Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten ihmeen paljon ihmiset käyttää rahaa elämiseen?
Ihmettelevä äiti
22.01.2022 |
Aina kuulee näitä juttuja että lapsi piti laittaa päiväkotiin vuoden ikäisenä kun rahat ei riitä. Olisi mielenkiintoista kuulla että kuinka paljon ihmiset oikein sitten tarvitsevat rahaa elääkseen. Jos on esimerkiksi perhe jossa äiti on kotona kotihoidontuella eli saa ehkä noin 400 € kuussa käteen (kotihoidontuki ja lapsilisä) ja mies on töissä ja saa käteen vaikka 1800 € (moni varmaan paljon enemmänkin, otin tarkoituksella pienehkötuloisen esimerkin) niin perheen tulot on kuussa 2200 € käteen. Jos asuminen maksaa vaikka 1200 € (monella ei varmaan maksa niin paljoa) niin käteen elämiseensä jää 1000 euroa, eikö tonni kuussa ihan oikeesti monen mielestä riitä elämiseen kahdelle aikuiselle ja esim 1-3 lapselle?
Mihin teillä sitä rahaa niin hirveästi kuluu? Onko kyse siitä että ihmisillä on asuntolainan lisäksi monia muita lainoja ja luottoja ja osamaksuja joihin rahaa menee satamäärin kuussa?
En ymmärrä että miten ei voi esim tonni kuussa riittää jos ei kauheasti muita lainoja asuntolainan lisäksi ole? Miksei nykyään osata tai haluta ihan vaan nauttia siitä lapsen ja perheen kanssa olemisesta, edullisia ajanvietetapojahan on paljon ja 1-3 vuotias lapsi ei niin ihmeitä tarvitse, ei varsinkaan mitään ulkomaanmatkoja, niitähän kerkeää sitten taas tehdä kun lapsi on vähän isompi ja molemmat vanhemmat taas töissä.
Voisiko joku, jonka on ollut ”pakko palata töihin kun rahat ei riitä” vähän avata näitä lukuja? Kyse siis kahden vanhemman perheistä.
Musta tuntuu että kyse on vähän siitä että nykyään kun kaikki voi aika huonosti niin jotenkin äitienkin pakko palata töihin asap paetakseen jotain sitä mikä sisällä tuntuu tyhjältä.
En ymmärrä myöskään jatkuvaa jauhamista isien kotona olosta, kuinka oman lapsen kanssa oleminen voi olla joillekin äideille niin vaikeaa että se pitää ihan vaatia jakamaan _tasan_ isän kanssa. Miehet eivät ole luontaisesti niin hoivatyyppejä kuin naiset, yksilöllisiä eroja toki on paljon mutta kyllä sukupuolissa ihan oikeasti on eroja kun katsotaan suuria joukkoja, ihan jo aivoissa on suurehkoja eroja. Lapsi kasvaa äitinsä sisällä ja äiti on biologisesti katsoen lapsen ensisijainen hoivaaja pikkuvauva-aikana ja on luonnollista että niin lapsella kuin äidilläkin on halu olla melko tiiviisti yhdessä vielä tämän pikkulapsiajan jälkeenkin. Nykynaisista kun yritetään tehdä puolimiehiä niin kaikki nämä ihmisen luonnolliset käyttäytymistavat yritetään muuttaa väkisin.
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelevä ap kirjoitti:
En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.
Sama kuin ihmettelisi, miksi kukaan menee töihin. Työttömyysturvalla ja asumistuella elää ihan mukavasti, kun ei käytä mihinkään rahaa. No kukin tavallaan. Toiset haluavat elättää itsensä ja perheensä, toiset jättävät sen yhteiskunnan tehtäväksi.
Mitäs yhteiskunnan elätettävänä oloa siinä on jos puoliso käy töissä? Voihan toki esim kotihoidontuen noin 300 € jättää hakematta jos puolison tulot ovat riittävät, mitä esim 2000 € nettotuloina voisi ajatella olevan.
Lapsilisä tosin tulee automaattosesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelevä ap kirjoitti:
En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.
Sama kuin ihmettelisi, miksi kukaan menee töihin. Työttömyysturvalla ja asumistuella elää ihan mukavasti, kun ei käytä mihinkään rahaa. No kukin tavallaan. Toiset haluavat elättää itsensä ja perheensä, toiset jättävät sen yhteiskunnan tehtäväksi.
Jos vaikka mies käy töissä ja nettopalkka on 1800 € ja nainen kotona kotihoidon tuella tulot 400 € niin yhteensä tulot ovat 2200 € ja jos asumiskulut on 1200 € niin käteen jää tonni elämiseen, mielestäni tämä on ihan kohtuullinen summa kolmelle väliaikaisesti ettei vauvaa tarvitse laittaa päiväkotiin ”rahan takia”.
Jos on yksi tai kaksi ihan pientä lasta niin ei varmaan ymmärräkään mihin kaikkeen rahaa menee perheissä, joissa on isompia lapsia myös. Ne parivuotiaat viehättyy vaikka kävyistä ja kivistä, kymppivuotiailla on jo vähän eri kriteerit.
Mun isoilla lapsilla on kaksi liikuntaharrastusta kummallakin, eivät mitenkään kalleimmasta päästä. Kauden alussa (joka syksy ja kevät) maksan kausimaksuja 90€ + 90€ + 120€ + 130€. Pelilisenssit ja vakuutukset syksyisin 75€ + 75€. Sisäpelikengät joutuu uusimaan kausittain, sanotaan n 50€ per lapsi. Toisessa harrastuksessa ei tarvi varusteita, vielä. Joihinkin turnauksiin maksetaan lisäksi osallistumismaksu.
Pienempi on vielä koulun jälkeen joinakin päivinä iltapäiväkerhossa, joka maksaa 100€/kk tuloista ja hoitotunneista riippumatta.
Talvikengät 60-70€ lapsi joka talveksi, kevät/syyslenkkarit noin 50€ per lapsi joka vuosi, kumpparit noin 30€ per lapsi joka vuosi. Talvikamppeet noin 100€ per lapsi, samoin kevät/syysvaatteet. Harvemmin jää isommalta pienemmälle mitään käyttökelpoista enää tässä iässä, etenkään ulkohousuja. Kenkiä en todellakaan osta käytettynä, jo valmiiksi linttaan astuttuja, joskaan en kalleimpiakaan.
Kaikki nuo maksut ja menot pyörii normaalisti, vaikka olis miten hoitovapaalla. Siihen päälle sitten asumiskulut, ruokakulut, vakuutukset, sähkö, puhelin, netti jne. Mitään suoratoistopalveluhelvettejä meillä ei ole, ei shoppailla turhia, ei matkustella, autot on vanhoja ja velattomia, yhtään luottoa tai osamaksua ei ole asuntolainan lisäksi.
