Miten ihmeen paljon ihmiset käyttää rahaa elämiseen?
Aina kuulee näitä juttuja että lapsi piti laittaa päiväkotiin vuoden ikäisenä kun rahat ei riitä. Olisi mielenkiintoista kuulla että kuinka paljon ihmiset oikein sitten tarvitsevat rahaa elääkseen. Jos on esimerkiksi perhe jossa äiti on kotona kotihoidontuella eli saa ehkä noin 400 € kuussa käteen (kotihoidontuki ja lapsilisä) ja mies on töissä ja saa käteen vaikka 1800 € (moni varmaan paljon enemmänkin, otin tarkoituksella pienehkötuloisen esimerkin) niin perheen tulot on kuussa 2200 € käteen. Jos asuminen maksaa vaikka 1200 € (monella ei varmaan maksa niin paljoa) niin käteen elämiseensä jää 1000 euroa, eikö tonni kuussa ihan oikeesti monen mielestä riitä elämiseen kahdelle aikuiselle ja esim 1-3 lapselle?
Mihin teillä sitä rahaa niin hirveästi kuluu? Onko kyse siitä että ihmisillä on asuntolainan lisäksi monia muita lainoja ja luottoja ja osamaksuja joihin rahaa menee satamäärin kuussa?
En ymmärrä että miten ei voi esim tonni kuussa riittää jos ei kauheasti muita lainoja asuntolainan lisäksi ole? Miksei nykyään osata tai haluta ihan vaan nauttia siitä lapsen ja perheen kanssa olemisesta, edullisia ajanvietetapojahan on paljon ja 1-3 vuotias lapsi ei niin ihmeitä tarvitse, ei varsinkaan mitään ulkomaanmatkoja, niitähän kerkeää sitten taas tehdä kun lapsi on vähän isompi ja molemmat vanhemmat taas töissä.
Voisiko joku, jonka on ollut ”pakko palata töihin kun rahat ei riitä” vähän avata näitä lukuja? Kyse siis kahden vanhemman perheistä.
Musta tuntuu että kyse on vähän siitä että nykyään kun kaikki voi aika huonosti niin jotenkin äitienkin pakko palata töihin asap paetakseen jotain sitä mikä sisällä tuntuu tyhjältä.
En ymmärrä myöskään jatkuvaa jauhamista isien kotona olosta, kuinka oman lapsen kanssa oleminen voi olla joillekin äideille niin vaikeaa että se pitää ihan vaatia jakamaan _tasan_ isän kanssa. Miehet eivät ole luontaisesti niin hoivatyyppejä kuin naiset, yksilöllisiä eroja toki on paljon mutta kyllä sukupuolissa ihan oikeasti on eroja kun katsotaan suuria joukkoja, ihan jo aivoissa on suurehkoja eroja. Lapsi kasvaa äitinsä sisällä ja äiti on biologisesti katsoen lapsen ensisijainen hoivaaja pikkuvauva-aikana ja on luonnollista että niin lapsella kuin äidilläkin on halu olla melko tiiviisti yhdessä vielä tämän pikkulapsiajan jälkeenkin. Nykynaisista kun yritetään tehdä puolimiehiä niin kaikki nämä ihmisen luonnolliset käyttäytymistavat yritetään muuttaa väkisin.
Kommentit (180)
Luonnonvastaista hyvinkin. Juuri 30 täytettyäni kävi ilmi että munasolutilanteeni vastaa 10 vuotta vanhempaa ja koska en tullut raskaaksi luonnollisin keinoin, oli pakko lähteä koeputkihoitoihin yksin koska aikaa ei ollut yhtään hukattavaksi ja luojan kiitos sain lapsen. Näin minusta sitten tuli yksinhuoltaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskusteluun ei ole tullut lainkaan aloituksen älyttömistä kohtaa eli loppua. Ap siis ajattelee:
En ymmärrä myöskään jatkuvaa jauhamista isien kotona olosta, kuinka oman lapsen kanssa oleminen voi olla joillekin äideille niin vaikeaa että se pitää ihan vaatia jakamaan _tasan_ isän kanssa. Miehet eivät ole luontaisesti niin hoivatyyppejä kuin naiset, yksilöllisiä eroja toki on paljon mutta kyllä sukupuolissa ihan oikeasti on eroja kun katsotaan suuria joukkoja, ihan jo aivoissa on suurehkoja eroja. Lapsi kasvaa äitinsä sisällä ja äiti on biologisesti katsoen lapsen ensisijainen hoivaaja pikkuvauva-aikana ja on luonnollista että niin lapsella kuin äidilläkin on halu olla melko tiiviisti yhdessä vielä tämän pikkulapsiajan jälkeenkin. Nykynaisista kun yritetään tehdä puolimiehiä niin kaikki nämä ihmisen luonnolliset käyttäytymistavat yritetään muuttaa väkisin
Minä olen kauhistunut, miten se voi olla yksinhuoltaja tällaisella asenteella. Se on luonnon vastaista! Perhe on äiti, isä ja lapset.
