuudessa on ihan helposti yhteensovitettavissa. Mutta silloin kun toinen haluaa pari kertaa vuodessa ja toinen pari kertaa viikossa, niin suhteessa on ongelma. Seksiaddiktit on niitä joiden on pakko saada monta kertaa päivässä. Se, että väsyy ja masentuu jatkuviin torjuntoihin ei ole seksiaddiktiota vaan normaali reaktio ihmisessä joka toivoo parisuhteelta molemminpuolista eroottista rakkautta. Toki ei se harvemmin haluaminenkaan varsinaisesti epänormaalia ole. Mutta jos halut on niin epäsuhdassa että toinen tai molemmat on jatkuvasti onnettomia, niin ei siinä ole oikein vaihtoehtoja kuin terapia, avoin suhde tai ero.
Tuo pari kertaa vuodessa toistuu viesteissä usein. Haluaisin tietää, kuinka monella tyytymättömällä on oikeasti tuollainen tilanne. Itse kuulen välillä kuittailua pihtaamisesta suhteessa, jossa kuitenkin on seksiä 1-2 kertaa viikossa. Että aika eri asioista täällä nyt keskustellaan, eipä ihme että riidaksi menee.
Minulla oli, avioliiton viimeiset 3-5 vuotta. Sitä ennen mentiin kerran/kk tahtia, paitsi että jos niinä päivinä kun vaimoa kenties, ehkä olisi haluttanut, oli riitaa/en ollut siivonnut riittävän hyvin/whatever niin silloin ei ollut seksiä, vaan siirtyi taas kuukaudella jne...Viimeinen reilu vuosi meni niin että rouva ilmoitti että mitä vähemmän, sen parempi. Ymmärrän puhetta, joten seksiä ei ollut. Liitto päättyi eroon, aviovuosia kertyi yli viisitoista, ja yhteisiä vuosia lähes 25.
Ymmärrän tuon, enkä usko että kovinkaan moni ihmettelee, että ero tuli.
Mitenkäs on, onko tilanne sama silloin, kun kumppani haluaisi joka päivä tai vähintään joka toinen, ja toiselle riittäisi 1-2 kertaa viikossa. Onko vika taas vähemmän haluavassa ja hänen syytä hakeutua terapiaan?
Onko sun mies kattonut pornoa? Multa menisi halut siitä. Ymmärrän sua.
Ottakaa selville toistenne seksuaaliset tarpeet, halut ja aktiivisuus ennen sitoutumista.
Itse naisena lähdin avoliitosta kun seksittömyyttä oli jatkunut 2v. Toiste en tee sitä virhettä että sitoudun pihtaavaan mieheen, jolle läheisyys ei ole luontevaa. Kavereiden kanssa voi tehdä kaikenlaista muuta, mutta parisuhteeseen kuuluu olennaisena osana seksi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se kivaa, mutta ap voi sanoa sille miehelleen että melko varmasti seksi vähenee eroamalla. Tinder pursuaa keski-ikäisiä kaljuja ja pikkuisen pyöreitä eronneita miehiä, eikä niillä siellä flaksi käy.
Korkea libidoisen on helpompi olla kokonaan ilman kuin liian vähällä. Parisuhteessa myös halut kasvaa läheisyyden myötä korkeammaksi kuin sinkkuna.
Ap. Koska teillä on hyvä parisuhde ja riittävä elintaso, niin voitte ratkaista asian. Ostakaa miehelle yhteisellä päätöksellä sitä seksiä! Kerta maksaa noin 100 euroa, ja jos hyvinvointipalvelua hankkisi vaikka neljä kertaa viikossa, niin kaikki olisivat tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se seksi ei tosiaan ole tärkeää, niin miksi ei sitten anneta käydä vieraissa ihan luvalla, kun eihän se seksi merkitse mitään?
Tätä minä olen joka kerta näissä keskusteluissa ihmetellyt ja koskaan en ole järkevää vastausta saanut. Jos ei seksi ole haluttomalle tärkeää, niin miksi kumppanin seksuaalisuuden alistaminen oman määräysvallan alle on kuitenkin niin hemmetin tärkeää ettei siitä sovi edes neuvotella?
Samaa voisi kysyä silloin, kun mies ei halua rakastella kunnolla vaan harrastaa vain pisto ja ravistus -seksiä? Silloin olisi vain oikeus ja kohtuus, että vaimo käy hakemassa orgasminsa muualta.