Mutta esim noihin asioihin, eli elämiseen, sitä rahaa menee. Ihan normaalia, turha jeesustella omalla erinomaisuudellaan.
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Kotihoidontukeenhan kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, joka pienentyy puolison tulojen mukaan. En nyt muista noita summia mutta lapsilisä taitaa olla noin 160 €, elatustuki noin saman verran, asumistuki on kai pari sataa ja kotihoidontuki täytenä noin 500. Saattaa mennä väärinkin mutta kokonaissumma on 1040 € suunnilleen. Asumiskulut on 800 € niin jää noin 240 € ja siihen lisää parisataa lisätöistä niin yhteissumma on reilut 400, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Siitä voi sitten kukin miettiä että miten nuo menot menee, olisko 200 € ruokaan, puhelin ja netti on 60 € ja jäljelle jäävä parisataa sitten muihin kuluihin. Auto on tällä hetkellä seisonnassa mutta ollut edeltävästi puolisen vuotta käytössä. Nyt tuli laskuja paljon niin laitoin seisontaan. Ruoan teen itse ja käydään noin kerran viikossa jossain lounaalla ja vaikka kirpputorilla. Kaupoissa ei käydä ollenkaan shoppailemassa enkä ole kiinnostunut juurikaan uusien tavaroiden ostamisesta tai mistään erityisistä harrastuksista.
Muuten kyläillään ja käydään erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa ja tapahtumissa ja ulkoillaan, joka päivä ollaan liikenteessä, kotona vain flunssassa. Muuten meillä on museokortti ja Korkeasaaren vuosikortti ja edelleen mulla on työstä oloajalta virikerahaa pari sataa joilla aion ostaa jatkoon jotain uimakorttia ym.
En peruaatteessa tykkää ”elellä verorahoilla” mutta tämä lapsiasia on minulle sen verran tärkeä että joudun nyt toimimaan vastoin oikeudentajuani. Toki mieluummin olisin kotona niin että puoliso olisi töissä, tosin maksettaisiin silloinkin lapsilisää ja kotihoidontukea että harvempi kotiäiti on kummankaan täysin verorahoitta.
Siis kuinka moni tuolla 200 eurolla syö? Omista sinkkuvuosista on jo aikaa, silloin saatoin juuri ja juurin yksin päästä tuohon summaan. Jos tuo summa sisältää äidin ja lapsen/lasten ruuat ja mahdollisesti vielä vaipat, niin tiukkaa on. Äläkä nyt tule väittämään, että syöt monipuolisesti ja kauden kasviksilla pärjää. Ei tuolla syö hyvin. Ja mites ne kuuluisat muut kulut? Sähkö, vakuutukset, vesi, lääkkeet jne. Ilmeisesti ette myöskään harrasta mitään? Ja kaikki tarvittava tietenkin kirpparilta? Jep jep. Ja ihmettelet, miksi jokainen ei elä samalla tavalla? Voin kertoa sinulle, koska he eivät halua. Sinäkin olet elatus- ja asumistuen varassa. Miksi sinusta se on jotenkin tavoittelemisen arvoinen asia? Ihmettelet, miksi äidit palaavat töihin? Voin kertoa sinulle, jotta he turvaavat oman ja perheensä elatuksen nyt ja etenkin tulevaisuudessa. He eivät halua heittäytyä mahdollisen ex-puolison varaan tai luottaa yhteiskunnan tukiin.
En jaksaisi jauhaa koko ajan samaa mutta todettakoon nyt vielä kerran että ymmärrän hyvin että moni ei halua kitkuttaa minimituloilla mutta kysymykseni koskikin tilannetta että työssäkäyvän puolison nettopalkka on 1800 € ja kotona olevan puolison tulot 400 € eli yhteensä 2200 € ja jos asumiskulut ovat 1200 € niin siitä jää 1000 € elämiseen kahdelle aikuiselle ja pilkutaaperolle, itse ajattelen tämän summan olevan ihan kohtuullinen ja riittävä, erityisesti kun kyseessä on esim 6-24 kuukauden pituinen ajanjakso jotta lasta ei tarvitsi rahan takia laittaa hoitoon vuoden ikäisenä.
Olisiko siksi, että 1000 euroa ei riitä kolmen ihmisen elämiseen? Tai äidit eivät halua olla poissa työelämästä sitä vuotta kauempaa ja isät eivät halua jäädä hoitovapaalle? Kun sitä työuraa voi joutua miettimään pidemmällä tähtäimellä kun pelkästään sen oman lapsen hoitovapaan ajan. Parin vuoden poissaolo näkyy osaamisessa ja sitä kautta työuran kehityksessä. Jos lapsia saa useamman, kertyy sitä poissaoloaikaakin helposti enemmän, jos nuorimmainen pitää hoitaa kotona kaksi vuotiaaksi. Helposti katko on sen 3-4 vuotta. Toki jos on saanut lapset nuorempana, ehtii paremmin käydä töissä niiden välissä. Mutta kuten ehkä itsekin huomasit, sitä lasten saamista ei aina pysty ajoittamaan itselle parhaiten sopivaan aikaan. Mutta jos et ymmärrä niin et ymmärrä. Ei tämä ole mikään uusi trendi, kyllähän lapset ovat menneet hoitoon vauvoina varmaan aina. Niin menin itsekin, alle vuoden ikäisenä. Oli kiva hoitaja, jonka muistan vieläkin.
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Kotihoidontukeenhan kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, joka pienentyy puolison tulojen mukaan. En nyt muista noita summia mutta lapsilisä taitaa olla noin 160 €, elatustuki noin saman verran, asumistuki on kai pari sataa ja kotihoidontuki täytenä noin 500. Saattaa mennä väärinkin mutta kokonaissumma on 1040 € suunnilleen. Asumiskulut on 800 € niin jää noin 240 € ja siihen lisää parisataa lisätöistä niin yhteissumma on reilut 400, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Siitä voi sitten kukin miettiä että miten nuo menot menee, olisko 200 € ruokaan, puhelin ja netti on 60 € ja jäljelle jäävä parisataa sitten muihin kuluihin. Auto on tällä hetkellä seisonnassa mutta ollut edeltävästi puolisen vuotta käytössä. Nyt tuli laskuja paljon niin laitoin seisontaan. Ruoan teen itse ja käydään noin kerran viikossa jossain lounaalla ja vaikka kirpputorilla. Kaupoissa ei käydä ollenkaan shoppailemassa enkä ole kiinnostunut juurikaan uusien tavaroiden ostamisesta tai mistään erityisistä harrastuksista.
Muuten kyläillään ja käydään erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa ja tapahtumissa ja ulkoillaan, joka päivä ollaan liikenteessä, kotona vain flunssassa. Muuten meillä on museokortti ja Korkeasaaren vuosikortti ja edelleen mulla on työstä oloajalta virikerahaa pari sataa joilla aion ostaa jatkoon jotain uimakorttia ym.
