Miten ihmeen paljon ihmiset käyttää rahaa elämiseen?

Kun on liian ahne ja haalii elättejä enemmän mihinkä on varaa ja muuta viihdykettä tarvitaan yli varojen laskematta budjettia niin johan yli varojensa elämisen kierre on jos valmis. Pitää kaikki saada heti nyt ja kerralla ahnehtimalla. Meillä ei ole kaikkea haalittu yhtäaikaa vaan pikku hiljaa kerrytettyä tärkeimmistä perusasioista kuten asumis mukavuuteen tärkein oma rakennettu omakotitalo ja semmoiset kulut jotka eivät ole välttämättömiä hyvinvoinnille niin niistä on tingitty. Asuntovelat kun maksettiin niin sen jälkeen kartutetaan säästöjä remontin, työttömyyden ja/tai sairauden varalle. Sosiaalitukia ei saada kun niissä niin kovat kriteerit että pitää olla ihan varaton ja asua vuokralla.  Lapsettomina lapsiperhe stressi ei ole tuonut köyhdyttävää eroa meille kun kaikki lapsiperheelliset ovat suurin osa eronneet eivätkä kestä sitä arkea eikä yhtään tiukkaa rahallista aikaa. Yh edut ovat liian houkuttelevia ja toinen jää yleensä maksajana ihan puille paljaille. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelevä ap kirjoitti:

En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.

Mutta olet kertonut maksavasi asuntolainaakin pelkästään kotihoidontuella, eli kaikki käytettävissä olevat tulot pitäisi olla alle 400e/kk. Tämähän on mahdotonta, kuten moni on todennut.

Ymmärrän ettei kaikkia kommentteja jaksa lukea mutta olen jo aika moneen kertaan todennut että netttotuloni ovat noin 1040 € ja asumiskulut 800 € (lainanlyhennys ja vastike), siitä jää noin 240 € säännöllisiä tuloja elämiseen ja tämän lisäksi teen epäsäännöllisesti töitä kotona ja soitossaan lisätuloja noin parisataa kuussa.

Totean kuitenkin jälleen kerran että tässä ei nyt kuitenkaan ollut pointtija minun tuloni ja menoni, ymmärrän kyllä että näin pienillä tuloilla moni ei jaksaisi kitkuttaa (vaikka mielestäni mukavaa elämää elellään, tämähän on vaan pari vuotta) vaan kysymys oli se että normituloisella pariskunnalla elämiseen jäisi asumiskulujen jälkeen usein ainakin tonni ja minä luulisin sen kyllä olevan ihan riittävä summa pienelle perheelle ettei olisi ”pakko rahan takia mennä töihin”

Mun kotihoidontuki oli vain n. 250e/kk ja lapsilisä 94e. Siinä oli koko kuukauden tuloni eli vuosituloni olivat n. 4 200e. Jotkut tienaavat tuon verran kuukaudessa.

Lapsiluku jäi yhteen, koska ei tolla summalla elä tässä maassa ilman vähintään keskituloista puolisoa, mielellään hyvätuloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohhoh. Olen toki kotirouva, mutta sen verran misogynististä soopaa suollat että iltapäiväkahvit meinasivat lentää näppikselle. Minä laitoin lapseni päiväkotiin 2,5v ja 1,5v vaikka olin itse kotona.

Mutta rahaa menee kuukaudessa:

Vastike + kotivakuutus 900e

Ruokaan menee n 2500e sisältäen wolttaukset ja viinit ja koiranruoan

Puhelimiin, netteihin ja suoratoistoihin noin 500e

Autopaikkaan 200e

Siivoojaan 400e

Kampaajiin 300e

Auton vakuutuksiin yms bensoihin ja pesuihin 500e

Matkakortteihin 200e

Apteekkiin 300e

Hammaslääkäreihin ja lääkäreihin yms arviolta 200e

Koiranhoitajaan 100e, joskus enemmän joskus vähemmän, sisältää ulkoilutusta pelkästään

Urheilyfyssari + hieroja 200e

Yhteismökin kustannuksiin 200e

Lasten harrastuksiin 300e

Miehen harrastuksiin 200e

Eli yhteensä reilun 7k.

Pakko kysyä; mitä syötte? 2500€ kuussa kun saa meneen, niin veikkaan että kaviaaria ja hummereita?

Tämä kysymys kuvastaa juuri pienituloisten "kiva se on rikkaiden sitä ja tätä"- asennetta kun kuvittelevat että muutaman tonnin kuussa tienaavilla on sama elämäntyyli kuin miljonääreillä.

Ei 2500 eurolla syödä kaviaaria ja hummereita.

Lue "wolttaukset ja viinit".

Tuo on aivan tolkuton summa rahaa. Moni ei saa tuota summaa ikinä työurallaan edes puhtaana käteen.

Kyllä, mutta siitä ei ollutkaan kyse. Vaan siitä miten saa menemään syömisiin 2500 euroa kuussa.

Ihan helposti jos ei tee ruokiaan itse, kuten kerrottu.

Kateus sokaisee, ja alapeukkuja sataa, ymmärrän.

Ja minä en edes ole tuo jolla on tuohon varaa, kunhan vain vastasin.

En usko, että alapeukut kertoo kateudesta.

Itse hämmennyn noiden kotirouvwn menojen jakaantumista. Selvää steretypiaa haettu. Ne ei ole missään linjassa. Esim miehen harrastukset 200 ja lasten 300.