Hakekoot vaikka molemmat muualta josbei keskenään kiinnosta. Henkilökohtaisesti en kyllä tajua miksi tuollaisessa suhteessa edes ollaan. Minun kysymykseni kohdistui niihin, joiden mielestä seksittömyys on riittämätön syy eroon koska seksin ei pitäisi olla edes tärkeää.
Pitääkö sellainen mies seksiä tärkeänä, joka hakee siitä pelkästään omaa tyydytystään?
Pitää kysyä siltä mieheltä itseltään? Ei kenelläkään ole oikeutta ulkopuolelta tulla määrittelemään, mikä on tai saa olla toiselle ihmiselle tärkeää.
Mutta seksin pitää olla elämän tärkein asia tai on epänormaali ja terapian tarpeessa.
Yleistys, mutta tällainen käsitys nykyajan yliseksualisoituneesta mediasta tulee. Terapiaan vain, jos et halua seksiä yhtä paljon kuin kumppanisi - vaikka tuo kumppani olisi millainen seksiaddikti.
Ei se mikään yleistys ole vaan ketjun väsynein olkinukke. Seksin ei tarvitse olla elämän tärkein asia, harvemmin se on elämän tärkein asia edes sille parisuhteen halukkaammalle osapuolelle. Tämä on kerrottu täällä jo monet kerrat. Ja pienet erot halukkuudessa on ihan helposti yhteensovitettavissa. Mutta silloin kun toinen haluaa pari kertaa vuodessa ja toinen pari kertaa viikossa, niin suhteessa on ongelma. Seksiaddiktit on niitä joiden on pakko saada monta kertaa päivässä. Se, että väsyy ja masentuu jatkuviin torjuntoihin ei ole seksiaddiktiota vaan normaali reaktio ihmisessä joka toivoo parisuhteelta molemminpuolista eroottista rakkautta. Toki ei se harvemmin haluaminenkaan varsinaisesti epänormaalia ole. Mutta jos halut on niin epäsuhdassa että toinen tai molemmat on jatkuvasti onnettomia, niin ei siinä ole oikein vaihtoehtoja kuin terapia, avoin suhde tai ero.
Tuo pari kertaa vuodessa toistuu viesteissä usein. Haluaisin tietää, kuinka monella tyytymättömällä on oikeasti tuollainen tilanne. Itse kuulen välillä kuittailua pihtaamisesta suhteessa, jossa kuitenkin on seksiä 1-2 kertaa viikossa. Että aika eri asioista täällä nyt keskustellaan, eipä ihme että riidaksi menee.
No mulla ainakin oli. Tuli ihan hirveä ahdistus, että tällaistako se on sitten elämän ja parisuhteen loppuun asti. No onneksi päätin kuitenkin erota enkä ole katunut.
Ymmärrän hyvin, että tuollainen tilanne on kestämätön.
Ymmärtääköhän kukaan, ettei ole herkkua myöskään tämä, että jatkuvasti saa tuntea lyövänsä toista laimin ja olevansa pihtari, vaikka seksiä kuitenkin on ihan säännöllisesti - ja ymmärtääkseni keskimääräiseen nähden ihan ”normaalisti”?
Totta kai. "Pihtari" on se joka pyrkii säädöstelemään ja käyttämään valtaa, mutta perushaluissa voi olla muutenkin eroa. Jos se ei johdu näpäyttämisen tarpeesta tms ja kuitenkin kumppania rakastaa ja huomioi, niin huonoa omaatuntoa ei pitäisi joutua tuntemaan.
Mutta jos puhuminen ja muu läheisyys ei riitä paikkaamaan, ero on ihan hyvä ratkaisu. Vaikka rakastaisi, niin onko iloa suhteesta jossa molemmat joutuvat jatkuvasti vähän liikaa venymään parisuhteessa aivan olennaisesta asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se seksi ei tosiaan ole tärkeää, niin miksi ei sitten anneta käydä vieraissa ihan luvalla, kun eihän se seksi merkitse mitään?
Tätä minä olen joka kerta näissä keskusteluissa ihmetellyt ja koskaan en ole järkevää vastausta saanut. Jos ei seksi ole haluttomalle tärkeää, niin miksi kumppanin seksuaalisuuden alistaminen oman määräysvallan alle on kuitenkin niin hemmetin tärkeää ettei siitä sovi edes neuvotella?