En peruaatteessa tykkää ”elellä verorahoilla” mutta tämä lapsiasia on minulle sen verran tärkeä että joudun nyt toimimaan vastoin oikeudentajuani. Toki mieluummin olisin kotona niin että puoliso olisi töissä, tosin maksettaisiin silloinkin lapsilisää ja kotihoidontukea että harvempi kotiäiti on kummankaan täysin verorahoitta.
Siis kuinka moni tuolla 200 eurolla syö? Omista sinkkuvuosista on jo aikaa, silloin saatoin juuri ja juurin yksin päästä tuohon summaan. Jos tuo summa sisältää äidin ja lapsen/lasten ruuat ja mahdollisesti vielä vaipat, niin tiukkaa on. Äläkä nyt tule väittämään, että syöt monipuolisesti ja kauden kasviksilla pärjää. Ei tuolla syö hyvin. Ja mites ne kuuluisat muut kulut? Sähkö, vakuutukset, vesi, lääkkeet jne. Ilmeisesti ette myöskään harrasta mitään? Ja kaikki tarvittava tietenkin kirpparilta? Jep jep. Ja ihmettelet, miksi jokainen ei elä samalla tavalla? Voin kertoa sinulle, koska he eivät halua. Sinäkin olet elatus- ja asumistuen varassa. Miksi sinusta se on jotenkin tavoittelemisen arvoinen asia? Ihmettelet, miksi äidit palaavat töihin? Voin kertoa sinulle, jotta he turvaavat oman ja perheensä elatuksen nyt ja etenkin tulevaisuudessa. He eivät halua heittäytyä mahdollisen ex-puolison varaan tai luottaa yhteiskunnan tukiin.
En jaksaisi jauhaa koko ajan samaa mutta todettakoon nyt vielä kerran että ymmärrän hyvin että moni ei halua kitkuttaa minimituloilla mutta kysymykseni koskikin tilannetta että työssäkäyvän puolison nettopalkka on 1800 € ja kotona olevan puolison tulot 400 € eli yhteensä 2200 € ja jos asumiskulut ovat 1200 € niin siitä jää 1000 € elämiseen kahdelle aikuiselle ja pilkutaaperolle, itse ajattelen tämän summan olevan ihan kohtuullinen ja riittävä, erityisesti kun kyseessä on esim 6-24 kuukauden pituinen ajanjakso jotta lasta ei tarvitsi rahan takia laittaa hoitoon vuoden ikäisenä.
Sinä voit ajatella, että se on riittävä summa. Joku toinen ajattelee taas ajattelee ettei se ole. Niin meillä on kaikilla erilaisia elämäntilanteita, ihmeteltävää riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Kotihoidontukeenhan kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, joka pienentyy puolison tulojen mukaan. En nyt muista noita summia mutta lapsilisä taitaa olla noin 160 €, elatustuki noin saman verran, asumistuki on kai pari sataa ja kotihoidontuki täytenä noin 500. Saattaa mennä väärinkin mutta kokonaissumma on 1040 € suunnilleen. Asumiskulut on 800 € niin jää noin 240 € ja siihen lisää parisataa lisätöistä niin yhteissumma on reilut 400, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Siitä voi sitten kukin miettiä että miten nuo menot menee, olisko 200 € ruokaan, puhelin ja netti on 60 € ja jäljelle jäävä parisataa sitten muihin kuluihin. Auto on tällä hetkellä seisonnassa mutta ollut edeltävästi puolisen vuotta käytössä. Nyt tuli laskuja paljon niin laitoin seisontaan. Ruoan teen itse ja käydään noin kerran viikossa jossain lounaalla ja vaikka kirpputorilla. Kaupoissa ei käydä ollenkaan shoppailemassa enkä ole kiinnostunut juurikaan uusien tavaroiden ostamisesta tai mistään erityisistä harrastuksista.
Muuten kyläillään ja käydään erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa ja tapahtumissa ja ulkoillaan, joka päivä ollaan liikenteessä, kotona vain flunssassa. Muuten meillä on museokortti ja Korkeasaaren vuosikortti ja edelleen mulla on työstä oloajalta virikerahaa pari sataa joilla aion ostaa jatkoon jotain uimakorttia ym.
En peruaatteessa tykkää ”elellä verorahoilla” mutta tämä lapsiasia on minulle sen verran tärkeä että joudun nyt toimimaan vastoin oikeudentajuani. Toki mieluummin olisin kotona niin että puoliso olisi töissä, tosin maksettaisiin silloinkin lapsilisää ja kotihoidontukea että harvempi kotiäiti on kummankaan täysin verorahoitta.
Eli valehtelet kaiken. Jos noita tukia oikeasti saisit, löytäisit kyllä oikeat summat.
Menosikaan ei täsmää.
Olet siis huono trolli.
Mulla oli hyvät äitiys-ja vanhempainrahat ja oli ihanaa olla kotona vauvan kanssa kun ei tarvinnut stressata rahasta.
No kotihoidontuki olikin jotain 270 ja lapsilisä alle 100e, tulot siis n. 370e/kk. Säästöjä oli vähän ja ne meni muutamassa kuukaudessa vaikka tarkasti eli. Töihin palasin lapsen ollessa 1,5-vuotias.
Ja ihan puhtaasti rahan takia. En todellakaan halunnut alkaa kituuttamaan millään parilla satasella. Olisin vain stressannut koko ajan rahasta ja pelännyt koko ajan milloin tulee joku yllätys joka kaataa talouden. Se on eri asia yksineläjänä kituutella vaikka 0-budjetilla mutta lapsen vanhempana ei vaan voi olla tilannetta että tili on tyhjä ja puskurit käytetty.
Minua ainakin stressaa ihan hirveästi jos rahaa ei ole enkä halua heittäytyä vaan yhteiskunnan avun varaan, jota ei edes saa silloin kun tarvitsisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on yksi tai kaksi ihan pientä lasta niin ei varmaan ymmärräkään mihin kaikkeen rahaa menee perheissä, joissa on isompia lapsia myös. Ne parivuotiaat viehättyy vaikka kävyistä ja kivistä, kymppivuotiailla on jo vähän eri kriteerit.
Mun isoilla lapsilla on kaksi liikuntaharrastusta kummallakin, eivät mitenkään kalleimmasta päästä. Kauden alussa (joka syksy ja kevät) maksan kausimaksuja 90€ + 90€ + 120€ + 130€. Pelilisenssit ja vakuutukset syksyisin 75€ + 75€. Sisäpelikengät joutuu uusimaan kausittain, sanotaan n 50€ per lapsi. Toisessa harrastuksessa ei tarvi varusteita, vielä. Joihinkin turnauksiin maksetaan lisäksi osallistumismaksu.