Noi menot on aivan liian pienet.

Ruokamenot saattavat ollakin kun mietin tämänkin päivän menoja. Mutta mies ei ole ajan vuoksi päässyt omiin harrastuksiinsa maastopyöräilyä lukuunottamatta, ja lapsia on 2 ja heillä on 1 urheiluharrastus ja 1 musiikkiharrastus/lapsi.

Sun dummista trolli ei täsmää mikään.

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelevä ap kirjoitti:

En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.

Mutta olet kertonut maksavasi asuntolainaakin pelkästään kotihoidontuella, eli kaikki käytettävissä olevat tulot pitäisi olla alle 400e/kk. Tämähän on mahdotonta, kuten moni on todennut.

Ymmärrän ettei kaikkia kommentteja jaksa lukea mutta olen jo aika moneen kertaan todennut että netttotuloni ovat noin 1040 € ja asumiskulut 800 € (lainanlyhennys ja vastike), siitä jää noin 240 € säännöllisiä tuloja elämiseen ja tämän lisäksi teen epäsäännöllisesti töitä kotona ja soitossaan lisätuloja noin parisataa kuussa.

Totean kuitenkin jälleen kerran että tässä ei nyt kuitenkaan ollut pointtija minun tuloni ja menoni, ymmärrän kyllä että näin pienillä tuloilla moni ei jaksaisi kitkuttaa (vaikka mielestäni mukavaa elämää elellään, tämähän on vaan pari vuotta) vaan kysymys oli se että normituloisella pariskunnalla elämiseen jäisi asumiskulujen jälkeen usein ainakin tonni ja minä luulisin sen kyllä olevan ihan riittävä summa pienelle perheelle ettei olisi ”pakko rahan takia mennä töihin”

Miten ihmeessä saat hoitovapaalla ollessasi käteen 1040 euroa!? Jos itse olisin saanut tuon verran kuukaudessa käteen, olisin ollut monta vuotta kotihoidontuella.

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelevä ap kirjoitti:

En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.

Mutta olet kertonut maksavasi asuntolainaakin pelkästään kotihoidontuella, eli kaikki käytettävissä olevat tulot pitäisi olla alle 400e/kk. Tämähän on mahdotonta, kuten moni on todennut.

Ymmärrän ettei kaikkia kommentteja jaksa lukea mutta olen jo aika moneen kertaan todennut että netttotuloni ovat noin 1040 € ja asumiskulut 800 € (lainanlyhennys ja vastike), siitä jää noin 240 € säännöllisiä tuloja elämiseen ja tämän lisäksi teen epäsäännöllisesti töitä kotona ja soitossaan lisätuloja noin parisataa kuussa.

Totean kuitenkin jälleen kerran että tässä ei nyt kuitenkaan ollut pointtija minun tuloni ja menoni, ymmärrän kyllä että näin pienillä tuloilla moni ei jaksaisi kitkuttaa (vaikka mielestäni mukavaa elämää elellään, tämähän on vaan pari vuotta) vaan kysymys oli se että normituloisella pariskunnalla elämiseen jäisi asumiskulujen jälkeen usein ainakin tonni ja minä luulisin sen kyllä olevan ihan riittävä summa pienelle perheelle ettei olisi ”pakko rahan takia mennä töihin”

Mistä toi sinun tonni muodostuu?

Lapsilisä, elatustuki, asumistuki. Mitkä summat mihinkin?

Miten menot jakautuu?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Juu, mutta enhän tuossa kommentissa tokikaan itsestäni puhu vaan minähän puhun maailman menosta yleensä.

Tä? Eli sinä voit elää eri tavalla kuin muille edellytät. Hyi sinua!

Enhän mä mitään keltään edellytä, kukin eläköön miten haluaa ja parhaalta tuntuu, lapsi kyllä pärjää vaikka äiti menisi synnyyssairaalasta suoraan töihin. Mutta se että tuputetaan (nuorille, epävarmoille) äideille yhtä ja ainoota totuutta omaa aikaa ja itsensä kehittämistä kaipaavasta uraäidistä, on väärin. Äitejä on erilaisia, on uraäitejä, on pullaäitejä ja pölyhuiskaäitejä ja remppaäitejä ja myös isiä on erilaisia; on uraisiä ja pölyhuiskaisiä ja autonrassaajaisiä ja kaikki ovat ihan hyviä ja kelvollisia mutta eivät yhdestä muotista mihin taas meitä yritetään aivopestä että on jotenkin väärin ja vanhanaikaista ja naista sortavaa jos äiti on kotona ja että on jotenkin väärin ja epätasa-arvoista jos äiti on enemmän suuntautunut kodinhoitoon kuin isä, vaikka tämä olisi sopiva tilanne kyseiselle parille.

Näin kirjoitin:

”Perhe olkoon äiti, isä ja lapset mutta todellisuudessa perheitä onkin erilaisia. Erilaisia kuten ovat kaikki yksilötkin, on ronskimpia naisia ja pehmeämpiä miehiä, on herkempiä poikia ja rasavillimpiä tyttöjä, se ei silti poista sitä että sukupuolet ovat erilaisia ja hyvä niin, siihen on ihan ihan tärkeät syy että naaraat ja urokset niin ihmisissä kuin eläimissä eroavat toisistaan. Kukin olkoon miten tuntee olevansa mutta on väärin tuputtaa ja aivopestä siihen että naisen pitäisi jo synnytyslaitokselta lähtien kaivata omaa aikaa ja heti vaan reippaasti töihin kun lapsi on vuoden ja toisaalta että miehen pitäisi lämmöstä hehkuen innosta puhkuen jäädä vuodeksi kotiin ja kaiken lisäksi että asiasta ei TASA-ARVON vuoksi saa pari päättää itse.”