Samaa voisi kysyä silloin, kun mies ei halua rakastella kunnolla vaan harrastaa vain pisto ja ravistus -seksiä? Silloin olisi vain oikeus ja kohtuus, että vaimo käy hakemassa orgasminsa muualta.
Hakekoot vaikka molemmat muualta josbei keskenään kiinnosta. Henkilökohtaisesti en kyllä tajua miksi tuollaisessa suhteessa edes ollaan. Minun kysymykseni kohdistui niihin, joiden mielestä seksittömyys on riittämätön syy eroon koska seksin ei pitäisi olla edes tärkeää.
Pitääkö sellainen mies seksiä tärkeänä, joka hakee siitä pelkästään omaa tyydytystään?
Pitää kysyä siltä mieheltä itseltään? Ei kenelläkään ole oikeutta ulkopuolelta tulla määrittelemään, mikä on tai saa olla toiselle ihmiselle tärkeää.
Mutta seksin pitää olla elämän tärkein asia tai on epänormaali ja terapian tarpeessa.
Yleistys, mutta tällainen käsitys nykyajan yliseksualisoituneesta mediasta tulee. Terapiaan vain, jos et halua seksiä yhtä paljon kuin kumppanisi - vaikka tuo kumppani olisi millainen seksiaddikti.
Ei se mikään yleistys ole vaan ketjun väsynein olkinukke. Seksin ei tarvitse olla elämän tärkein asia, harvemmin se on elämän tärkein asia edes sille parisuhteen halukkaammalle osapuolelle. Tämä on kerrottu täällä jo monet kerrat. Ja pienet erot halukkuudessa on ihan helposti yhteensovitettavissa. Mutta silloin kun toinen haluaa pari kertaa vuodessa ja toinen pari kertaa viikossa, niin suhteessa on ongelma. Seksiaddiktit on niitä joiden on pakko saada monta kertaa päivässä. Se, että väsyy ja masentuu jatkuviin torjuntoihin ei ole seksiaddiktiota vaan normaali reaktio ihmisessä joka toivoo parisuhteelta molemminpuolista eroottista rakkautta. Toki ei se harvemmin haluaminenkaan varsinaisesti epänormaalia ole. Mutta jos halut on niin epäsuhdassa että toinen tai molemmat on jatkuvasti onnettomia, niin ei siinä ole oikein vaihtoehtoja kuin terapia, avoin suhde tai ero.
Tuo pari kertaa vuodessa toistuu viesteissä usein. Haluaisin tietää, kuinka monella tyytymättömällä on oikeasti tuollainen tilanne. Itse kuulen välillä kuittailua pihtaamisesta suhteessa, jossa kuitenkin on seksiä 1-2 kertaa viikossa. Että aika eri asioista täällä nyt keskustellaan, eipä ihme että riidaksi menee.
Tämä on muuten varmasti totta. Osittain täällä varmasti riitelee ne joiden kumppanille ei riitä 1-2 kertaa viikossakaan, ja ne joiden kumppani haluaa seksiä vaan pari kertaa vuodessa tai ei lainkaan. Se selittää osan ristiriidoista. Täällä voi olla napit vastakkain sellaisia "halukkaita" ja "haluttomia" jotka itseasiassa haluavat saman verran seksiä.
Itse ajattelisin, että kaikki on normaalia silloin kun se ei aiheuta suhteeseen ongelmia. Vaikka neljä kertaa päivässä tai kokonaan ilman jos se on molemmille ok. Jos taas haluissa on räikeä ristiriita ja toisen halut on jommasta kummasta ääripäästä, niin ajattelisin että joustoa etsitään ensimmäiseksi sieltä ääripään puolelta.
Mutta sitten on niitäkin, joissa molempien halut on "normaalit" mutta silti on ristiriita. Pienikin ero haluissa voi paisua, jos halukkaampi ahdistuu pakeista ja haluton vonkauksesta. Ei näihin aina ole ratkaisua. Joskus on niin, että parempi kumpaakaan syyllistämättä etsiä vaan paremmin sopivat kumppanit. Se on ihan okei haluta kolme kertaa viikossa ja sekin on ihan okei haluta kolme kertaa vuodessa. Mutta jos suhteessa on toisella tai molemmilla paha olla, niin ei se suhde silloin toimi. Jonkun sopivamman kanssa voisi toimia paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Koska teillä on hyvä parisuhde ja riittävä elintaso, niin voitte ratkaista asian. Ostakaa miehelle yhteisellä päätöksellä sitä seksiä! Kerta maksaa noin 100 euroa, ja jos hyvinvointipalvelua hankkisi vaikka neljä kertaa viikossa, niin kaikki olisivat tyytyväisiä.