Pienempi on vielä koulun jälkeen joinakin päivinä iltapäiväkerhossa, joka maksaa 100€/kk tuloista ja hoitotunneista riippumatta.
Talvikengät 60-70€ lapsi joka talveksi, kevät/syyslenkkarit noin 50€ per lapsi joka vuosi, kumpparit noin 30€ per lapsi joka vuosi. Talvikamppeet noin 100€ per lapsi, samoin kevät/syysvaatteet. Harvemmin jää isommalta pienemmälle mitään käyttökelpoista enää tässä iässä, etenkään ulkohousuja. Kenkiä en todellakaan osta käytettynä, jo valmiiksi linttaan astuttuja, joskaan en kalleimpiakaan.
Kaikki nuo maksut ja menot pyörii normaalisti, vaikka olis miten hoitovapaalla. Siihen päälle sitten asumiskulut, ruokakulut, vakuutukset, sähkö, puhelin, netti jne. Mitään suoratoistopalveluhelvettejä meillä ei ole, ei shoppailla turhia, ei matkustella, autot on vanhoja ja velattomia, yhtään luottoa tai osamaksua ei ole asuntolainan lisäksi.
Mutta esim noihin asioihin, eli elämiseen, sitä rahaa menee. Ihan normaalia, turha jeesustella omalla erinomaisuudellaan.
Onhan se helppo jeesustella, jos ei pysty omaa napaansa kauemmas katsomaan. Itse puolestani ihmettelen äitejä, jotka ovat pois työelämästä sen 4-6 vuotta, kun on useampi lapsi. Voi olla, että heillä on työpaikka mihin palata, mutta onhan se tosi ankeaa. Työkaverit ovat edenneet tai vaihtaneet tehtäviä, omaa vanhaa työtä ei välttämättä ole, vaan pitää siirtyä johonkin muihin tehtäviin. Ei ole väliä, haluatko tai osaatko. Tai sitten firmassa on ollut yt:t ja saat ensi töiksesi kenkää ja alat miettiä uutta työpaikkaa. Keskustelupalstoilla sitten itketään, kun oma eläke on niin pieni, miten sillä pärjää. Jos vielä tulee ero, niin sitten mietitään taas uudestaan. Pitää löytää uusi asunto, lapsetkin tarvitsevat helposti tuplamäärän vaatteita, jotta on molemmissa kodeissa kaikki tarvittava. No, tulipa ainakin hoidettua lapset kotona.
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Kotihoidontukeenhan kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, joka pienentyy puolison tulojen mukaan. En nyt muista noita summia mutta lapsilisä taitaa olla noin 160 €, elatustuki noin saman verran, asumistuki on kai pari sataa ja kotihoidontuki täytenä noin 500. Saattaa mennä väärinkin mutta kokonaissumma on 1040 € suunnilleen. Asumiskulut on 800 € niin jää noin 240 € ja siihen lisää parisataa lisätöistä niin yhteissumma on reilut 400, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Siitä voi sitten kukin miettiä että miten nuo menot menee, olisko 200 € ruokaan, puhelin ja netti on 60 € ja jäljelle jäävä parisataa sitten muihin kuluihin. Auto on tällä hetkellä seisonnassa mutta ollut edeltävästi puolisen vuotta käytössä. Nyt tuli laskuja paljon niin laitoin seisontaan. Ruoan teen itse ja käydään noin kerran viikossa jossain lounaalla ja vaikka kirpputorilla. Kaupoissa ei käydä ollenkaan shoppailemassa enkä ole kiinnostunut juurikaan uusien tavaroiden ostamisesta tai mistään erityisistä harrastuksista.
Muuten kyläillään ja käydään erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa ja tapahtumissa ja ulkoillaan, joka päivä ollaan liikenteessä, kotona vain flunssassa. Muuten meillä on museokortti ja Korkeasaaren vuosikortti ja edelleen mulla on työstä oloajalta virikerahaa pari sataa joilla aion ostaa jatkoon jotain uimakorttia ym.
En peruaatteessa tykkää ”elellä verorahoilla” mutta tämä lapsiasia on minulle sen verran tärkeä että joudun nyt toimimaan vastoin oikeudentajuani. Toki mieluummin olisin kotona niin että puoliso olisi töissä, tosin maksettaisiin silloinkin lapsilisää ja kotihoidontukea että harvempi kotiäiti on kummankaan täysin verorahoitta.
Sinähän asut Tampereella?
Silti käytte Lintisillä ja on Korkeasaaren vuosikortti.
Sinne Helsinkiin matkustelu ei maksa mitään? Eikö Tampereella ole mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on yksi tai kaksi ihan pientä lasta niin ei varmaan ymmärräkään mihin kaikkeen rahaa menee perheissä, joissa on isompia lapsia myös. Ne parivuotiaat viehättyy vaikka kävyistä ja kivistä, kymppivuotiailla on jo vähän eri kriteerit.
Mun isoilla lapsilla on kaksi liikuntaharrastusta kummallakin, eivät mitenkään kalleimmasta päästä. Kauden alussa (joka syksy ja kevät) maksan kausimaksuja 90€ + 90€ + 120€ + 130€. Pelilisenssit ja vakuutukset syksyisin 75€ + 75€. Sisäpelikengät joutuu uusimaan kausittain, sanotaan n 50€ per lapsi. Toisessa harrastuksessa ei tarvi varusteita, vielä. Joihinkin turnauksiin maksetaan lisäksi osallistumismaksu.
Pienempi on vielä koulun jälkeen joinakin päivinä iltapäiväkerhossa, joka maksaa 100€/kk tuloista ja hoitotunneista riippumatta.
Talvikengät 60-70€ lapsi joka talveksi, kevät/syyslenkkarit noin 50€ per lapsi joka vuosi, kumpparit noin 30€ per lapsi joka vuosi. Talvikamppeet noin 100€ per lapsi, samoin kevät/syysvaatteet. Harvemmin jää isommalta pienemmälle mitään käyttökelpoista enää tässä iässä, etenkään ulkohousuja. Kenkiä en todellakaan osta käytettynä, jo valmiiksi linttaan astuttuja, joskaan en kalleimpiakaan.
Kaikki nuo maksut ja menot pyörii normaalisti, vaikka olis miten hoitovapaalla. Siihen päälle sitten asumiskulut, ruokakulut, vakuutukset, sähkö, puhelin, netti jne. Mitään suoratoistopalveluhelvettejä meillä ei ole, ei shoppailla turhia, ei matkustella, autot on vanhoja ja velattomia, yhtään luottoa tai osamaksua ei ole asuntolainan lisäksi.
Mutta esim noihin asioihin, eli elämiseen, sitä rahaa menee. Ihan normaalia, turha jeesustella omalla erinomaisuudellaan.