Muu on väärin.
Ja kodissa äiti jää lasten kanssa kotiin, koska luonnon mukaan on hoivaaja. Samalla hän kulkee pölyhuisun kanssa kotitöitä tehden. Ja on aina valmis seksiin.
Näin meille kasvaa tasapainoisia lapsia.
Sen pituinen se.
Juu, mutta enhän tuossa kommentissa tokikaan itsestäni puhu vaan minähän puhun maailman menosta yleensä.
Ihmettelevä ap kirjoitti:
Luonnonvastaista hyvinkin. Juuri 30 täytettyäni kävi ilmi että munasolutilanteeni vastaa 10 vuotta vanhempaa ja koska en tullut raskaaksi luonnollisin keinoin, oli pakko lähteä koeputkihoitoihin yksin koska aikaa ei ollut yhtään hukattavaksi ja luojan kiitos sain lapsen. Näin minusta sitten tuli yksinhuoltaja.
Miten ihmeessä et onnistunut luonnonmukaisesti perustamaan perhettä? Vaikka olet selkeästi ihwnnevaimo pölyhuiskudi ja däästäväisyytesi vuoksi.
Miten sait rahat riittämään hoitoihin???
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Juu, mutta enhän tuossa kommentissa tokikaan itsestäni puhu vaan minähän puhun maailman menosta yleensä.
Tä? Eli sinä voit elää eri tavalla kuin muille edellytät. Hyi sinua!
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelevä ap kirjoitti:
Luonnonvastaista hyvinkin. Juuri 30 täytettyäni kävi ilmi että munasolutilanteeni vastaa 10 vuotta vanhempaa ja koska en tullut raskaaksi luonnollisin keinoin, oli pakko lähteä koeputkihoitoihin yksin koska aikaa ei ollut yhtään hukattavaksi ja luojan kiitos sain lapsen. Näin minusta sitten tuli yksinhuoltaja.
Miten ihmeessä et onnistunut luonnonmukaisesti perustamaan perhettä? Vaikka olet selkeästi ihwnnevaimo pölyhuiskudi ja däästäväisyytesi vuoksi.
Miten sait rahat riittämään hoitoihin???
Kun et kuluta kuin pari sataa kuukaudessa ja sen pitää muillekin riittää???
Vierailija kirjoitti:
No kerro nyt ihmeessä miten oikeasti elät sillä 240e:lla? Täällä viestistä toiseen ihmettelet toisten menoja mutta kertaakaan et ole vielä kertonut miten tuon rahan oikein budjetoit.
Hän unohti kertoa, että on isot säästöt, joilla on mm maksettu koeputkihedelmöitys.
Kuten sanoin, niin uskon että tulevaisuudessa sukupuoliroolien (ja sukupuolien!) arvostus nousee uudelleen. Länsimaisessa yhteiskunnanssahan parisuhteessa ei ajatella juurikaan olevan velvollisuuksia, vain oikeuksia. Muissa suhteissa, esim ystävyys-, velvollisuuksien ajatellaan olevan ihan luonnollinen osa. Mielestäni parisuhteessa jaetut työt/osa-alueet ovat hyväksi ja tukevat parisuhteen hyvinvointia kun molemmat osapuolet voivat saada ihailua ja arvostusta osakseen oman alueensa haldaamisesta. Toki nämä osa-alueet voivat parisuhteesta riippuen olla myös ei-perinteiset sukupuolisidonnaiset alueet mutta itselleni perinteinen malli sopii paremmin kuin hyvin koska en tosiaan ole millään lailla kiinnostunut esim autohommista tai tukkeutumeista viemäreistä. Mitään 50-50 meininkiä en halua missään tapauksessa, parisuhde pitäisi mielestäni olla yhteistyösuhde jossa toinen toistaan tukien ja auttaen toimitaan, ei millään 50/50-sopimuksilla.