Olispa tuollaista enemmän. Mut vaik naiset ei tahdo seksiä miehensä kanssa ollenkaan, ollaan silti useimmiten mustasukkaisia eikä anneta miehen hakea sitä muualta. Maksullinen olisi ihan hyvä ratkaisu, ja moni sitä tekeekin. Vaimon selän takana useimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa selville toistenne seksuaaliset tarpeet, halut ja aktiivisuus ennen sitoutumista.
Itse naisena lähdin avoliitosta kun seksittömyyttä oli jatkunut 2v. Toiste en tee sitä virhettä että sitoudun pihtaavaan mieheen, jolle läheisyys ei ole luontevaa. Kavereiden kanssa voi tehdä kaikenlaista muuta, mutta parisuhteeseen kuuluu olennaisena osana seksi.
Samaa mieltä. En todellakaan voi ymmärtää että jonkun mielestä on ok harrastaa seksiä 1-2 kertaa VUODESSA. Miten tuollainen voi tulla edes mieleen?
Yli 40 vuotta yhdessä ja tässä naisnäkökulmasta tärkeitä asioita. Alasti nukkuminen, halailu ja koskettelu päivän mittaan, jalkahieronta, ns. roolileikkejä, seksikkäät alusvaatteet, huumori, kaikista asioista puhuminen. Kun keskinäinen läheisyys on kunnossa, voidaan yhdessä siivota, laittaa ruokaa ym., että päästään petipuuhiin nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se kivaa, mutta ap voi sanoa sille miehelleen että melko varmasti seksi vähenee eroamalla. Tinder pursuaa keski-ikäisiä kaljuja ja pikkuisen pyöreitä eronneita miehiä, eikä niillä siellä flaksi käy.
Korkea libidoisen on helpompi olla kokonaan ilman kuin liian vähällä. Parisuhteessa myös halut kasvaa läheisyyden myötä korkeammaksi kuin sinkkuna.
Tämä. Mieluummin puutteessa sinkkuna kuin puutteessa parisuhteessa. Sinkkuna on sentään toivoa. Eikä ole sitä lämmintä kroppaa joka yö vieressä makoilemassa ja himoja herättelemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se seksi ei tosiaan ole tärkeää, niin miksi ei sitten anneta käydä vieraissa ihan luvalla, kun eihän se seksi merkitse mitään?
Tätä minä olen joka kerta näissä keskusteluissa ihmetellyt ja koskaan en ole järkevää vastausta saanut. Jos ei seksi ole haluttomalle tärkeää, niin miksi kumppanin seksuaalisuuden alistaminen oman määräysvallan alle on kuitenkin niin hemmetin tärkeää ettei siitä sovi edes neuvotella?
Samaa voisi kysyä silloin, kun mies ei halua rakastella kunnolla vaan harrastaa vain pisto ja ravistus -seksiä? Silloin olisi vain oikeus ja kohtuus, että vaimo käy hakemassa orgasminsa muualta.
Hakekoot vaikka molemmat muualta josbei keskenään kiinnosta. Henkilökohtaisesti en kyllä tajua miksi tuollaisessa suhteessa edes ollaan. Minun kysymykseni kohdistui niihin, joiden mielestä seksittömyys on riittämätön syy eroon koska seksin ei pitäisi olla edes tärkeää.
Pitääkö sellainen mies seksiä tärkeänä, joka hakee siitä pelkästään omaa tyydytystään?
Pitää kysyä siltä mieheltä itseltään? Ei kenelläkään ole oikeutta ulkopuolelta tulla määrittelemään, mikä on tai saa olla toiselle ihmiselle tärkeää.
Mutta seksin pitää olla elämän tärkein asia tai on epänormaali ja terapian tarpeessa.
Yleistys, mutta tällainen käsitys nykyajan yliseksualisoituneesta mediasta tulee. Terapiaan vain, jos et halua seksiä yhtä paljon kuin kumppanisi - vaikka tuo kumppani olisi millainen seksiaddikti.