Onhan se helppo jeesustella, jos ei pysty omaa napaansa kauemmas katsomaan. Itse puolestani ihmettelen äitejä, jotka ovat pois työelämästä sen 4-6 vuotta, kun on useampi lapsi. Voi olla, että heillä on työpaikka mihin palata, mutta onhan se tosi ankeaa. Työkaverit ovat edenneet tai vaihtaneet tehtäviä, omaa vanhaa työtä ei välttämättä ole, vaan pitää siirtyä johonkin muihin tehtäviin. Ei ole väliä, haluatko tai osaatko. Tai sitten firmassa on ollut yt:t ja saat ensi töiksesi kenkää ja alat miettiä uutta työpaikkaa. Keskustelupalstoilla sitten itketään, kun oma eläke on niin pieni, miten sillä pärjää. Jos vielä tulee ero, niin sitten mietitään taas uudestaan. Pitää löytää uusi asunto, lapsetkin tarvitsevat helposti tuplamäärän vaatteita, jotta on molemmissa kodeissa kaikki tarvittava. No, tulipa ainakin hoidettua lapset kotona.
Hyvin usein nämä äänekkäimmät kotihoitopuolustajat ja "arvovalinnastaan" huutelevat ovatkin sitten matalasti koulutettuja pätkätyöläisiä, työttömiä tai ikuisia opiskelijoita. Ei ihme ettei ole kiire töihin kun ei ole töitä mihin palata. Mies elättää ja lapsia pukataan parin kolmen vuoden välein uutta ja välillä käydään keskustelupalstoilla kohottamassa itsetuntoa haukkumalla ja syyllistämällä töihin palanneet äidit. Aina äidit. Ei koskaan isät..
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Kotihoidontukeenhan kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, joka pienentyy puolison tulojen mukaan. En nyt muista noita summia mutta lapsilisä taitaa olla noin 160 €, elatustuki noin saman verran, asumistuki on kai pari sataa ja kotihoidontuki täytenä noin 500. Saattaa mennä väärinkin mutta kokonaissumma on 1040 € suunnilleen. Asumiskulut on 800 € niin jää noin 240 € ja siihen lisää parisataa lisätöistä niin yhteissumma on reilut 400, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Siitä voi sitten kukin miettiä että miten nuo menot menee, olisko 200 € ruokaan, puhelin ja netti on 60 € ja jäljelle jäävä parisataa sitten muihin kuluihin. Auto on tällä hetkellä seisonnassa mutta ollut edeltävästi puolisen vuotta käytössä. Nyt tuli laskuja paljon niin laitoin seisontaan. Ruoan teen itse ja käydään noin kerran viikossa jossain lounaalla ja vaikka kirpputorilla. Kaupoissa ei käydä ollenkaan shoppailemassa enkä ole kiinnostunut juurikaan uusien tavaroiden ostamisesta tai mistään erityisistä harrastuksista.
Muuten kyläillään ja käydään erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa ja tapahtumissa ja ulkoillaan, joka päivä ollaan liikenteessä, kotona vain flunssassa. Muuten meillä on museokortti ja Korkeasaaren vuosikortti ja edelleen mulla on työstä oloajalta virikerahaa pari sataa joilla aion ostaa jatkoon jotain uimakorttia ym.
En peruaatteessa tykkää ”elellä verorahoilla” mutta tämä lapsiasia on minulle sen verran tärkeä että joudun nyt toimimaan vastoin oikeudentajuani. Toki mieluummin olisin kotona niin että puoliso olisi töissä, tosin maksettaisiin silloinkin lapsilisää ja kotihoidontukea että harvempi kotiäiti on kummankaan täysin verorahoitta.
Sinähän asut Tampereella?
Silti käytte Lintisillä ja on Korkeasaaren vuosikortti.
Sinne Helsinkiin matkustelu ei maksa mitään? Eikö Tampereella ole mitään?
Ei kai ap noin kirjoittanut, vaan että Tampereelle saakka pääsee ilmaiseksi julkisilla. Jos lähijunassa saa ilmaiseksi matkustaa lastenvaunujen kanssa niin tuo tosiaan pitää paikkaansa, sillä R-junalla pääsee Tampereelle saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun asuin yksin, käytin rahaa päivittäin lähinnä broilerinkoipiin/possunkyljyksiin. Ja muutamaan pitkään
(vähintään puoleen tusinaan) kantiksessa.
Nyttemmin jostain syystä marketin kärry on joka kerta pullollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee asumiseen 720€, päälle puhelin, netti, vakuutukset ja ruoka. Lääkkeisiin menee 400-600€/kk, joten tiukilla mennään koko ajan. Ei todellakaan ole vara matkustella. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, pelkkä ruokaraha ei kata kaikkea.
Anteeks nyt vaan, mutta mihin lääkkeisiin tuollaisia summia menee, kun Suomessa on lääkekatto, jonka jälkeen niihin ei mene yhtään mitään.
Kaikkia lääkkeitä ei kelan lääkekatto todellakaan koske. Esim laihdutuslääkkeitä, tiettyjä syöpälääkkeitä yms. Ne ovat hyvin tiettyjä lääkkeitä tiettyihin sairauksiin joihin saa kelan lääkekorvauksia ja joihin lääkekatto vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh. Olen toki kotirouva, mutta sen verran misogynististä soopaa suollat että iltapäiväkahvit meinasivat lentää näppikselle. Minä laitoin lapseni päiväkotiin 2,5v ja 1,5v vaikka olin itse kotona.
Mutta rahaa menee kuukaudessa:
Vastike + kotivakuutus 900e
Ruokaan menee n 2500e sisältäen wolttaukset ja viinit ja koiranruoan
Puhelimiin, netteihin ja suoratoistoihin noin 500e
Autopaikkaan 200e
Siivoojaan 400e
Kampaajiin 300e
Auton vakuutuksiin yms bensoihin ja pesuihin 500e
Matkakortteihin 200e
Apteekkiin 300e
Hammaslääkäreihin ja lääkäreihin yms arviolta 200e
Koiranhoitajaan 100e, joskus enemmän joskus vähemmän, sisältää ulkoilutusta pelkästään
Urheilyfyssari + hieroja 200e
Yhteismökin kustannuksiin 200e
Lasten harrastuksiin 300e
Miehen harrastuksiin 200e
Eli yhteensä reilun 7k.Pakko kysyä; mitä syötte? 2500€ kuussa kun saa meneen, niin veikkaan että kaviaaria ja hummereita?
Tämä kysymys kuvastaa juuri pienituloisten "kiva se on rikkaiden sitä ja tätä"- asennetta kun kuvittelevat että muutaman tonnin kuussa tienaavilla on sama elämäntyyli kuin miljonääreillä.
Ei 2500 eurolla syödä kaviaaria ja hummereita.
Lue "wolttaukset ja viinit".
Tuo on aivan tolkuton summa rahaa. Moni ei saa tuota summaa ikinä työurallaan edes puhtaana käteen.