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelevä ap kirjoitti:

En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.

Mutta olet kertonut maksavasi asuntolainaakin pelkästään kotihoidontuella, eli kaikki käytettävissä olevat tulot pitäisi olla alle 400e/kk. Tämähän on mahdotonta, kuten moni on todennut.

Ymmärrän ettei kaikkia kommentteja jaksa lukea mutta olen jo aika moneen kertaan todennut että netttotuloni ovat noin 1040 € ja asumiskulut 800 € (lainanlyhennys ja vastike), siitä jää noin 240 € säännöllisiä tuloja elämiseen ja tämän lisäksi teen epäsäännöllisesti töitä kotona ja soitossaan lisätuloja noin parisataa kuussa.

Totean kuitenkin jälleen kerran että tässä ei nyt kuitenkaan ollut pointtija minun tuloni ja menoni, ymmärrän kyllä että näin pienillä tuloilla moni ei jaksaisi kitkuttaa (vaikka mielestäni mukavaa elämää elellään, tämähän on vaan pari vuotta) vaan kysymys oli se että normituloisella pariskunnalla elämiseen jäisi asumiskulujen jälkeen usein ainakin tonni ja minä luulisin sen kyllä olevan ihan riittävä summa pienelle perheelle ettei olisi ”pakko rahan takia mennä töihin”

Miten ihmeessä saat hoitovapaalla ollessasi käteen 1040 euroa!? Jos itse olisin saanut tuon verran kuukaudessa käteen, olisin ollut monta vuotta kotihoidontuella.

Onkohan on viisi lasta puukattu vuoden välein. Ja saa jostain erityislapsista lisä tukea. 

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Ymmärrän hyvin että ihmisillä on erilaisia tilanteita mutta puhun keskivertokolmikymppisistä, joilla ei useimmiten ole suuria lääkekuluja tai kovin montaa lasta tai muutakaan erityistä mihin raha menee.

Jos ymmärrät hyvin erilaisia tilanteita, et tee tällaista aloitusta etkä kirjoita MUTTA.

Se, että ymmärtää erilaisia tilanteita, on arvo. Eikä silloin ala muita arvostelemaan ja ylhäältäkäsin neuvomaan. Varsinkin, kun itse ei omiin vaatimuksiinsa yllä.

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Juu, mutta enhän tuossa kommentissa tokikaan itsestäni puhu vaan minähän puhun maailman menosta yleensä.

Tä? Eli sinä voit elää eri tavalla kuin muille edellytät. Hyi sinua!

Enhän mä mitään keltään edellytä, kukin eläköön miten haluaa ja parhaalta tuntuu, lapsi kyllä pärjää vaikka äiti menisi synnyyssairaalasta suoraan töihin. Mutta se että tuputetaan (nuorille, epävarmoille) äideille yhtä ja ainoota totuutta omaa aikaa ja itsensä kehittämistä kaipaavasta uraäidistä, on väärin. Äitejä on erilaisia, on uraäitejä, on pullaäitejä ja pölyhuiskaäitejä ja remppaäitejä ja myös isiä on erilaisia; on uraisiä ja pölyhuiskaisiä ja autonrassaajaisiä ja kaikki ovat ihan hyviä ja kelvollisia mutta eivät yhdestä muotista mihin taas meitä yritetään aivopestä että on jotenkin väärin ja vanhanaikaista ja naista sortavaa jos äiti on kotona ja että on jotenkin väärin ja epätasa-arvoista jos äiti on enemmän suuntautunut kodinhoitoon kuin isä, vaikka tämä olisi sopiva tilanne kyseiselle parille.

Näin kirjoitin:

”Perhe olkoon äiti, isä ja lapset mutta todellisuudessa perheitä onkin erilaisia. Erilaisia kuten ovat kaikki yksilötkin, on ronskimpia naisia ja pehmeämpiä miehiä, on herkempiä poikia ja rasavillimpiä tyttöjä, se ei silti poista sitä että sukupuolet ovat erilaisia ja hyvä niin, siihen on ihan ihan tärkeät syy että naaraat ja urokset niin ihmisissä kuin eläimissä eroavat toisistaan. Kukin olkoon miten tuntee olevansa mutta on väärin tuputtaa ja aivopestä siihen että naisen pitäisi jo synnytyslaitokselta lähtien kaivata omaa aikaa ja heti vaan reippaasti töihin kun lapsi on vuoden ja toisaalta että miehen pitäisi lämmöstä hehkuen innosta puhkuen jäädä vuodeksi kotiin ja kaiken lisäksi että asiasta ei TASA-ARVON vuoksi saa pari päättää itse.”