Ei se mikään yleistys ole vaan ketjun väsynein olkinukke. Seksin ei tarvitse olla elämän tärkein asia, harvemmin se on elämän tärkein asia edes sille parisuhteen halukkaammalle osapuolelle. Tämä on kerrottu täällä jo monet kerrat. Ja pienet erot halukkuudessa on ihan helposti yhteensovitettavissa. Mutta silloin kun toinen haluaa pari kertaa vuodessa ja toinen pari kertaa viikossa, niin suhteessa on ongelma. Seksiaddiktit on niitä joiden on pakko saada monta kertaa päivässä. Se, että väsyy ja masentuu jatkuviin torjuntoihin ei ole seksiaddiktiota vaan normaali reaktio ihmisessä joka toivoo parisuhteelta molemminpuolista eroottista rakkautta. Toki ei se harvemmin haluaminenkaan varsinaisesti epänormaalia ole. Mutta jos halut on niin epäsuhdassa että toinen tai molemmat on jatkuvasti onnettomia, niin ei siinä ole oikein vaihtoehtoja kuin terapia, avoin suhde tai ero.
Tuo pari kertaa vuodessa toistuu viesteissä usein. Haluaisin tietää, kuinka monella tyytymättömällä on oikeasti tuollainen tilanne. Itse kuulen välillä kuittailua pihtaamisesta suhteessa, jossa kuitenkin on seksiä 1-2 kertaa viikossa. Että aika eri asioista täällä nyt keskustellaan, eipä ihme että riidaksi menee.
Minulla oli, avioliiton viimeiset 3-5 vuotta. Sitä ennen mentiin kerran/kk tahtia, paitsi että jos niinä päivinä kun vaimoa kenties, ehkä olisi haluttanut, oli riitaa/en ollut siivonnut riittävän hyvin/whatever niin silloin ei ollut seksiä, vaan siirtyi taas kuukaudella jne...Viimeinen reilu vuosi meni niin että rouva ilmoitti että mitä vähemmän, sen parempi. Ymmärrän puhetta, joten seksiä ei ollut. Liitto päättyi eroon, aviovuosia kertyi yli viisitoista, ja yhteisiä vuosia lähes 25.
Ymmärrän tuon, enkä usko että kovinkaan moni ihmettelee, että ero tuli.
Mitenkäs on, onko tilanne sama silloin, kun kumppani haluaisi joka päivä tai vähintään joka toinen, ja toiselle riittäisi 1-2 kertaa viikossa. Onko vika taas vähemmän haluavassa ja hänen syytä hakeutua terapiaan?
Tuohon en osaa vastata, kun suhteissani on ollut 1-2 kertaa viikossa vain aivan alkuaikoina, joten tuo 1-2 kertaa viikossa pitkässä parisuhteessa on ollut vain teoreettinen, tavoittamaton unelma. Itselleni kyllä kerran-pari kertaa viikossa sopisi oikein hyvin, ja olisi suhteessa ollessanikin sopinut oikein hyvin. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Vaikka nyt sinkkuna ollessani tunnen joskus yksinäisyyttä ja naisen kaipuuta, se ei ole kuin 10% siitä yksinäisyydestä ja naisen kaipuusta jonka koin avioliittoni viimeisinä vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on oma pippeli noin tärkeä ja pitää mennä pippelin näyttämään suuntaan niin anna mennä vaan 😂 Sori mutta mua naurattaa noi miehet ja naiset (aikuiset) jotka juoksee alapäänsä perässä mutta kai niitä hormoneita on vaikeaa vastustaa.
Ei kannata ottaa vastuuta muista aikuisista kuin itsestäsi, anna sen koiran karata vaan ja elä omaa elämääsi.
Unelman toteutumattomuuden surun läpikäynnin jälkeen tulee taas parempia aikoja. Tsemppiä ❤❤❤❤Sorry, mutta vaikutat miellyttävälle puolisolle.
Nyt en oikein tajunnut että oliko tämä joku sarkastinen heitto vai mikä, mutta ei ole ollutkaan mun tarkoitus olla "miellyttävä" puoliso vaan oma itseni.
Taas näköjään ollaan jossain 1950 luvulla näiden miellyttävä puoliso juttujen kanssa.
Koska jos on sanottu eikä muutosta ole tullut, miksi sitten yhä roikutaan jos hyvää sanottavaa puolisosta ei ole? Lisätään siis
-oikeasti en pidä toisesta enkä halua tai arvosta häntä, mutta enpä erookaan vaan roikotan tuskissaan tässä suhteessa!
Ja jos kumppani päätääkin haluta eron, silti valitetaan että kuka nyt "pelkän seksin" takia eroaa.