Kyllä, mutta siitä ei ollutkaan kyse. Vaan siitä miten saa menemään syömisiin 2500 euroa kuussa.
Ihan helposti jos ei tee ruokiaan itse, kuten kerrottu.
Kateus sokaisee, ja alapeukkuja sataa, ymmärrän.
Ja minä en edes ole tuo jolla on tuohon varaa, kunhan vain vastasin.En usko, että alapeukut kertoo kateudesta.
Itse hämmennyn noiden kotirouvwn menojen jakaantumista. Selvää steretypiaa haettu. Ne ei ole missään linjassa. Esim miehen harrastukset 200 ja lasten 300.
Noi menot on aivan liian pienet.
Ruokamenot saattavat ollakin kun mietin tämänkin päivän menoja. Mutta mies ei ole ajan vuoksi päässyt omiin harrastuksiinsa maastopyöräilyä lukuunottamatta, ja lapsia on 2 ja heillä on 1 urheiluharrastus ja 1 musiikkiharrastus/lapsi.
Sun dummista trolli ei täsmää mikään.
Sinähän voit olla mitä mieltä haluat. Kaikkien ei ole pakko asua 70k omakotitalonrähjässä 20v vanhalla nissanilla ajaen. Voi olla että kaikki muunlaista elämää elävät tuntuvat trolleilta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelijä ap kirjoitti:
l
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Kotihoidontukeenhan kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, joka pienentyy puolison tulojen mukaan. En nyt muista noita summia mutta lapsilisä taitaa olla noin 160 €, elatustuki noin saman verran, asumistuki on kai pari sataa ja kotihoidontuki täytenä noin 500. Saattaa mennä väärinkin mutta kokonaissumma on 1040 € suunnilleen. Asumiskulut on 800 € niin jää noin 240 € ja siihen lisää parisataa lisätöistä niin yhteissumma on reilut 400, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Siitä voi sitten kukin miettiä että miten nuo menot menee, olisko 200 € ruokaan, puhelin ja netti on 60 € ja jäljelle jäävä parisataa sitten muihin kuluihin. Auto on tällä hetkellä seisonnassa mutta ollut edeltävästi puolisen vuotta käytössä. Nyt tuli laskuja paljon niin laitoin seisontaan. Ruoan teen itse ja käydään noin kerran viikossa jossain lounaalla ja vaikka kirpputorilla. Kaupoissa ei käydä ollenkaan shoppailemassa enkä ole kiinnostunut juurikaan uusien tavaroiden ostamisesta tai mistään erityisistä harrastuksista.
Muuten kyläillään ja käydään erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa ja tapahtumissa ja ulkoillaan, joka päivä ollaan liikenteessä, kotona vain flunssassa. Muuten meillä on museokortti ja Korkeasaaren vuosikortti ja edelleen mulla on työstä oloajalta virikerahaa pari sataa joilla aion ostaa jatkoon jotain uimakorttia ym.
En peruaatteessa tykkää ”elellä verorahoilla” mutta tämä lapsiasia on minulle sen verran tärkeä että joudun nyt toimimaan vastoin oikeudentajuani. Toki mieluummin olisin kotona niin että puoliso olisi töissä, tosin maksettaisiin silloinkin lapsilisää ja kotihoidontukea että harvempi kotiäiti on kummankaan täysin verorahoitta.
Siis kuinka moni tuolla 200 eurolla syö? Omista sinkkuvuosista on jo aikaa, silloin saatoin juuri ja juurin yksin päästä tuohon summaan. Jos tuo summa sisältää äidin ja lapsen/lasten ruuat ja mahdollisesti vielä vaipat, niin tiukkaa on. Äläkä nyt tule väittämään, että syöt monipuolisesti ja kauden kasviksilla pärjää. Ei tuolla syö hyvin. Ja mites ne kuuluisat muut kulut? Sähkö, vakuutukset, vesi, lääkkeet jne. Ilmeisesti ette myöskään harrasta mitään? Ja kaikki tarvittava tietenkin kirpparilta? Jep jep. Ja ihmettelet, miksi jokainen ei elä samalla tavalla? Voin kertoa sinulle, koska he eivät halua. Sinäkin olet elatus- ja asumistuen varassa. Miksi sinusta se on jotenkin tavoittelemisen arvoinen asia? Ihmettelet, miksi äidit palaavat töihin? Voin kertoa sinulle, jotta he turvaavat oman ja perheensä elatuksen nyt ja etenkin tulevaisuudessa. He eivät halua heittäytyä mahdollisen ex-puolison varaan tai luottaa yhteiskunnan tukiin.
En jaksaisi jauhaa koko ajan samaa mutta todettakoon nyt vielä kerran että ymmärrän hyvin että moni ei halua kitkuttaa minimituloilla mutta kysymykseni koskikin tilannetta että työssäkäyvän puolison nettopalkka on 1800 € ja kotona olevan puolison tulot 400 € eli yhteensä 2200 € ja jos asumiskulut ovat 1200 € niin siitä jää 1000 € elämiseen kahdelle aikuiselle ja pilkutaaperolle, itse ajattelen tämän summan olevan ihan kohtuullinen ja riittävä, erityisesti kun kyseessä on esim 6-24 kuukauden pituinen ajanjakso jotta lasta ei tarvitsi rahan takia laittaa hoitoon vuoden ikäisenä.
Olisiko siksi, että 1000 euroa ei riitä kolmen ihmisen elämiseen? Tai äidit eivät halua olla poissa työelämästä sitä vuotta kauempaa ja isät eivät halua jäädä hoitovapaalle? Kun sitä työuraa voi joutua miettimään pidemmällä tähtäimellä kun pelkästään sen oman lapsen hoitovapaan ajan. Parin vuoden poissaolo näkyy osaamisessa ja sitä kautta työuran kehityksessä. Jos lapsia saa useamman, kertyy sitä poissaoloaikaakin helposti enemmän, jos nuorimmainen pitää hoitaa kotona kaksi vuotiaaksi. Helposti katko on sen 3-4 vuotta. Toki jos on saanut lapset nuorempana, ehtii paremmin käydä töissä niiden välissä. Mutta kuten ehkä itsekin huomasit, sitä lasten saamista ei aina pysty ajoittamaan itselle parhaiten sopivaan aikaan. Mutta jos et ymmärrä niin et ymmärrä. Ei tämä ole mikään uusi trendi, kyllähän lapset ovat menneet hoitoon vauvoina varmaan aina. Niin menin itsekin, alle vuoden ikäisenä. Oli kiva hoitaja, jonka muistan vieläkin.
Kiitos hyvästä vastauksesta. Tarkennan vielä etten tarkoittanut sen lasten varhaisen hoitoonmenon olevan trendi vaan sen että naisten sokaista töihinpaluuta ihannoidaan.