Sinä kirjoitit näin:

"En  ymmärrä myöskään jatkuvaa jauhamista isien kotona olosta, kuinka oman lapsen kanssa oleminen voi olla joillekin äideille niin vaikeaa että se pitää ihan vaatia jakamaan _tasan_ isän kanssa. Miehet eivät ole luontaisesti niin hoivatyyppejä kuin naiset, yksilöllisiä eroja toki on paljon mutta kyllä sukupuolissa ihan oikeasti on eroja kun katsotaan suuria joukkoja, ihan jo aivoissa on suurehkoja eroja. Lapsi kasvaa äitinsä sisällä ja äiti on biologisesti katsoen lapsen ensisijainen hoivaaja pikkuvauva-aikana ja on luonnollista että niin lapsella kuin äidilläkin on halu olla melko tiiviisti yhdessä vielä tämän pikkulapsiajan jälkeenkin. Nykynaisista kun yritetään tehdä puolimiehiä niin kaikki nämä ihmisen luonnolliset käyttäytymistavat yritetään muuttaa väkisin."

Ihmettelevä ap kirjoitti:

En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.

Mikä sun pointti on? Arvostelet äitejä jotka menee töihin koska rahat ei riitä ja itse elät tuilla ja säästöillä. Ilman tukia ja säästöjä joutuisit itsekin töihin jos kerran yh olet.

En ymmärrä miten et ota huomioon että perheissä on muitakin kuluja kun pelkät asumiskulut. Tuo sinun esimerkkisi tonni käteen kolmen hengen perheelle on todella vähän. Siitä kun maksetaan vielä ne muut laskut joita väistämättä on, ruoat, ym. niin aikamoista kitkuttelua se on.

Muualla maailmassa äitiyslomat on vain joitain viikkoja ja vauvoja hoitaa nannyt, mummot ja sukulaiset.

Vierailija kirjoitti:

Ohhoh. Olen toki kotirouva, mutta sen verran misogynististä soopaa suollat että iltapäiväkahvit meinasivat lentää näppikselle. Minä laitoin lapseni päiväkotiin 2,5v ja 1,5v vaikka olin itse kotona.

Mutta rahaa menee kuukaudessa:

Vastike + kotivakuutus 900e

Ruokaan menee n 2500e sisältäen wolttaukset ja viinit ja koiranruoan

Puhelimiin, netteihin ja suoratoistoihin noin 500e

Autopaikkaan 200e

Siivoojaan 400e

Kampaajiin 300e

Auton vakuutuksiin yms bensoihin ja pesuihin 500e

Matkakortteihin 200e

Apteekkiin 300e

Hammaslääkäreihin ja lääkäreihin yms arviolta 200e

Koiranhoitajaan 100e, joskus enemmän joskus vähemmän, sisältää ulkoilutusta pelkästään

Urheilyfyssari + hieroja 200e

Yhteismökin kustannuksiin 200e

Lasten harrastuksiin 300e

Miehen harrastuksiin 200e

Eli yhteensä reilun 7k.

Tein tämän pohjalta oman version, olipas erilainen. Olemme lapseton pariskunta.

Vastike + kotivakuutus 900e Vuokra 850 e (sis. vesi ja autopaikka) + sähkö + kotivakuutus

Ruokaan menee n 2500e sisältäen wolttaukset ja viinit ja koiranruoan Ruoka n. 400 e, wolttaus tms. 1-2 x/kk, alkoholia emme käytä, lemmikkejä ei ole

Puhelimiin, netteihin ja suoratoistoihin noin 500e Minun puhelinlaskuni 16 e, Spotify yht. 7 e, miehen puhelinlaskua en tiedä

Autopaikkaan 200e Sisältyy vuokraan

Siivoojaan 400e Emme käytä

Kampaajiin 300e 40 e/vuosi

Auton vakuutuksiin yms bensoihin ja pesuihin 500e Näistä en osaa sanoa, yksi velaton auto

Matkakortteihin 200e 73 e

Apteekkiin 300e Yksi lääkitys, max 6 e

Hammaslääkäreihin ja lääkäreihin yms arviolta 200e Emme käy vuosittain, tarvitsemani lääkäriasiat hoituvat onneksi puhelimitse ilmaiseksi

Koiranhoitajaan 100e Lemmikkiä ei ole

Urheilyfyssari + hieroja 200e Emme käy

Yhteismökin kustannuksiin 200e Mökkiä ei ole

Lasten harrastuksiin 300e Lapsia ei ole

Miehen harrastuksiin 200e Maksullisia harrastuksia ei ole

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Juu, mutta enhän tuossa kommentissa tokikaan itsestäni puhu vaan minähän puhun maailman menosta yleensä.

Tä? Eli sinä voit elää eri tavalla kuin muille edellytät. Hyi sinua!

Enhän mä mitään keltään edellytä, kukin eläköön miten haluaa ja parhaalta tuntuu, lapsi kyllä pärjää vaikka äiti menisi synnyyssairaalasta suoraan töihin. Mutta se että tuputetaan (nuorille, epävarmoille) äideille yhtä ja ainoota totuutta omaa aikaa ja itsensä kehittämistä kaipaavasta uraäidistä, on väärin. Äitejä on erilaisia, on uraäitejä, on pullaäitejä ja pölyhuiskaäitejä ja remppaäitejä ja myös isiä on erilaisia; on uraisiä ja pölyhuiskaisiä ja autonrassaajaisiä ja kaikki ovat ihan hyviä ja kelvollisia mutta eivät yhdestä muotista mihin taas meitä yritetään aivopestä että on jotenkin väärin ja vanhanaikaista ja naista sortavaa jos äiti on kotona ja että on jotenkin väärin ja epätasa-arvoista jos äiti on enemmän suuntautunut kodinhoitoon kuin isä, vaikka tämä olisi sopiva tilanne kyseiselle parille.