Ihmettelijä ap kirjoitti:
Kuten sanoin, niin uskon että tulevaisuudessa sukupuoliroolien (ja sukupuolien!) arvostus nousee uudelleen. Länsimaisessa yhteiskunnanssahan parisuhteessa ei ajatella juurikaan olevan velvollisuuksia, vain oikeuksia. Muissa suhteissa, esim ystävyys-, velvollisuuksien ajatellaan olevan ihan luonnollinen osa. Mielestäni parisuhteessa jaetut työt/osa-alueet ovat hyväksi ja tukevat parisuhteen hyvinvointia kun molemmat osapuolet voivat saada ihailua ja arvostusta osakseen oman alueensa haldaamisesta. Toki nämä osa-alueet voivat parisuhteesta riippuen olla myös ei-perinteiset sukupuolisidonnaiset alueet mutta itselleni perinteinen malli sopii paremmin kuin hyvin koska en tosiaan ole millään lailla kiinnostunut esim autohommista tai tukkeutumeista viemäreistä. Mitään 50-50 meininkiä en halua missään tapauksessa, parisuhde pitäisi mielestäni olla yhteistyösuhde jossa toinen toistaan tukien ja auttaen toimitaan, ei millään 50/50-sopimuksilla.
Toivottavasti löydät sen kumppanin hoitelemaan autot ja viemärit!
Mitä ihmettä, en tietenkään ollut ”rahaton” aiemmin kun olin tietysti töissä ja säästöjä toki oli mutta nuo hoidot kuittaa aika hyvin kohtuullisetkin säästöt.
Minähän sanoin että hiipuva hedelmällisyyteni kävi ilmi yllättäen, ei siinä ollut aikaa alkaa miehiä etsimään, toki tietysti olisin mieluummin perheen miehen kanssa perustanut. Aina ei kuitenkaan kaikki mee niin kuin toivoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh. Olen toki kotirouva, mutta sen verran misogynististä soopaa suollat että iltapäiväkahvit meinasivat lentää näppikselle. Minä laitoin lapseni päiväkotiin 2,5v ja 1,5v vaikka olin itse kotona.
Mutta rahaa menee kuukaudessa:
Vastike + kotivakuutus 900e
Ruokaan menee n 2500e sisältäen wolttaukset ja viinit ja koiranruoan
Puhelimiin, netteihin ja suoratoistoihin noin 500e
Autopaikkaan 200e
Siivoojaan 400e
Kampaajiin 300e
Auton vakuutuksiin yms bensoihin ja pesuihin 500e
Matkakortteihin 200e
Apteekkiin 300e
Hammaslääkäreihin ja lääkäreihin yms arviolta 200e
Koiranhoitajaan 100e, joskus enemmän joskus vähemmän, sisältää ulkoilutusta pelkästään
Urheilyfyssari + hieroja 200e
Yhteismökin kustannuksiin 200e
Lasten harrastuksiin 300e
Miehen harrastuksiin 200e
Eli yhteensä reilun 7k.Pakko kysyä; mitä syötte? 2500€ kuussa kun saa meneen, niin veikkaan että kaviaaria ja hummereita?
Tämä kysymys kuvastaa juuri pienituloisten "kiva se on rikkaiden sitä ja tätä"- asennetta kun kuvittelevat että muutaman tonnin kuussa tienaavilla on sama elämäntyyli kuin miljonääreillä.
Ei 2500 eurolla syödä kaviaaria ja hummereita.
Lue "wolttaukset ja viinit".
Tuo on aivan tolkuton summa rahaa. Moni ei saa tuota summaa ikinä työurallaan edes puhtaana käteen.
Kyllä, mutta siitä ei ollutkaan kyse. Vaan siitä miten saa menemään syömisiin 2500 euroa kuussa.
Ihan helposti jos ei tee ruokiaan itse, kuten kerrottu.
Kateus sokaisee, ja alapeukkuja sataa, ymmärrän.
Ja minä en edes ole tuo jolla on tuohon varaa, kunhan vain vastasin.En usko, että alapeukut kertoo kateudesta.
Itse hämmennyn noiden kotirouvwn menojen jakaantumista. Selvää steretypiaa haettu. Ne ei ole missään linjassa. Esim miehen harrastukset 200 ja lasten 300.
Noi menot on aivan liian pienet.