Ihmettelevä ap kirjoitti:
Siis ihan tosissaan tonni kuussa ei riitä ruokaan? Mitä syötte? Tiedän että ruokaan voi kuluttaa melko rajattomiskin määriä rahaa mutta kyllä ruoka on sellainen asia missä on helppo myös säästää. Mielestäni kyllä 400-500 € kuussa syö jo erittäin hyvin äiti, isä ja pari pientä lasta. Siitä jää sitten toinen 500 € muihin kuluihin (esim netti&puhelimet 100 €, auto 200 €, aktiviteetit 100 €, muut kulut 100 €). Aika moni saa lisäksi ns bonuskuluja muutaman kerran vuodessa, esim lomarahat, veronpalautukset ym, niillähän voi sitten tehdä tai maksaa jotain erityisempiä juttuja.
Tonni ei riitä ruokaan, kun perheessä on kolme aktiivisesti urheilevaa nuorta jotka syö tajuttomia määriä ruokaa monta kertaa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on yksi tai kaksi ihan pientä lasta niin ei varmaan ymmärräkään mihin kaikkeen rahaa menee perheissä, joissa on isompia lapsia myös. Ne parivuotiaat viehättyy vaikka kävyistä ja kivistä, kymppivuotiailla on jo vähän eri kriteerit.
Mun isoilla lapsilla on kaksi liikuntaharrastusta kummallakin, eivät mitenkään kalleimmasta päästä. Kauden alussa (joka syksy ja kevät) maksan kausimaksuja 90€ + 90€ + 120€ + 130€. Pelilisenssit ja vakuutukset syksyisin 75€ + 75€. Sisäpelikengät joutuu uusimaan kausittain, sanotaan n 50€ per lapsi. Toisessa harrastuksessa ei tarvi varusteita, vielä. Joihinkin turnauksiin maksetaan lisäksi osallistumismaksu.
Pienempi on vielä koulun jälkeen joinakin päivinä iltapäiväkerhossa, joka maksaa 100€/kk tuloista ja hoitotunneista riippumatta.
Talvikengät 60-70€ lapsi joka talveksi, kevät/syyslenkkarit noin 50€ per lapsi joka vuosi, kumpparit noin 30€ per lapsi joka vuosi. Talvikamppeet noin 100€ per lapsi, samoin kevät/syysvaatteet. Harvemmin jää isommalta pienemmälle mitään käyttökelpoista enää tässä iässä, etenkään ulkohousuja. Kenkiä en todellakaan osta käytettynä, jo valmiiksi linttaan astuttuja, joskaan en kalleimpiakaan.
Kaikki nuo maksut ja menot pyörii normaalisti, vaikka olis miten hoitovapaalla. Siihen päälle sitten asumiskulut, ruokakulut, vakuutukset, sähkö, puhelin, netti jne. Mitään suoratoistopalveluhelvettejä meillä ei ole, ei shoppailla turhia, ei matkustella, autot on vanhoja ja velattomia, yhtään luottoa tai osamaksua ei ole asuntolainan lisäksi.
Mutta esim noihin asioihin, eli elämiseen, sitä rahaa menee. Ihan normaalia, turha jeesustella omalla erinomaisuudellaan.
Onhan se helppo jeesustella, jos ei pysty omaa napaansa kauemmas katsomaan. Itse puolestani ihmettelen äitejä, jotka ovat pois työelämästä sen 4-6 vuotta, kun on useampi lapsi. Voi olla, että heillä on työpaikka mihin palata, mutta onhan se tosi ankeaa. Työkaverit ovat edenneet tai vaihtaneet tehtäviä, omaa vanhaa työtä ei välttämättä ole, vaan pitää siirtyä johonkin muihin tehtäviin. Ei ole väliä, haluatko tai osaatko. Tai sitten firmassa on ollut yt:t ja saat ensi töiksesi kenkää ja alat miettiä uutta työpaikkaa. Keskustelupalstoilla sitten itketään, kun oma eläke on niin pieni, miten sillä pärjää. Jos vielä tulee ero, niin sitten mietitään taas uudestaan. Pitää löytää uusi asunto, lapsetkin tarvitsevat helposti tuplamäärän vaatteita, jotta on molemmissa kodeissa kaikki tarvittava. No, tulipa ainakin hoidettua lapset kotona.
Hyvin usein nämä äänekkäimmät kotihoitopuolustajat ja "arvovalinnastaan" huutelevat ovatkin sitten matalasti koulutettuja pätkätyöläisiä, työttömiä tai ikuisia opiskelijoita. Ei ihme ettei ole kiire töihin kun ei ole töitä mihin palata. Mies elättää ja lapsia pukataan parin kolmen vuoden välein uutta ja välillä käydään keskustelupalstoilla kohottamassa itsetuntoa haukkumalla ja syyllistämällä töihin palanneet äidit. Aina äidit. Ei koskaan isät..
Just näin. Minä olen 60-luvulla syntynyt. Siellä tarhassa lapsena isoissa ryhmissä säännöillä hoidettu. Itse olen kouluttautunut, saanut lapset plus 30-vuotiaana. Olin hoitovapaalla kuukausia yhteensä ja lisäksi äitini oli täällä hoitajana vajaa vuoden.
Itse halusinkin palata töihin. Tosin rahatkin olisi muuten loppuneet.
Meillä mies osaa kyllä siivota ja hoitaa lapsia yhtä hyvin. Hän ei kyllä ollut vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla. Ajat oli silloin toiset. Nykyään hän kyllä jäisi kotiin ja osaisi hyvin kaiken hoitaa, vaikka osaa myös lumityöt, autot, imuroinnin ja viemärit. Eli onneksi maailma muuttuu! Nykyään isät saavat yhä enemmän olla osallisia tasavertaisesti lastensa elämässä.
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelijä ap kirjoitti:
l
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Kotihoidontukeenhan kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, joka pienentyy puolison tulojen mukaan. En nyt muista noita summia mutta lapsilisä taitaa olla noin 160 €, elatustuki noin saman verran, asumistuki on kai pari sataa ja kotihoidontuki täytenä noin 500. Saattaa mennä väärinkin mutta kokonaissumma on 1040 € suunnilleen. Asumiskulut on 800 € niin jää noin 240 € ja siihen lisää parisataa lisätöistä niin yhteissumma on reilut 400, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Siitä voi sitten kukin miettiä että miten nuo menot menee, olisko 200 € ruokaan, puhelin ja netti on 60 € ja jäljelle jäävä parisataa sitten muihin kuluihin. Auto on tällä hetkellä seisonnassa mutta ollut edeltävästi puolisen vuotta käytössä. Nyt tuli laskuja paljon niin laitoin seisontaan. Ruoan teen itse ja käydään noin kerran viikossa jossain lounaalla ja vaikka kirpputorilla. Kaupoissa ei käydä ollenkaan shoppailemassa enkä ole kiinnostunut juurikaan uusien tavaroiden ostamisesta tai mistään erityisistä harrastuksista.