Näin kirjoitin:

”Perhe olkoon äiti, isä ja lapset mutta todellisuudessa perheitä onkin erilaisia. Erilaisia kuten ovat kaikki yksilötkin, on ronskimpia naisia ja pehmeämpiä miehiä, on herkempiä poikia ja rasavillimpiä tyttöjä, se ei silti poista sitä että sukupuolet ovat erilaisia ja hyvä niin, siihen on ihan ihan tärkeät syy että naaraat ja urokset niin ihmisissä kuin eläimissä eroavat toisistaan. Kukin olkoon miten tuntee olevansa mutta on väärin tuputtaa ja aivopestä siihen että naisen pitäisi jo synnytyslaitokselta lähtien kaivata omaa aikaa ja heti vaan reippaasti töihin kun lapsi on vuoden ja toisaalta että miehen pitäisi lämmöstä hehkuen innosta puhkuen jäädä vuodeksi kotiin ja kaiken lisäksi että asiasta ei TASA-ARVON vuoksi saa pari päättää itse.”

Sinä kirjoitit näin:

"En  ymmärrä myöskään jatkuvaa jauhamista isien kotona olosta, kuinka oman lapsen kanssa oleminen voi olla joillekin äideille niin vaikeaa että se pitää ihan vaatia jakamaan _tasan_ isän kanssa. Miehet eivät ole luontaisesti niin hoivatyyppejä kuin naiset, yksilöllisiä eroja toki on paljon mutta kyllä sukupuolissa ihan oikeasti on eroja kun katsotaan suuria joukkoja, ihan jo aivoissa on suurehkoja eroja. Lapsi kasvaa äitinsä sisällä ja äiti on biologisesti katsoen lapsen ensisijainen hoivaaja pikkuvauva-aikana ja on luonnollista että niin lapsella kuin äidilläkin on halu olla melko tiiviisti yhdessä vielä tämän pikkulapsiajan jälkeenkin. Nykynaisista kun yritetään tehdä puolimiehiä niin kaikki nämä ihmisen luonnolliset käyttäytymistavat yritetään muuttaa väkisin."

Ja seuraavaksi näin:

"Aloitukseni jälkimmäinen osio ei ole mitään trollausta, olen aivan tosissani ja keskustelen asiasta aina mielellään livenäkin ihan kaikkien kanssa. Tämä on vaan tätä nykyajan soopaa mihin on kaikki saatu mukaan, uskon että tulevaisuudessa tulee asiat taas muuttumaan ja perinteisten sukupuoliroolien arvo taas ymmärretään ja siitä tulee sitten uusi trendi. Minä en ainakaan kaipaa miestä joka 50/50 kulkee pöyhuiskan kanssa ja lapsia hoitaa, en itse olen millään lailla esim autoista tai viemäreiden hajulukoista kiinnostunut enkä kaipaa minkäänlaista tasa-arvoa niiden hoitamiseen. Ihmetelkää vaan miksi kaikilla on niin paha olla, miksi kaikilla on masennusta ja itsetunto-ongelmia nuorilla ja naisilla ja ennen kaikkea, miksi parisuhteista loppuu nuorillakin seksi ja muutenkin menee huonosti ja eroja on niin paljon.

Tästä tulee ihan keisarin uudet vaatteet mieleen. Tyttölapselle ei saa enää ostaa nukkeja eikä pojalle autoja ja kaikki vaan nyökyttelee eikä kukaan uskalla sanoa totuutta mikä kuitenkin aika monella mielessä"

Ei nämä lausunnot peseydy pois.

Kotihoidontukeenhan kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, joka pienentyy puolison tulojen mukaan. En nyt muista noita summia mutta lapsilisä taitaa olla noin 160 €, elatustuki noin saman verran, asumistuki on kai pari sataa ja kotihoidontuki täytenä noin 500. Saattaa mennä väärinkin mutta kokonaissumma on 1040 € suunnilleen. Asumiskulut on 800 € niin jää noin 240 € ja siihen lisää parisataa lisätöistä niin yhteissumma on reilut 400, joskus enemmän, joskus vähemmän.

Siitä voi sitten kukin miettiä että miten nuo menot menee, olisko 200 € ruokaan, puhelin ja netti on 60 € ja jäljelle jäävä parisataa sitten muihin kuluihin. Auto on tällä hetkellä seisonnassa mutta ollut edeltävästi puolisen vuotta käytössä. Nyt tuli laskuja paljon niin laitoin seisontaan. Ruoan teen itse ja käydään noin kerran viikossa jossain lounaalla ja vaikka kirpputorilla. Kaupoissa ei käydä ollenkaan shoppailemassa enkä ole kiinnostunut juurikaan uusien tavaroiden ostamisesta tai mistään erityisistä harrastuksista.

Muuten kyläillään ja käydään erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa ja tapahtumissa ja ulkoillaan, joka päivä ollaan liikenteessä, kotona vain flunssassa. Muuten meillä on museokortti ja Korkeasaaren vuosikortti ja edelleen mulla on työstä oloajalta virikerahaa pari sataa joilla aion ostaa jatkoon jotain uimakorttia ym.