Ruokamenot saattavat ollakin kun mietin tämänkin päivän menoja. Mutta mies ei ole ajan vuoksi päässyt omiin harrastuksiinsa maastopyöräilyä lukuunottamatta, ja lapsia on 2 ja heillä on 1 urheiluharrastus ja 1 musiikkiharrastus/lapsi.
Mulla menee asumiseen 720€, päälle puhelin, netti, vakuutukset ja ruoka. Lääkkeisiin menee 400-600€/kk, joten tiukilla mennään koko ajan. Ei todellakaan ole vara matkustella. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, pelkkä ruokaraha ei kata kaikkea.
En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.
On helppoa elää vähällä, jos on aina ollut köyhä.
Monet haluavat lapsia vasta sitten, kun elämä on muutoin "valmis". Sen valmiin elämän ylläpitäminen ei kuitenkaan olekaan sitten niin edullista. Jos on vaikka ottanut niinkin ison lainan, kuin 400 000e. Sen lyhennykset ovat pitkälti toista tonnia. Ja pelkästään lämmityskustannukset isoon taloon vaikka Lapissa voi jo lähennellä tonnia kuussa. Ei tällaista elintasoa yhden keskituloisen ihmisen palkalla ylläpidetä kovin pitkään, vaikka kahdelta se onnistuukin.
Itse olin ollut köyhä ennen lapsia eikä elintaso olisi muuttunut miksikään, minä kuitenkin laitoin muksun päiväkotiin vuoden ikäisenä ja opiskelin täyttä höyryä jotta se köyhyys joskus loppuisi.
Ymmärrän hyvin että ihmisillä on erilaisia tilanteita mutta puhun keskivertokolmikymppisistä, joilla ei useimmiten ole suuria lääkekuluja tai kovin montaa lasta tai muutakaan erityistä mihin raha menee.
Ihmettelevä ap kirjoitti:
En ole missään tilanteessa sanonut että parin (tai neljän) sadan pitää kenellekään riittää, kun nimenomaan esimerkkini aloituksessa on 2400 € tulot, joista asumisen jälkeen jää tonni käteen äidille, isälle ja pikkutaaperolle mutta tämä ei ilmeisesti monille riitä vaan on ”pakko mennä töihin”.
Mutta olet kertonut maksavasi asuntolainaakin pelkästään kotihoidontuella, eli kaikki käytettävissä olevat tulot pitäisi olla alle 400e/kk. Tämähän on mahdotonta, kuten moni on todennut.
Vierailija kirjoitti:
On helppoa elää vähällä, jos on aina ollut köyhä.
Monet haluavat lapsia vasta sitten, kun elämä on muutoin "valmis". Sen valmiin elämän ylläpitäminen ei kuitenkaan olekaan sitten niin edullista. Jos on vaikka ottanut niinkin ison lainan, kuin 400 000e. Sen lyhennykset ovat pitkälti toista tonnia. Ja pelkästään lämmityskustannukset isoon taloon vaikka Lapissa voi jo lähennellä tonnia kuussa. Ei tällaista elintasoa yhden keskituloisen ihmisen palkalla ylläpidetä kovin pitkään, vaikka kahdelta se onnistuukin.
Itse olin ollut köyhä ennen lapsia eikä elintaso olisi muuttunut miksikään, minä kuitenkin laitoin muksun päiväkotiin vuoden ikäisenä ja opiskelin täyttä höyryä jotta se köyhyys joskus loppuisi.
Ymmärrän, kiitos hyvästä vastauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee asumiseen 720€, päälle puhelin, netti, vakuutukset ja ruoka. Lääkkeisiin menee 400-600€/kk, joten tiukilla mennään koko ajan. Ei todellakaan ole vara matkustella. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, pelkkä ruokaraha ei kata kaikkea.
Anteeks nyt vaan, mutta mihin lääkkeisiin tuollaisia summia menee, kun Suomessa on lääkekatto, jonka jälkeen niihin ei mene yhtään mitään.
Meillä kahdella duunarilla menee kuukaudessa nykyään 700-800e polttoaineisiin, jotta edes päästään käymään töissä. Muuttaminen työpaikan lähelle aiheuttaisi asumiskustannusten nousua, muuttoa omakotitalosta pieneen kerrostaloon ja toiselle meistä irtisanomista työstään ja uuden työn etsimistä uudelta paikkakunnalta. Siihen päälle asumiskulut, autojen ylläpito, syöminen, laskut, vakuutukset, harrastukset, lapselle tarvittava, talon ylläpito, jne...
Mikä ihmeen pari? Sinähän olet yh.