Muuten kyläillään ja käydään erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa ja tapahtumissa ja ulkoillaan, joka päivä ollaan liikenteessä, kotona vain flunssassa. Muuten meillä on museokortti ja Korkeasaaren vuosikortti ja edelleen mulla on työstä oloajalta virikerahaa pari sataa joilla aion ostaa jatkoon jotain uimakorttia ym.
En peruaatteessa tykkää ”elellä verorahoilla” mutta tämä lapsiasia on minulle sen verran tärkeä että joudun nyt toimimaan vastoin oikeudentajuani. Toki mieluummin olisin kotona niin että puoliso olisi töissä, tosin maksettaisiin silloinkin lapsilisää ja kotihoidontukea että harvempi kotiäiti on kummankaan täysin verorahoitta.
Siis kuinka moni tuolla 200 eurolla syö? Omista sinkkuvuosista on jo aikaa, silloin saatoin juuri ja juurin yksin päästä tuohon summaan. Jos tuo summa sisältää äidin ja lapsen/lasten ruuat ja mahdollisesti vielä vaipat, niin tiukkaa on. Äläkä nyt tule väittämään, että syöt monipuolisesti ja kauden kasviksilla pärjää. Ei tuolla syö hyvin. Ja mites ne kuuluisat muut kulut? Sähkö, vakuutukset, vesi, lääkkeet jne. Ilmeisesti ette myöskään harrasta mitään? Ja kaikki tarvittava tietenkin kirpparilta? Jep jep. Ja ihmettelet, miksi jokainen ei elä samalla tavalla? Voin kertoa sinulle, koska he eivät halua. Sinäkin olet elatus- ja asumistuen varassa. Miksi sinusta se on jotenkin tavoittelemisen arvoinen asia? Ihmettelet, miksi äidit palaavat töihin? Voin kertoa sinulle, jotta he turvaavat oman ja perheensä elatuksen nyt ja etenkin tulevaisuudessa. He eivät halua heittäytyä mahdollisen ex-puolison varaan tai luottaa yhteiskunnan tukiin.
En jaksaisi jauhaa koko ajan samaa mutta todettakoon nyt vielä kerran että ymmärrän hyvin että moni ei halua kitkuttaa minimituloilla mutta kysymykseni koskikin tilannetta että työssäkäyvän puolison nettopalkka on 1800 € ja kotona olevan puolison tulot 400 € eli yhteensä 2200 € ja jos asumiskulut ovat 1200 € niin siitä jää 1000 € elämiseen kahdelle aikuiselle ja pilkutaaperolle, itse ajattelen tämän summan olevan ihan kohtuullinen ja riittävä, erityisesti kun kyseessä on esim 6-24 kuukauden pituinen ajanjakso jotta lasta ei tarvitsi rahan takia laittaa hoitoon vuoden ikäisenä.
Olisiko siksi, että 1000 euroa ei riitä kolmen ihmisen elämiseen? Tai äidit eivät halua olla poissa työelämästä sitä vuotta kauempaa ja isät eivät halua jäädä hoitovapaalle? Kun sitä työuraa voi joutua miettimään pidemmällä tähtäimellä kun pelkästään sen oman lapsen hoitovapaan ajan. Parin vuoden poissaolo näkyy osaamisessa ja sitä kautta työuran kehityksessä. Jos lapsia saa useamman, kertyy sitä poissaoloaikaakin helposti enemmän, jos nuorimmainen pitää hoitaa kotona kaksi vuotiaaksi. Helposti katko on sen 3-4 vuotta. Toki jos on saanut lapset nuorempana, ehtii paremmin käydä töissä niiden välissä. Mutta kuten ehkä itsekin huomasit, sitä lasten saamista ei aina pysty ajoittamaan itselle parhaiten sopivaan aikaan. Mutta jos et ymmärrä niin et ymmärrä. Ei tämä ole mikään uusi trendi, kyllähän lapset ovat menneet hoitoon vauvoina varmaan aina. Niin menin itsekin, alle vuoden ikäisenä. Oli kiva hoitaja, jonka muistan vieläkin.
Kiitos hyvästä vastauksesta. Tarkennan vielä etten tarkoittanut sen lasten varhaisen hoitoonmenon olevan trendi vaan sen että naisten sokaista töihinpaluuta ihannoidaan.
No ei ihwnnoida. Missä harhoissa oikein elät???
Olen ap:n kanssa siitä eri mieltä, että äitien tai isien pitäisi väen vängällä kitkutella kotona "lapsen parhaaksi". Laadukas varhaiskasvatus ei ole sen huonompi vaihtoehto kuin kotihoitokaan. Itse palasin töihin lapsen ollessa noin vuoden ikäinen ihan vaan jo sen takia, ettei pää olisi kestänyt pelkkää kotona oloa enää ja mieskään ei ollut innostunut jäämään kotiin sen pidemmäksi aikaa.
Siitä olen kuitenkin ap:n kanssa samaa mieltä, että aika usein tuo "koska raha" syy töihin palaamiselle on seurausta vain siitä, että on rakentanut elämänsä tosi korkeiden menojen mukaan. Tietenkin rahaa menee elämiseen paljon, jos mistään ei ole valmis tekemään kompromisseja. Pitää olla autot, iso talo, kalliit harrastukset, kaupasta ostaa kalleinta ruokaa, kaikki vaatteet ostaa joka vuosi uusina jokaiselle lapselle , pitää olla lehtitilauksia ja suoratoistoja jne. Näistä mikään ei ole "pakko", vaan kaikki on tietoisesti tehtyjä valintoja, joista jokainen tekee elämästä aina asteen verran hintavampaa. Kyllä 1000 euroa kuukaudessa riittäisi aivan hyvin 3 henkisen perheen kulutukseen, jos ei ole isoja rahareikiä elämäänsä hankkinut tai on valmis laittamaan ne rahareiät tauolle hetkeksi.
Alue: Aihe vapaa
En jaksaisi jauhaa koko ajan samaa mutta todettakoon nyt vielä kerran että ymmärrän hyvin että moni ei halua kitkuttaa minimituloilla mutta kysymykseni koskikin tilannetta että työssäkäyvän puolison nettopalkka on 1800 € ja kotona olevan puolison tulot 400 € eli yhteensä 2200 € ja jos asumiskulut ovat 1200 € niin siitä jää 1000 € elämiseen kahdelle aikuiselle ja pilkutaaperolle, itse ajattelen tämän summan olevan ihan kohtuullinen ja riittävä, erityisesti kun kyseessä on esim 6-24 kuukauden pituinen ajanjakso jotta lasta ei tarvitsi rahan takia laittaa hoitoon vuoden ikäisenä.