En peruaatteessa tykkää ”elellä verorahoilla” mutta tämä lapsiasia on minulle sen verran tärkeä että joudun nyt toimimaan vastoin oikeudentajuani. Toki mieluummin olisin kotona niin että puoliso olisi töissä, tosin maksettaisiin silloinkin lapsilisää ja kotihoidontukea että harvempi kotiäiti on kummankaan täysin verorahoitta.

Yksinkertainen neuvo on ettei ala ahnehtimaan sillä kaiken ongelmien aiheuttaja on liika ahneus. Jos tarvitaan enemmän mihinkä varallisuus riittää on kestämätöntä kuluttamista ja pahinta että eletään sosiaalituilla lisääntyenkin holtittomasti niiden turvin. Ja tulevaisuudessa ei riitä enää maksajia näihin lisääntyviin sosiaali tukiin. 

Jos lapset saavat mallin vanhemmilta että työssä käymättä luukulta tulee elintaso niin sellainen ei kannusta niitä yrittämään, opiskelemaan ja työntekoon vaan jatkamaan samaa perinnettä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Juu, mutta enhän tuossa kommentissa tokikaan itsestäni puhu vaan minähän puhun maailman menosta yleensä.

Tä? Eli sinä voit elää eri tavalla kuin muille edellytät. Hyi sinua!

Enhän mä mitään keltään edellytä, kukin eläköön miten haluaa ja parhaalta tuntuu, lapsi kyllä pärjää vaikka äiti menisi synnyyssairaalasta suoraan töihin. Mutta se että tuputetaan (nuorille, epävarmoille) äideille yhtä ja ainoota totuutta omaa aikaa ja itsensä kehittämistä kaipaavasta uraäidistä, on väärin. Äitejä on erilaisia, on uraäitejä, on pullaäitejä ja pölyhuiskaäitejä ja remppaäitejä ja myös isiä on erilaisia; on uraisiä ja pölyhuiskaisiä ja autonrassaajaisiä ja kaikki ovat ihan hyviä ja kelvollisia mutta eivät yhdestä muotista mihin taas meitä yritetään aivopestä että on jotenkin väärin ja vanhanaikaista ja naista sortavaa jos äiti on kotona ja että on jotenkin väärin ja epätasa-arvoista jos äiti on enemmän suuntautunut kodinhoitoon kuin isä, vaikka tämä olisi sopiva tilanne kyseiselle parille.

Näin kirjoitin:

”Perhe olkoon äiti, isä ja lapset mutta todellisuudessa perheitä onkin erilaisia. Erilaisia kuten ovat kaikki yksilötkin, on ronskimpia naisia ja pehmeämpiä miehiä, on herkempiä poikia ja rasavillimpiä tyttöjä, se ei silti poista sitä että sukupuolet ovat erilaisia ja hyvä niin, siihen on ihan ihan tärkeät syy että naaraat ja urokset niin ihmisissä kuin eläimissä eroavat toisistaan. Kukin olkoon miten tuntee olevansa mutta on väärin tuputtaa ja aivopestä siihen että naisen pitäisi jo synnytyslaitokselta lähtien kaivata omaa aikaa ja heti vaan reippaasti töihin kun lapsi on vuoden ja toisaalta että miehen pitäisi lämmöstä hehkuen innosta puhkuen jäädä vuodeksi kotiin ja kaiken lisäksi että asiasta ei TASA-ARVON vuoksi saa pari päättää itse.”

Sinä kirjoitit näin:

"En  ymmärrä myöskään jatkuvaa jauhamista isien kotona olosta, kuinka oman lapsen kanssa oleminen voi olla joillekin äideille niin vaikeaa että se pitää ihan vaatia jakamaan _tasan_ isän kanssa. Miehet eivät ole luontaisesti niin hoivatyyppejä kuin naiset, yksilöllisiä eroja toki on paljon mutta kyllä sukupuolissa ihan oikeasti on eroja kun katsotaan suuria joukkoja, ihan jo aivoissa on suurehkoja eroja. Lapsi kasvaa äitinsä sisällä ja äiti on biologisesti katsoen lapsen ensisijainen hoivaaja pikkuvauva-aikana ja on luonnollista että niin lapsella kuin äidilläkin on halu olla melko tiiviisti yhdessä vielä tämän pikkulapsiajan jälkeenkin. Nykynaisista kun yritetään tehdä puolimiehiä niin kaikki nämä ihmisen luonnolliset käyttäytymistavat yritetään muuttaa väkisin."

Ja seuraavaksi näin:

"Aloitukseni jälkimmäinen osio ei ole mitään trollausta, olen aivan tosissani ja keskustelen asiasta aina mielellään livenäkin ihan kaikkien kanssa. Tämä on vaan tätä nykyajan soopaa mihin on kaikki saatu mukaan, uskon että tulevaisuudessa tulee asiat taas muuttumaan ja perinteisten sukupuoliroolien arvo taas ymmärretään ja siitä tulee sitten uusi trendi. Minä en ainakaan kaipaa miestä joka 50/50 kulkee pöyhuiskan kanssa ja lapsia hoitaa, en itse olen millään lailla esim autoista tai viemäreiden hajulukoista kiinnostunut enkä kaipaa minkäänlaista tasa-arvoa niiden hoitamiseen. Ihmetelkää vaan miksi kaikilla on niin paha olla, miksi kaikilla on masennusta ja itsetunto-ongelmia nuorilla ja naisilla ja ennen kaikkea, miksi parisuhteista loppuu nuorillakin seksi ja muutenkin menee huonosti ja eroja on niin paljon.

Tästä tulee ihan keisarin uudet vaatteet mieleen. Tyttölapselle ei saa enää ostaa nukkeja eikä pojalle autoja ja kaikki vaan nyökyttelee eikä kukaan uskalla sanoa totuutta mikä kuitenkin aika monella mielessä"

Ei nämä lausunnot peseydy pois.

HÄH, et kyllä nyt taida ihan ymmärtää. Ei tietenkään lausunnot peseydy pois enkä niin haluakaan, seison täysin sanojeni takana, niin netissä kuin ihan julkisesti ja livenäkin. Etkö tosiaan näe sitä että nykyasemassa, missä vapautta niin paljon toitotetaan, ei kuitenkaan ole mitään naisen vapautta. Jos ennen naisen piti ollaan siveyden sipuli ja pölyhyiskan kanssa polvihameessa raataa niin nykyään taas nainen _ei saa_ olla sellainen. Mitä vapautta se on? Kos joku oikeasti on sellainen niin annettakoon hänen olla. Kärjistäen voisi sanoa että ennen naisen piti olla hiljaa ja kiltisti jalat ristissä kulkeva pikkuvaimo ja nykyään taas naisen pitää olla haarat levällään kulkeva runsaita ja rakoja rikkovia seksikokemuksia keräilen ronski ja itsevarma uraohjus, joka vähän välittää mistään eikä varsinkaan ala yhtään vaippaa enempää vaihtamaan kuin mies.

Siis naisiinhan kohdistuu edelleen yhtälailla odotuksia ja vaatimuksia kuin aina ennenkin, itse koen nämä nykyajan odotuksen ja vaatimukset haitallisempina kuin aiemmat, joku muu varmaan ei.

Kaikki tämähän johtuu siihen että meidän yhteiskunnassa ei arvosteta feminiinisiä ominaisuuksia, täällähän ihaillaan pelkkiä maskuliinisia piirteitä. Ei täällä nuoret tytöt arvosta ”kilttiä” ja hyväntahtoista naista vaan nauraen kertovat juttuja kuinka monen kanssa on nainut ja mihin reikään ja puhuvat _p*llusta_ ja ylipäätään käyttävät ronskia kieltä kuin rekkamiehet konsanaan. Mistähän se tällanen on tullut? Miesten maailmastahan nämä on suoraan kopioitu ja tämähän kertoo täysin siitä että naissukupuolta ei arvosteta vaan naisen on pyrittävä olemaan jollain lailla miesmäinen jotta saisi arvostusta ja kunnioitusta osakseen.

Tämä kommenttisi ilmentää hyvin tätä Keisarin uudet vaatteet -ilmiötä.

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelevä ap kirjoitti:

En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.

Mutta olet kertonut maksavasi asuntolainaakin pelkästään kotihoidontuella, eli kaikki käytettävissä olevat tulot pitäisi olla alle 400e/kk. Tämähän on mahdotonta, kuten moni on todennut.

Ymmärrän ettei kaikkia kommentteja jaksa lukea mutta olen jo aika moneen kertaan todennut että netttotuloni ovat noin 1040 € ja asumiskulut 800 € (lainanlyhennys ja vastike), siitä jää noin 240 € säännöllisiä tuloja elämiseen ja tämän lisäksi teen epäsäännöllisesti töitä kotona ja soitossaan lisätuloja noin parisataa kuussa.

Totean kuitenkin jälleen kerran että tässä ei nyt kuitenkaan ollut pointtija minun tuloni ja menoni, ymmärrän kyllä että näin pienillä tuloilla moni ei jaksaisi kitkuttaa (vaikka mielestäni mukavaa elämää elellään, tämähän on vaan pari vuotta) vaan kysymys oli se että normituloisella pariskunnalla elämiseen jäisi asumiskulujen jälkeen usein ainakin tonni ja minä luulisin sen kyllä olevan ihan riittävä summa pienelle perheelle ettei olisi ”pakko rahan takia mennä töihin”

No ei tonni kovin pitkälle riitä, siitä kun aletaan maksaa ne kuuluisat kaikki muut kulut. Ruuat, vakuutukset, sähkö, vesi, vaatteet, bensat, lääkkeet, harrastukset jne. Tonni on aika pieni raha noihin kaikkiin. Toki jos tykkää elää kituuttaen, etsiä kaikki mahdollinen käytettynä, vetää ruokakulut minimiin, körötellä mahdollisemman vanhalla autolla, johon ei tarvitse kaskoa, harrastuksissa riittää puistoilu ja kunnan tarjoamat ilmaiset kerhot niin anna mennä. Ei ole keneltäkään pois. Kannattaisi sitä omaa maailmankuvaa kuitenkin sen verran avartaa, että kaikille se ei riitä. Ja he voivat silti haluta niitä lapsia.

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Kotihoidontukeenhan kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, joka pienentyy puolison tulojen mukaan. En nyt muista noita summia mutta lapsilisä taitaa olla noin 160 €, elatustuki noin saman verran, asumistuki on kai pari sataa ja kotihoidontuki täytenä noin 500. Saattaa mennä väärinkin mutta kokonaissumma on 1040 € suunnilleen. Asumiskulut on 800 € niin jää noin 240 € ja siihen lisää parisataa lisätöistä niin yhteissumma on reilut 400, joskus enemmän, joskus vähemmän.

Siitä voi sitten kukin miettiä että miten nuo menot menee, olisko 200 € ruokaan, puhelin ja netti on 60 € ja jäljelle jäävä parisataa sitten muihin kuluihin. Auto on tällä hetkellä seisonnassa mutta ollut edeltävästi puolisen vuotta käytössä. Nyt tuli laskuja paljon niin laitoin seisontaan. Ruoan teen itse ja käydään noin kerran viikossa jossain lounaalla ja vaikka kirpputorilla. Kaupoissa ei käydä ollenkaan shoppailemassa enkä ole kiinnostunut juurikaan uusien tavaroiden ostamisesta tai mistään erityisistä harrastuksista.

Muuten kyläillään ja käydään erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa ja tapahtumissa ja ulkoillaan, joka päivä ollaan liikenteessä, kotona vain flunssassa. Muuten meillä on museokortti ja Korkeasaaren vuosikortti ja edelleen mulla on työstä oloajalta virikerahaa pari sataa joilla aion ostaa jatkoon jotain uimakorttia ym.

En peruaatteessa tykkää ”elellä verorahoilla” mutta tämä lapsiasia on minulle sen verran tärkeä että joudun nyt toimimaan vastoin oikeudentajuani. Toki mieluummin olisin kotona niin että puoliso olisi töissä, tosin maksettaisiin silloinkin lapsilisää ja kotihoidontukea että harvempi kotiäiti on kummankaan täysin verorahoitta.

Siis kuinka moni tuolla 200 eurolla syö? Omista sinkkuvuosista on jo aikaa, silloin saatoin juuri ja juurin yksin päästä tuohon summaan. Jos tuo summa sisältää äidin ja lapsen/lasten ruuat ja mahdollisesti vielä vaipat, niin tiukkaa on. Äläkä nyt tule väittämään, että syöt monipuolisesti ja kauden kasviksilla pärjää. Ei tuolla syö hyvin. Ja mites ne kuuluisat muut kulut? Sähkö, vakuutukset, vesi, lääkkeet jne. Ilmeisesti ette myöskään harrasta mitään? Ja kaikki tarvittava tietenkin kirpparilta? Jep jep. Ja ihmettelet, miksi jokainen ei elä samalla tavalla? Voin kertoa sinulle, koska he eivät halua. Sinäkin olet elatus- ja asumistuen varassa. Miksi sinusta se on jotenkin tavoittelemisen arvoinen asia? Ihmettelet, miksi äidit palaavat töihin? Voin kertoa sinulle, jotta he turvaavat oman ja perheensä elatuksen nyt ja etenkin tulevaisuudessa. He eivät halua heittäytyä mahdollisen ex-puolison varaan tai luottaa yhteiskunnan tukiin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelijä ap kirjoitti:

Ymmärrän hyvin että ihmisillä on erilaisia tilanteita mutta puhun keskivertokolmikymppisistä, joilla ei useimmiten ole suuria lääkekuluja tai kovin montaa lasta tai muutakaan erityistä mihin raha menee.

Jos ymmärrät hyvin erilaisia tilanteita, et tee tällaista aloitusta etkä kirjoita MUTTA.

Se, että ymmärtää erilaisia tilanteita, on arvo. Eikä silloin ala muita arvostelemaan ja ylhäältäkäsin neuvomaan. Varsinkin, kun itse ei omiin vaatimuksiinsa yllä.

Mitä ihmettä. Pointtinihan on että ymmärrän että jollain on erilaisia tilanteita mutta kuten mainitsin niin keskiverrolla nuorella perheellä ei mene lääkekuluihin satoja euroja kuussa.

Minähän kysyin esimerkkitilanteen kaltaisesta tilanteesta jossa rahaa jää tonnin kuussa asumiskulujen jälkeen että mihin se raha menee. Pahoittelut että pahoitin mieltäsi, se ei ollut tarkoitus.

Mielestäni olen pyrkinyt tässä ihan asialliseen keskusteluun, mielestäni kyseessä on tärkeä aihe ja kuten sanoin niin tämä on vallalla oleva trendi ja tarpeeksi kun joku asia on esillä niin ihmiset alkaa jopa vähän huomaamattaan toimimaan sen mukaan koska kaikki yleinen keskustelu vaikuttaa väistämättä asenteisiin ja mielipiteisiin. Se että Meidän Perhe -lehden kanteen on kotiäitiydestä kertovasta jutusta lainattu teksti ”Onhan tämä aika 50-lukulaista” ei ole mielestäni vähäpätöinen asia vaan juuri tällaisissa asioilla on vaikutusta ihmisten mieliin ja mahdollisesti yhä useampi nuorehko äiti valitsee varhaisen kotiinpaluun asiaa sen kummemmin miettimättä.

Ihmettelevä ap kirjoitti:

En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.

Sama kuin ihmettelisi, miksi kukaan menee töihin. Työttömyysturvalla ja asumistuella elää ihan mukavasti, kun ei käytä mihinkään rahaa. No kukin tavallaan. Toiset haluavat elättää itsensä ja perheensä, toiset jättävät sen yhteiskunnan tehtäväksi.